Eremitaaši

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Talvipalatsi.
Jean Baptiste Siméon Chardin, Pesijätär, 1730-luku.

Eremitaaši (ven. Эрмитаж, Ermitaž < ransk. ermitage 'erakkomaja') on Pietarissa Talvipalatsin yhteydessä oleva maailman suurin taide- ja kulttuurihistoriallinen museo.

Eremitaašilla tarkoitettiin alkujaan Katariina II:n vuonna 1764 Talvipalatsin yhteyteen perustamaa hovimuseota, mutta kokoelman levittäytyessä varsinaisen Talvipalatsin puolelle vuonna 1922 nimi on laajentunut käsittämään koko palatsin yhteydessä olevaa taidekokoelmaa. Kokoelma sisältää nykyisellään yli kolme miljoonaa taide-esinettä, joista kerrallaan pystytään pitämään näytteillä noin viittä prosenttia.lähde?

Näyttelytiloja on nykyisin Pietarissa seitsemässä eri rakennuksessa. Museo on laajentunut myös niin kutsutuiksi satelliittimuseoiksi ulkomaille: Lontoossa, Las Vegasissa, Amsterdamissa ja Kazanissa on Eremitaašin alaiset ja sen nimeä kantavat museot.

Taidekokoelman pohjana ollutta Katariina II:n yksityiskokoelmaa ovat sittemmin kartuttaneet muun muassa tsaarit Aleksanteri I ja Nikolai I. Nikolai I:n aikana 18401852 museorakennusta uudistettiin huomattavasti arkkitehti Leo von Klenzen johdolla ja samalla museosta tuli julkinen.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen museo sai suunnattoman lahjoituksen valtiolta Venäjän ylhäisön omistaman taiteen jouduttua valtiollistetuksi. Kokoelmat ovat karttuneet myös vuonna 1945 Puna-armeijan Berliinin museoista haalimien taideaarteiden myötä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Taidekokoelma

Paul Cezanne, Mont Sainte-Victorie, 1897.
Uuden Eremitaasin sisäänkäyntiä koristavat graniittiset Atlantikset.

Eremitaašin kokoelma sisältää muun muassa antiikin Kreikan ja Rooman taidetta, sekä etu-, keski- ja itäaasialaista taidetta. Siinä on myös edustava kokoelma eurooppalaista taidetta kansainvaellusajalta alkaen. Kokoelmassa on flaamilaista, italialaista ja espanjalaista maalaustaidetta, sekä laajasti ranskalaista impressionismia, fauvismia ja ekspressionismia.

Eremitaaši on erityisen tunnettu Rembrandt-kokoelmastaan, joka on maailman laajin taiteilijan museokokoelma. Eremitaašissa on myös muun muassa Michelangelon, Leonardo da Vincin, Pierre Rodinin, Jean Renoirin, Vincent van Goghin ja Paul Gauguinin töitä.

[muokkaa] Rakennukset

  • Talvipalatsi (1754–1762, arkkitehti B. F. Rastrelli)
  • Pieni Eremitaaši (1764–1767, arkkitehti Jean-Baptiste Vallin de la Mothe)
  • Vanha Eremitaaši (1771–1787, arkkitehti J. M. Felten)
  • Uusi Eremitaaši (1839–1852, arkkitehti Leo von Klenze)
  • Eremitaašin teatteri (1783–1787, arkkitehti Georges Quarengy)
Eremitaašin kokonaisuus Nevalta katsottuna. Vasemmalta oikealle: Eremitaašin teatteri – Vanha Eremitaaši – Pieni Eremitaaši – Talvipalatsi. Uusi Eremitaaši ei näy, sillä se on Vanhan Eremitaašin takana.

[muokkaa] Eremitaaši-sana

Yleiskäsitteenä eremitaaši (ranskaksi ermitage = erakkomaja) on etenkin 1700-luvulla käytössä ollut nimitys puistojen ja puutarhojen yhteyteen rakennetuista huvimajoista.

[muokkaa] Taidevarkaus 2006

1. elokuuta 2006 paljastui inventaarion yhteydessä suuri taidevarkaustapaus. Taidevarastoista oli viety 221 kappaletta taide-esineitä joiden yhteisarvo oli 3,8 miljoonaa euroa. Suurin osa esineistä oli viety lokakuussa 2005 kuolleen intendentin vastuulla olleesta varastosta. Varasto oli sinetöity intendentin kuoltua sydänkohtaukseen. Varastettujen esineiden joukossa oli mm. jalokiviä, koruja, ikoneja ja emalitöitä. Viranomaiset epäilevät varkaudesta työntekijöitä, ja huutokauppoja on ryhdytty ratsaamaan varastettujen esineiden löytämiseksi. [1] [2]

[muokkaa] Sivupiste myös Viipuriin

Eremitaasi tiedotti marraskuussa 2007, että se perustaa sivutoimipisteen myös Viipurin taidemuseoon. Viipurin vuonna 1930 valmistunut arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema uusklassinen tai funktionalistinen taidemuseorakennus kunnostetaan Eremitaasin käyttöön. Eremitaasin tiedottajan mukaan rakennus vaatii mittavan peruskorjauksen. Sinne suunnitellaan vaihtuvia näyttelyitä Eremitaasin kokoelmista, luentoja, koulutustoimintaa sekä seminaareja. [3]

[muokkaa] Viitteet

  1. Pietarin Eremitaasista kadonnut yli 220 esinettä, (AP-HS), Helsingin Sanomat 1.8.2006. Viitattu 21.10.2008.
  2. Pietarin Eremitaasissa paljastunut valtava taidevarkaus, (MTV3-STT-DPA-AFP-Itar-Tass), MTV3.fi, Uutiset 1.8.2006. Viitattu 21.10.2008.
  3. Jussi Konttinen, Eremitaasille sivupiste Viipuriin Helsingin Sanomat 30.11.2007. Viitattu 1.12.2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eremitaaši.

Henkilökohtaiset työkalut