FK Šah’tar Donetsk
 |
|||
| Koko nimi | FK Šah’tar Donetsk | ||
| Perustettu | 1936 | ||
| Kotikenttä | Donbass Arena | ||
| – Kapasiteetti | 51 504 | ||
| Puheenjohtaja |  Rinat Ah’metov |
||
| Valmentaja |  Mircea Lucescu |
||
| Sarja | Ukrainan valioliiga | ||
|
|||
Šah’tar (ukr. Шахтар, ven. Шахтёр, Šahtjor) on jalkapalloseura Ukrainan itäosassa sijaitsevasta Donetskin kaupungista. Sen edustusjoukkue pelaa Ukrainan valioliigassa ja on 2000-luvulla noussut maan parhaimpien joukkoon.
Šah’tarin kotistadion on vuonna 2009 valmistunut 50 000 -paikkainen Donbass Arena. Seuran paikallisvastustaja on Metalurh.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Šah’tar perustettiin toukokuussa vuonna 1936 nimellä Stahanovets Donetsin laakiolla eläneen legendaarisen kaivosmiehen Aleksei Stahanovin mukaan. Vuosina 1936–1992 joukkueen nimi oli venäjänkielinen kaivosmiestä merkitsevä sana Šahtjor. Ukrainan itsenäistyttyä virallinen nimi muuttui ukrainankieliseksi, Šah’tar.
Ensimmäisen kerran joukkue saavutti suurempaa menestystä sijoituttuaan pronssille Neuvostoliiton liigassa vuonna 1951. 1960-luvun alkupuolella joukkue selviytyi Oleg Ošenkovin valmentamana kolme kertaa Neuvostoliiton cupin loppuotteluun, joista voitti kaksi (1961 ja 1962). Vuonna 1975 joukkue saavutti historiansa parhaan sarjasijoituksen sijoituttuaan hopealle. Tämän johdosta se pääsi myös Euroopan kentille. Vuonna 1978 joukkue saavutti pronssia ja vuonna 1979 jälleen hopeaa. Tuolloin joukkueen kapteeni, hyökkääjä Vitali Staruhin, voitti maalikuninkuuden 26 osumallaan ja valittiin lisäksi sarjan parhaaksi pelaajaksi. Vuosina 1980 ja 1983 joukkue voitti Neuvostoliiton cupin ja vuonna 1984 se peittosi Dnepr Dnepropetrovskin supercupissa.
Ukrainan itsenäistyttyä Šah’tar on Kiovan Dynamon ohella ollut maan vahvimpia joukkueita. Vuodesta 1996 seuran on omistanut Ukrainan rikkain mies, tataarioligarkki Rinat Ah’metov, joka oli Viktor Janukovytšin merkittävimpiä tukijoita vuoden 2004 Ukrainan presidentinvaalissa. Ah’metov lupasi Šah’tarin kannattajille seuran saavuttavan menestystä eurocupeissa. Vuonna 1999 perustettiin seuran junioriakatemia noin 3 000 nuorelle pelaajalle. Samana vuonna avattiin harjoituskeskus Kirša. Uusi stadion Donbass Arena valmistui vuonna 2009, jota ennen seuran kotina toimivat Šah’tar- ja Olimpijskyi-stadionit.
Kaudella 2008–2009 Šah’tar juhli ensimmäisenä ukrainalaisseurana UEFA Cupin mestaruutta kaadettuaan loppuottelussa Werder Bremenin maalein 2–1. Mestaruus jäi historiaan, sillä loppuottelu päätti UEFA Cupin tarinan ja kaudella 2009–2010 sen korvasi uusi Europa League.[1]
Saavutuksia [muokkaa]
- UEFA Cup: 2009
- Ukrainan-mestaruus (7): 2002, 2005, 2006, 2008, 2010, 2011, 2012
- Hopeaa (10): 1994, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2003, 2004, 2007, 2009
- Ukrainan cup (8): 1995, 1997, 2001, 2002, 2004, 2008, 2011, 2012
- Hopeaa (3): 2003, 2007, 2009
- Ukrainan supercup: 2005
- Neuvostoliiton-mestaruushopea: 1975, 1979
- Neuvostoliiton-mestaruuspronssi: 1951, 1978
- Neuvostoliiton cup: 1961, 1962, 1980, 1983
- Neuvostoliiton supercup: 1984
Joukkue [muokkaa]
- Joukkue kaudella 2012–13.[2]
|
|
Entisiä valmentajia [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pasasen Bremenille jatkoaikatappio Uefa-cupin finaalissa 21.5.2009. MTV3. Viitattu 21.5.2009.
- ↑ Команда Футбольний клуб Шахтар. Viitattu 22.7.2010. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Seuran sivusto (englanniksi) (ukrainaksi) (venäjäksi) (portugaliksi)
Lohkovaihe
Chelsea | Manchester City | Manchester United | Arsenal | 
Real Madrid | Barcelona | Valencia | 
Borussia Dortmund | Bayern München | Schalke 04 | 
Juventus | Milan | 
Montpellier | Paris Saint-Germain | 
Porto | Benfica | 
Zenit St. Petersburg | Shakhtar Donetsk | 
Ajax | 
Galatasaray | 
Olympiacos | 
Nordsjælland | + 10 joukkuetta play-off-kierrokselta
