Markus Wolf
Markus Johannes ”Mischa” Wolf (19. tammikuuta 1923 Hechingen, Saksa – 9. marraskuuta 2006 Berliini, Saksa)[1] toimi Stasin ulkomaanvakoiluosaston HVA:n (Hauptverwaltung Aufklärung) johtajana vuosina 1958–1987 Saksan demokraattisessa tasavallassa (DDR). Hän oli Stasin kakkosmies 34 vuoden ajan eli suurimman osan kylmästä sodasta.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wolf syntyi juutalaisperheeseen. Hänen isänsä oli kommunistinen näytelmäkirjailija Friedrich Wolf ja veljensä elokuvaohjaaja Konrad Wolf. Kun kansallissosialistinen puolue nousi valtaan Saksassa, perhe muutti Sveitsin kautta Moskovaan. Opiskeltuaan ensin lentokonetekniikkaa Markus Wolf liittyi Kominterniin. Hänen nuorempi veljensä Konrad toimi sodan jälkeen elokuva-alalla Saksan demokraattisessa tasavallassa.[2]
Sodan jälkeen Wolf lähetettiin journalistina Berliiniin Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle. Kun Saksan demokraattisen tasavallan ulkomaantiedustelupalvelu perustettiin vuonna 1953, hän oli mukana alusta alkaen. Tiedustelupäällikkönä hän onnistui soluttamaan vakoojansa hyvin Länsi-Saksan hallinto- ja yrityspiireihin.
Suurimman osan urastaan Wolf tunnettiin ”kasvottomana miehenä”, koska hänestä oli saatavilla vain vähän tietoja. Vasta vuonna 1978 länsivallat saivat tietää, miltä hän näytti. Wolfin matkustaessa kesäkuussa 1978 reittilennolla Helsingistä Tukholmaan väärällä nimellä Kurt Werner Suomen Suojelupoliisi välitti Ruotsin Säpolle tiedon epäilyttävästä itäsaksalaisesta diplomaatista. Säpo sai hänet salakuvattua Tukholman Kungsträdgårdenilla, ja Länsi-Saksaan loikannut entinen Stasin upseeri Werner Stiller tunnisti myöhemmin valokuvasta ”Wernerin” Wolfiksi. Kuva julkaistiin pian Länsi-Saksan lehdissä.[3] Wolf jäi eläkkeelle vuonna 1986 jatkaakseen kirjoittamista. DDR:ssä häntä pidettiin uudistajana, koska hän tuki Mihail Gorbatšovin politiikkaa.
Vähän ennen Saksan jälleenyhdistymistä Wolf haki turvapaikkaa Venäjältä ja Itävallasta. Kun se evättiin häneltä, hän palasi Saksaan, jossa hänet pidätettiin. Vangittuna Wolf perusteli omaansa ja tiedustelupalvelu HVA:n toimintaa rauhan edistämisellä.[1] Wolf tuomittiin 1993 maanpetoksesta kuuden vuoden vankeusrangaistukseen, mutta tuomio herätti ristiriitaa, ja siitä valitettiin korkeimpaan oikeuteen.[4] Tuomio kumottiin, koska se ei ollut jo lakkautetun DDR:n lakien mukainen. Vuonna 1997 hänet tuomittiin uudestaan Stasi-aikojensa rikoksista.
Markus Wolf kuoli nukkuessaan kotonaan Berliinissä 9. marraskuuta 2006.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antony Beevor: Berliini 1945. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-28347-9.
- Markus Wolf: Kasvoton mies. Mestarivakoojan muistelmat. Suomentanut Seppo Hyrkäs. WSOY, 1997. ISBN 9789510220405.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Luoma, Jukka: Markus Wolf (muistokirjoitus) HS.fi, Muistot. 19.3.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 14.7.2012. (Artikkeli )
- ↑ Beevor 2010, 241, 420
- ↑ Kimmo Rentola: Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949–1991, s. 116 teoksessa Ratakatu 12 – Suojelupoliisi 1949–2009 (toim. Matti Simola). WSOY, Helsinki 2009.
- ↑ Mitä Missä Milloin 1995 s. 37. Otava 1994 ISBN 951-1-13254-7
| ||||||||||||||||||||||
