FC Barcelona
| Koko nimi | Futbol Club Barcelona | |||
| Lempinimet | Barça (joukkueesta) L'equip blaugrana (joukkueesta) Culers tai Culés (kannattajista) Blaugranes (kannattajista) |
|||
| Perustettu | 29. marraskuuta 1899 (nimellä Foot-Ball Club Barcelona) |
|||
| Kaupunki | Barcelona, Katalonia, Espanja | |||
| Kotikenttä | Camp Nou | |||
| – Kapasiteetti | 98 772 | |||
| Puheenjohtaja | ||||
| Valmentaja | ||||
| Sarja | Liga BBVA | |||
|
|
||||
Futbol Club Barcelona on vuonna 1899 perustettu barcelonalainen urheiluseura. Se tunnetaan etenkin jalkapallosta, mutta sillä on neljä muutakin ammattilaisjoukkuetta, jotka kilpailevat koripallossa, käsipallossa, futsalissa ja rullaluistinhockeyssä. Lisäksi FC Barcelonalla on amatööripohjaiset joukkueet tai jaostot muun muassa lentopallossa, yleisurheilussa, jääkiekossa, rugbyssä, pyöräilyssä, taitoluistelussa sekä naisjalkapallossa ja -koripallossa.
Koripallossa seura tunnetaan nimellä Regal FC Barcelona ja on yksi Espanjan menestyneimpiä. Käsipallossa seurasta käytetään nimeä FC Barcelona Borges, ja se oli 1990-luvun lopun paras eurooppalainen käsipallojoukkue. Jääkiekossa FC Barcelona on voittanut neljä Espanjan mestaruutta. Jalkapallossa seura on yksi maailman kuuluisimmista ja ainoa joukkue, joka on jokaisena vuonna ollut mukana eurocup-peleissä. Se pelaa kotiottelunsa Camp Nou -stadionilla (suom. uusi kenttä).
Seura tunnetaan lempinimillä Barça ja Blaugrana (suom. sinipuna). Sen tunnuslause on ”Més que un club” (suom. enemmän kuin seura). Seuran hymni ja kannatuslaulu on nimeltään Cant del Barça.
Katalonialaisseura tunnetaan laajasta omistajapohjastaan, joka tekee epätodennäköiseksi sen, että valta seurassa siirtyisi esimerkiksi yksittäisen urheilusijoittajan käsiin. Seuran politiikkaan on kuulunut myös pidättäytyminen mainostilan myymisestä peliasuissa, kunnes organisaatio 2000-luvulla päätti antaa ilmaiseksi mainospaikan pelipaidan rinnasta YK:n lastenavun järjestö Unicefille. Kaudeksi 2011–2012 myös Qatar Foundation sai mainoksensa pelipaitoihin.
Seuran jalkapallon reservijoukkue on FC Barcelona B ja paikallisvastustaja RCD Espanyol.
Sisällysluettelo |
Seuran historia [muokkaa]
Espanjan sisällissodan jälkeen FC Barcelonasta alkoi muodostua yhtäältä katalonialaisen nationalismin, toisaalta tappiolle jääneen tasavaltalaisuuden urheilullinen symboli. Tähän vaikutti myös se, että diktaattori Franco otti "verivihollisen" Real Madridin propagandavälineekseen, yrittäessään nostaa eristyksiin joutunutta maata takaisin parrasvaloihin. Tämän vaikutus näkyi kaikkialla: mm. tuomareiden suorituksissa ja katalonialaisjoukkueen mahdollisuuksissa pelaajasiirtohin. Tärkeänä osana myyttien rakentumista oli myös seuran silloisen presidentin Josep Sunyolin kuolema sisällissodan aikana. Ymmärrettävästi tämän kaiken vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä: Real Madrid on edelleen pääkaupungin joukkue ja poliittinen voima, jonka piikkinä lihassa on katalonialaisuuden symboli FC Barcelona. Näiden kahden joukkueen välisiä liiga-otteluita kutsutaan nimellä El Clásico,
Barcelonan ensimmäisenä "dynastiana" pidetään vuosien 1950–1961 joukkuetta. Ladislau Kubalan johdolla seura voitti Espanjan pääsarjamestaruuden 1952, 1953, 1959 ja 1960. Maansa cupin se voitti vuosina 1951, 1952, 1953, 1959 ja 1960. Copa Latinan Barcelona saavutti 1952. Joukkueen muita nimipelaajia olivat tuolloin Estanislao Basora, César Rodríguez, Tomás Moreno ja Eduardo Manchón. Keväällä 1961 katalonialaisseura pelasi Euroopan cupin finaalissa, mutta hävisi Benficalle.
