Lviv
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
|
(Львів) |
||
|---|---|---|
|
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | ||
| Alue | Lvivin alue | |
| Perustettu | 1200-luvulla | |
| Hallinto | ||
| – Pormestari | Andri Sadovyi | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 171,01 km² | |
| Väkiluku | 809 000 | |
| – Tiheys | 4786 as./km² | |
Lviv (ukr. kyrill. Львів, puol. Lwów, ven. Львов, Lvov, saks. Lemberg, armeniaksi Լվով, Lvov, jiddishiksi לעמבערג Lemberg tai לעמבעריק Lemberik) on vanha kaupunki Ukrainan länsiosassa. Kaupungissa asuu noin 735 000 ihmistä (2007).
Lvivissä on tärkeää kone-, auto- ja tekstiiliteollisuutta sekä suuri rautatiesolmu. Kaupungin yliopisto on perustettu vuonna 1661, ja sen lisäksi Lvivissä on teknillinen korkeakoulu.
Lvivissä on merkittäviä rakennuksia, kuten renessanssiajan kirkkoja. Kaupunki katsotaan perustetuksi vuonna 1256, jolloin siitä on ensimmäinen maininta Galitsian ruhtinaan Daniel Galitsialaisen kronikassa. Puolan jakojen aikaan vuosina 1773-1918 Lviv oli Itävalta-Unkarin Galitsian pääkaupunki. Lvivin vanha keskusta on Unescon maailmanperintökohde.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Kaupunki kuului Puolaan vuosina 1340-1772 ja - Puolan jakojen päätyttyä ja Puolan itsenäistyttyä uudelleen - vuosina 1919-1939 (muodollisesti vuoteen 1945). Lvivissä julistettiin vuonna 1918 Itävalta-Unkarista itsenäinen Länsi-Ukrainan kansantasavalta, joka joutui 1919 mennessä puolalaisten miehittämäksi. Samana vuonna Länsi-Ukraina sulautui Ukrainan kansantasavaltaan ja 1920 alue joutui bolsevistisen Venäjän haltuun puna-armeijan edetessä Puolaan Varsovan edustalle saakka. Riian rauhansopimuksessa Venäjän ja Puolan kesken 1921 kuitenkin sovittiin, että Lviv ympäristöineen tuli kuulumaan Puolaan.
Vuoden 1931 väestönlaskennan mukaan kaupungin 312 231 asukkaasta oli roomalaiskatolilaisia (eli käytännössä puolalaisia) 50,44 %, juutalaisia 31,9 % ja kreikkalaiskatolilaisia (ns. uniaatteja eli käytännössä ukrainalaisia) 15,9 %. Lviv oli maailmansotien välisenä aikana tärkeä puolalaisen ja juutalaisen kulttuurin keskus.
Natsi-Saksan Puolaan 1939 tekemän hyökkäyksen jälkeen myös Neuvostoliitto hyökkäsi maahan, minkä seurauksena Lviv joutui neuvostomiehityksen alle. Tuhansia kaupunkilaisia - lähinnä puolalaista ja juutalaista sivistyneistöä - surmattiin ja pakkosiirrettiin Neuvostoliiton itäosiin.
Natsi-Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon ja sen miehittämille alueille 1941 Lviv tuli kuulumaan saksalaisten miehityshallintoa edustaneen Puolan kenraalikuvernementin Galitsian piiriin. Natsit murhasivat miehitysaikanaan Lvivin lähes koko juutalaisväestön, arviolta 100 000 ihmistä eli vajaan kolmanneksen kaupungin asukkaista.
Vuonna 1944 Lvivin valtasivat jälleen neuvostojoukot. Muodollisesti Puola joutui luovuttamaan Itä-Galitsian alueen myötä Lvivin Neuvostoliitolle 1945 ja edelleen Ukrainan neuvostotasavaltaan. Kaupunkiin jääneet puolalaiset (noin 100 000-140 000 ihmistä) siirrettiin nyky-Puolan alueelle.
Hallinto [muokkaa]
Lviv muodostaa oman kaupunkipiirinsä (міська рада), joka on suoraan Lvivin alueen hallinnossa. Kaupunkipiiri on jaettu kuuteen hallintopiiriin (Адміністративний район), joiden alueella on myös kolme oman hallinnon omaavaa kuntaa.
|
|
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lviv Wikimedia Commonsissa- EURO 2012 paikkakunnat: Lviv (englanniksi) (ukraine2012.gov.ua)
- Львівські ремінісценції Фотогалерея Олени Крушинської (ukrainaksi) (englanniksi) (italiaksi)