Kivisaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Follenweiderin huvila Kivisaarella.

Kivisaari (ven. Ка́менный о́стров, Kamennyi ostrov) on saari Nevan suiston pohjoisosassa Pietarin kaupungin alueella. Se sijaitsee Suuren ja Pienen Nevkan välissä, lännessä sen erottaa Mistulansaaresta Krestovkajoki. Saaren pinta-ala on 10,6 neliökilometriä.

1700-luvun alussa Pietari I lahjoitti Kivisaaren kansleri Golovkinille. 1700-luvun puolivälissä kansleri Bestužev-Rjumin rakensi saarelle kartanon ja puistoalueen. Katariina II:n aikana alue siirtyi hänen pojalleen, tulevalle keisarille Paavali I:lle, jota varten vuosina 1776–1781 rakennettiin arkkitehti Juri Feltenin johdolla klassistinen Kivisaaren palatsi. Venäjän laivaston Tšesman taistelussa saaman voiton kunniaksi pystytettiin vuosina 1776–1778 uusgoottilainen Johannes Kastajan kirkko.

1800-luvulla Kivisaari oli keisarillisen hovin ja aateliston kesänvietto- ja huvittelupaikka. 1820-luvulla saaren länsiosaan rakennettiin puinen Kivisaaren teatteri ja Pienen Nevkan rannalle Dolgorukovin huvila, joka myöhemmin toimi Oldenburgin prinssin residenssinä. 1900-luvun alussa saarelle pystytettiin liikemiesten ja sivistyneistön jugendtyylisiä huviloita ja vuosina 1911–1913 uusklassismia edustava palatsimainen Polovtsovin huvila.

Vuosina 1920–1989 Kivisaaren virallisena nimenä oli Ostrov trudjaštšihsja (ven. Остров трудящихся), ”Työtätekevien saari”. Työläisten virkistysalueesta se muuttui kuitenkin pian puoluejohdon kesänviettopaikaksi. 2000-luvulla saaren elitistinen luonne on entisestään korostunut. Puistoalueelle nousee uusrikkaiden yksityistaloja, ilmavoimien parantolana toimineeseen Kivisaaren palatsiin rakennetaan kaupunginhallituksen vastaanottotiloja ja suunnitteilla on myös Venäjän presidentin residenssi.

Lähin metroasema on Suuren Nevkan pohjoispuolella sijaitseva Tšornaja retška.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]