Seuraavan huippukauden seura koki Johan Cruijffin pelatessa joukkueessa 1973–1978. Alankomaalaisen ohella Barçan paitaa kantoivat Carles Rexach, Juan Manuel Asensi, Hugo Sotil ja Marcial. Joukkue vei liigan 1974 ja cupin 1978. Myöhemmin Cruijff siirtyi joukkueen valmentajaksi, ja vei seuran seuraavaan suuruuden aikaan.
Tämä aika kesti vuodet 1990–1994. Nimipelaajia olivat tällöin Ronald Koeman, Hristo Stoitškov, Michael Laudrup, Josep Guardiola ja Romário. Liigan joukkue voitti peräjälkeen 1991–1994. Euroopan cupin voittanutta vuoden 1992 yhdistelmää on sanottu sen historian parhaaksi. Kataloniassa "Dream Teamin" nimellä tunnetun joukkueen menestysaika päättyi käytännössä Mestarien liigan loppuotteluun 1994, jolloin AC Milan voitti barcelonalaiset 4–0.
Vuonna 1996 Cruijff siirtyi syrjään, ja joukkueen valmentajaksi tuli kokenut Bobby Robson, jonka kohtalaisen menestyksekäs pesti kesti vain vuoden. Seuraava valmentaja oli alankomaalainen Louis van Gaal, jonka kaudella joukkue voitti kaksi peräkkäistä liigaa. Van Gaalin suurin ongelma Barcelonassa lienee ollut vähäinen suosio kannattajien joukossa.
Vuodesta 2003 joukkueessa pelannut Ronaldinho valittiin vuosina 2004 ja 2005 Fifan vuoden pelaajaksi. Muita maineikkaita pelaajia ovat Deco, Carles Puyol, Samuel Eto'o, Xavi, Lionel Messi ja vuonna 2007 joukkueeseen pestattu Thierry Henry. Liigan pääasiassa nykyisistä pelaajista koostuva joukkue on voittanut 2005 ja 2006. Joukkue voitti 17. toukokuuta 2006 myös Mestarien liigan loppuottelun Arsenalia vastaan. Valmentaja Frank Rijkaard pääsi voiton myötä niiden harvojen joukkoon, jotka ovat voittaneet Mestarien liigan sekä pelaajana että valmentajana. Rijkaard lähti Barcelonasta kesällä 2008 kahden pokaalittoman kauden jälkeen.
Uudeksi valmentajaksi pestattiin seuran entinen pelaaja Josep Guardiola, jonka johdolla FC Barcelona voittikin 2008–2009 ensimmäisenä espanjalaisseurana triplan eli voitti samalla kaudella Espanjan mestaruuden ja cupin sekä Mestarien liigan. Myös Guardiola on voittanut Mestarien liigan tai sitä edeltävän Euroopan cupin sekä pelaajana että valmentajana. Mestarien liigan loppuottelussa FC Barcelona voitti Manchester Unitedin maalein 2–0 sekä maaliskuussa otti historian suurimman vierasvoiton Real Madridista lukemin 6–2. Joukkueen hyökkäyslinja, Messi, Eto'o ja Henry, teki kaudella satakunta maalia ja joukkueen viimeistelyvoima oli muutenkin miltei historiallisen suuri. Hyökkääjien lisäksi jokkuetta siivittivät menestykseen keskikenttäpelaajat Xavi ja Andrés Iniesta sekä puolustajat Carles Puyol ja Daniel Alves.
Vuonna 2011 seura voitti neljännen kerran Mestarien liigan lyöden loppuottelussa Manchester Unitedin 3–1. Vuodesta 1986 Unitedia luotsannut manageri Alex Ferguson katsoi, että Barcelonaa parempaa joukkuetta ei ole vielä tullut häntä vastaan.[2][3]
27. huhtikuuta 2012 Guardiola ilmoitti jättävänsä Barcelonan kauden 2011–2012 jälkeen. Uudeksi päävalmentajaksi kaudesta 2012–2013 alkaen nimettiin Guardiolan apuvalmentaja Tito Vilanova.[4].
