Ukrainan kieli

Wikipedia

Ukraina
Muu nimi
Omakielinen nimi	українська мова
englanninkielinen nimi	Ukrainian
ranskankielinen nimi	ukrainien
Tiedot
Alue	Ukraina
Virallinen kieli	Ukraina, Transnistria Moldovassa
Puhujia	41 miljoonaa
Sija	26.
Kirjaimisto	kyrillinen
Kielenhuolto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmät	slaavilaiset kielet itäslaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	uk
ISO 639-2	ukr
SIL	UKR
Ohje

Ukraina on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli ja muodostaa yhdessä ruteenin, valkovenäjän ja venäjän kanssa itäslaavilaisten kielten ryhmän. Sitä puhuu noin 2/3 Ukrainan vajaasta 49 miljoonasta asukkaasta sekä ukrainalaiset yhteisöt Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Johdantoa

Ukrainan kielen varhaisen historian tutkimusta haittasi pitkään itsenäisen Ukrainan valtion puuttuminen ja näkökulma oli vahvasti ulkomaisten tutkijoiden käsitysten värittämä. Erillisen ukrainan kielen olemassaoloa ei 100 vuotta sitten edes yleisesti tunnustettu. Esimerkiksi vuoden 1911 Encyclopædia Britannicassa siihen viitattiin nimellä Little Russian dialect of the Russian language. Käsitykset siitä, milloin voidaan katsoa erillisen ukrainan kielen olleen olemassa, vaihtelevat. Neuvostotutkijat usein näkivät eriytymisen tapahtuneen vasta 14. ja 16.vuosisatojen välillä kun taas jotkut ukrainalaiset tutkijat asettavat sen aikaisemmaksi, aina 1100-luvulle asti. 1500-luvulla kun Rutenia (Ukraina ja Valko-Venäjä) liitettiin Puola-Liettuaan, ukraina ja valkovenäjä olivat jo kehittyneet selvästi omiksi kielikseen.

[muokkaa] Muinaishistoria

Ukrainan alueella on oleillut slaaviheimoja 6.vuosisadalta asti. Nykyisen Ukrainan läntisimmät osat ovat slaavien 'alkukodiksi' katsotun alueen eteläpuolella. Seuraavalla vuosisadalla slaaviheimojen vaellukset jakoivat kantaslaavin kolmeen haaraan itä-, etelä- ja länsislaavilaisiin kieliin.

[muokkaa] Kiovan suuriruhtinaskunta ja Galitsia-Volynia

Kasaarien aikakaudella liikkui pohjoisesta slaavilaisia heimoja useassa aallossa Ukrainan alueelle, johon oli aikaisemmin asettunut turkkilaisia, iranilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja. Varjagien hallitsijan Olegin valtasi Kiovan ja perusti Kiovan suuriruhtinaskunnan. Jotkut tutkijat sijoittavat jo näihin aikoihin erilllisen ukrainan kielen aikaisen vaiheen, toiset puhuvat varhaisitäslaavista. Venäläiset akateemikot taas kutsuvat näiden aikojen kieltä vanhaksi venäjäksi, täten linkittäen suuriruhtinaskunnan tietoisesti nykyiseen Venäjän valtioon. Kolmas näkemys esittää, että suuriruhtinaskunnassa kielellistä yhtenäisyyttä ei ollut vaan heimojen kesken selkeitä eroja.

Suuriruhtinaskunnan ajan kielitilanteesta ei ole täydellistä yhteisymmärrystä. Kirjallisuuden kielenä toimi vanha kirkkoslaavi kun taas suurin osa lakidokumenteista on kirjoitettu itäslaavilaisella, ilmeisesti Kiovan murteeseen perustuvalla kielellä. Kuitenkin monista kirjallisista dokumenteista voi nähdä venäjän ja ukrainan kielten lähteneen eri teilleen jo tällöin. Tähän vaikutti mm. kirkkoslaavin leviäminen valtion pohjoisiin osiin samalla kun Puolan kieli levisi ja vaikutti nykyisen Ukrainan valtion alueella.

[muokkaa] Murteet

[muokkaa] Äänteet

Ukrainan kielessä on kuusi vokaalia (а, е, и, і, о, у) ja yksi puolivokaali (й), jonka esiintyminen yhdessä jonkun edellä mainitun vokaalin kanssa ilmaistaan yhdellä merkillä: я (ja), є (je), ї (ji) tai ю (ju). Yhdistelmät jo (йо) ja jy (йи) kirjoitetaan kahdella kirjaimella. Useimmilla konsonanteilla on kolme muotoa: Kova, pehmeä eli palatalisoitunut ja pitkä, esimerkkinä l, lj ja ll. Kirjoituksessa vokaalit voivat muuttaa edeltävän konsonantin kovaksi/pehmeäksi tai päinvastoin. Erityistapauksissa, esimerkiksi sanojen lopuissa, merkki ь ilmaisee sananloppuisen konsonantin pehmeyden. Heittomerkillä ilmaistaan konsonantin kovuutta yhteyksissä, missä normaalisti vokaali muuttaisi em. konsonantin pehmeäksi. Pitkät konsonanttiäänteet merkitään yksinkertaisesti kahdella kirjaimella, esim. кохання (rakkaus), гілля (oksat) tai тінню (varjo). Äänteille dz ja dž ei ole omaa kirjainta aakkostossa Ne esitetään kahdella kirjaimella (дз ja дж), vaikka ovatkin yksittäisiä äänteitä.

[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä

Ukrainan kieli käyttää omaa versiotaan kyrillisestä kirjaimistosta, kuten monet muutkin slaavilaiset kielet.

А	Б	В	Г	Ґ	Д	Е	Є	Ж	З	И
І	Ї	Й	К	Л	М	Н	О	П	Р	С
Т	У	Ф	Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ь	Ю	Я

[muokkaa] Kielioppi

Ukrainan kielessä substantiivit, pronominit ja numeraalit taipuvat seitsemässä sijamuodossa. Verbit taipuvat viidessä aikamuodossa ja kahdessa aspektissa.

[muokkaa] Sanasto

elämä = життя, rakkaus = любов, кохання, omena = яблуко, oopperatalo = оперний театр, tyttö = дівчинa

[muokkaa] Esimerkkejä

Mistä löytäisin hyvän pyöräkorjaamon? = Де тут добра майстерня для ремонту велосипедів?
Rakastan sinua. = Я тебе кохаю.

[muokkaa] Tunnettuja puhujia

Taras Ševtšenko (Тарас Григорович Шевченко), Ukrainan kansalliskirjailija.
Andri Ševtšenko (Андрій Миколайович Шевченко), AC Milanin jalkapallotähti.
Ruslana (Руслана Лижичко), laulaja/tanssija, euroviisuvoittaja vuodelta 2004

[muokkaa] Katso myös

Ukrainan translitterointi

[muokkaa] Aiheesta muualla

Slaavilaiset kielet

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_kieli