Pablo Picasso

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pablo Picasso
Pablo Picasso vuonna 1962
Pablo Picasso vuonna 1962
Syntynyt 25. lokakuuta 1881
Málaga, Espanja
Kuollut 8. huhtikuuta 1973
Mougins, Ranska
Kansallisuus Espanja
Ala taidemaalari, kuvanveistäjä, taidegraafikko
Kuuluisimpia töitä Avignonin naiset, 1907
Guernica, 1937
Signeeraus

Pablo Ruiz Picasso (25. lokakuuta 18818. huhtikuuta 1973) oli espanjalainen taidemaalari ja eräs 1900-luvun merkittävimmistä taiteilijoista. Hänen tuotannossaan on nähtävissä lähes kaikki 1900-luvun taiteen suuntaukset ja hänen vahva persoonallinen taiteensa vaikutti taiteen suuntausten syntyyn.

Picasso oli taidemaalari, mutta hän teki myös grafiikkaa ja veistoksia sekä kirjoitti runoja. Erityisesti Picasso tunnetaan sinisestä kaudestaan sekä kubistisesta ja surrealistisesta tyylistään sekä kollaasin ja assemblaasin käytöstä kuvataiteessa. Eräs Picasson kuuluisimmasta maalauksista on Guernica, joka esittää saksalaisten pommittamaa Guernican kaupunkia Espanjan sisällissodassa.

En etsi vaan löydän. – Pablo Picasso[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämä

Juan Gris, Picasso, 1912.

Pablo Picasso syntyi Málagassa, Espanjassa. Hänen koko nimensä oli Pablo Diego José Santiago Francisco de Paula Juan Nepomuceno Crispín Crispiniano de los Remedios Cipriano de la Santísima Trinidad Ruiz Blasco y Picasso. Hänen isänsä oli José Ruiz y Blasco ja äiti Maria Picasso y Lopez. Nuoruudessaan hän otti nimekseen Ruiz Blasco isänsä mukaan, mutta alkoi käyttää äitinsä sukunimeä noin vuodesta 1901 lähtien.

Picasson isä, José Ruiz y Blasco oli itsekin taidemaalari, joka opetti eri taideoppilaitoksissa sekä toimi kuraattorina paikallisessa taidemuseossa ja nimitettiin myöhemmin Barcelonan taideakatemian professoriksi. Häneltä Picasso sai muodollisen taiteellisen koulutuksensa. Picasso ei päättänyt taideopintojaan, vaan keskeytti opinnot San Fernandon kuninkaallisessa taideakatemiassa Madridissa ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana ja siirtyi kuusitoistavuotiaana vanhempiensa kotikaupunkiin Barcelonaan ryhtyäkseen itsenäiseksi ammattitaiteilijaksi.

Picasso oli pasifisti ja hän pysyi puolueettomana ensimmäisen maailmansodan, Espanjan sisällissodan ja toisen maailmansodan aikana. Koska hän asui Pariisissa sotien aikana, hänellä ei ollut velvollisuutta liittyä armeijaan. Vaikka Picasso tuomitsi Francon fasistit taiteensa kautta, hän ei liittynyt aseelliseen taisteluun. Maalaus Guernica oli monta vuotta esillä New Yorkin Modernin taiteen museossa MoMAssa, koska Picasso vaati, että teos ei saa palata Espanjaan, ennen kuin maahan oli palautettu demokratia. Guernica palautettiin Espanjaan 1981 Casón del Buen Retiroon ja 1992 ja myöhemmin ripustettiin Madridin Reina Sofían museoon.

Toisen maailmansodan jälkeen Picasso liittyi Ranskan kommunistiseen puolueeseen, ja osallistui jopa kansainväliseen rauhankonferenssiin Puolassa. Puolueen kritiikki Stalinin muotokuvan epärealistisuudesta viilensi hänen välejään politiikkaan.