Saavutukset [muokkaa]
Kansainväliset kilpailut [muokkaa]
- Euroopan cupin ja Mestarien liigan mestaruudet, 4:
- Messucupin mestaruudet, 3:
- Cup-voittajien cupin mestaruudet, 4:
- UEFA Super Cupin mestaruudet, 4:
Kansalliset kilpailut [muokkaa]
- Espanjan pääsarjan mestaruudet, 21:
- Espanjan cupin mestaruudet, 26:
- Espanjan supercupin mestaruudet, 10:
- Espanjan liigacupin mestaruudet, 2:
- 1982–1983, 1985–1986
Pelaajat [muokkaa]
- Päivitetty 5. toukokuuta 2013.[5]
|
|
Lainassa olevat pelaajat:
KK Ibrahim Afellay (Schalke, 30. kesäkuuta 2013 asti)[6]
KK Isaac Cuenca (Ajax, 30. kesäkuuta 2013 asti)
P Andreu Fontàs (Mallorca, 30. kesäkuuta 2013 asti)[7]
H Keirrison (Coritiba, 30. kesäkuuta 2014 asti)[8]
Katso myös:
Valmentajat [muokkaa]
|
|
|
Puheenjohtajat [muokkaa]
- Lähde: FC Barcelona[11]
|
|
Lähteet [muokkaa]
- Barças bästa årgångar (Sportbladet, 4. toukokuuta 2006)
- Morbo: The Story of Spanish Football (2003), Phil Ball.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Roura to lead Barça in Tito Vilanova’s absence 19.12.2012. FC Barcelona. Viitattu 20.12.2012. (englanniksi)
- ↑ http://yle.fi/urheilu/lajit/jalkapallo/mestarien_liiga/2011/05/barcelona_juhlii_mestarien_liigan_voittoa_2627571.html
- ↑ http://yle.fi/urheilu/lajit/jalkapallo/mestarien_liiga/2011/05/ferguson_paras_joukkue_jonka_olen_kohdannut_2627860.html
- ↑ Guardiola jättää Barcelonan, YLE.fi
- ↑ Plantilla FC Barcelona. Viitattu 5.5.2013. (katalaaniksi)
- ↑ Afellay loaned for one season to Schalke 04 31.8.2012. FC Barcelona. Viitattu 2.11.2012. (englanniksi)
- ↑ Fontàs loan move to Mallorca 15.10.2012. FC Barcelona. Viitattu 2.11.2012. (englanniksi)
- ↑ Keirrison loaned to Coritiba FC for two seasons 22.3.2012. FC Barcelona. Viitattu 22.3.2012. (englanniksi)
- ↑ List of Managers FC Barcelona. Viitattu 21.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Entrenadores del Barca El Mundo Deportivo. Viitattu 21.12.2012. (espanjaksi) (PDF)
- ↑ List of Presidents FC Barcelona. Viitattu 21.12.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- FC Barcelonan sivusto (englanniksi)
Lohkovaihe
Chelsea |
Manchester City |
Manchester United |
Arsenal |
Real Madrid |
Barcelona |
Valencia |
Borussia Dortmund |
Bayern München |
Schalke 04 |
Juventus |
Milan |
Montpellier |
Paris Saint-Germain |
Porto |
Benfica |
Zenit St. Petersburg |
Shakhtar Donetsk |
Ajax |
Galatasaray |
Olympiacos |
Nordsjælland | + 10 joukkuetta play-off-kierrokselta
1993
Marseille | 1994
Milan | 1995
Ajax | 1996
Juventus | 1997
Borussia Dortmund | 1998
Real Madrid | 1999
Manchester United | 2000
Real Madrid | 2001
Bayern München | 2002
Real Madrid | 2003
Milan | 2004
Porto | 2005
Liverpool | 2006
Barcelona | 2007
Milan | 2008
Manchester United | 2009
Barcelona | 2010
Internazionale Milano | 2011
Barcelona | 2012
Chelsea
2000
Corinthians | 2005
São Paulo | 2006
Internacional | 2007
Milan | 2008
Manchester United | 2009
Barcelona | 2010
Internazionale Milano | 2011
Barcelona | 2012
Corinthians
Sivulta puuttuu