[muokkaa] Naiset ja Picasso

Picassolla oli joukko rakastajattaria ja neljä lasta kolmen naisen kanssa. 1900-luvun alkuvuosina hänellä oli suhde Fernande Olivierin kanssa. Nainen esiintyy useissa sinisen ja vaaleanpunaisen kauden maalauksissa. Saavutettuaan mainetta ja varallisuutta Picasso jätti Fernanden ja ryhtyi suhteeseen Marcelle Humbertin kanssa, jota hän kutsui Evaksi. Kun Eva oli kuolemaisillaan, Picasso jätti hänet. Vuonna 1918 Picasso nai Olga Koklovan, Sergei Diaghilevin kiertueen ballerinan. Olga tutustutti Picasson 1920-luvun yläluokan elämään Pariisissa. He saivat pojan, Paulon. Vuonna 1927 Picasso tapasi alaikäisen, 17-vuotiaan, Marie Thérèse Walterin, jonka kanssa hän aloitti salaisen suhteen. Avioliitto Olgan kanssa päättyi, mutta Picasso ei halunnut jakaa omaisuuttaan, ja he olivat virallisesti naimisissa Olgan kuolemaan 1955 saakka.

Marie Thérèse synnytti tyttären, Mayan. Hän eli toivossa, että Picasso naisi hänet jonain päivänä, mutta hirttäytyi pian Olgan kuoleman jälkeen. Pariisin vapautuksen jälkeen 1944, Picasso lähestyi suhteessaan nuoreen taideopiskelijaan, Françoise Gilotiin. He saivat kaksi lasta, Clauden ja Paloman. Françoise jätti Picasson viimein vuonna 1953 henkisen väkivallan ja uskottomuuden vuoksi. Jo 70-vuotiaalle Picassolle, joka oli tottunut alistuviin naisiin, tämä oli kova isku. Pian Picasso alkoi seurustella Jacqueline Roquen kanssa. He olivat yhdessä koko Picasson loppuelämän ja menivät naimisiin vuonna 1961.

[muokkaa] Tuotanto

Picasson taiteellinen tuotanto jaetaan usein kausiin. Vaikka myöhäistuotanto on kiistanalainen, tavallisesti mainitut kaudet ovat:

  • Sininen kausi (1901–1904)
  • Vaaleanpunainen (tai Rosé) kausi (1905–1907)
  • Afrikkalaisten vaikutteiden kausi (1908–1909)
  • Analyyttinen kubismi (1909–1912)
  • Synteettinen kubismi (1912–1919)
  • Klassismi ja surrealismi (1919-1930-luvulle)
  • Myöhäistuotanto (1930-luvulta 1970-luvulle)

[muokkaa] Ennen vuotta 1901

Picasson koulutus isänsä johdolla alkoi ennen vuotta 1890. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kuvailmaisun kehitystä voi seurata Barcelonan Museu Picassossa. Vuoden 1893 aikana hänen varhaisimpien töidensä lapsellisimmat piirteet karsiutuivat pois ja taidemaalarin ura alkoi.

Akateeminen realismi on havaittavissa 1890-luvun puolen välin jälkeisessä tuotannossa. Picasso opiskeli Charles Barguen kurssin mukaan kopioimalla kipsimallien mukaan tehtyjä litografioita asuessaan Barcelonassa.[2] Hän maalasi muotokuvan tädistään Pepasta 1896. Vuonna 1897 realismia alkoi sävyttää symbolistiset vaikutteet. Eräs maisemamaalausten sarja sai tulkintansa ei-naturalistisina, violetteina ja vihreinä värisävyinä. Seurasi se, jota jotkut kutsuvat hänen modernistiseksi kaudekseen (1899-1900). Hän oli alttiina Rossettin, Toulouse-Lautrecin ja Edvard Munchin teoksille ja yhdisti teoksiinsa vanhojen mestarien, kuten El Grecon ihailun.

[muokkaa] Sininen kausi

La Vie, 1903. Picasson sinisen kauden tunnusomaisia piirteitä olivat siniset ja sinivihreät värit sekä surulliset aiheet.

Picasson sininen kausi (1901–1904) sisältää synkkiä maalauksia, joiden sävyinä ovat siniset ja sinivihreät värit, joita muut värit vain harvoin lämmittävät. Picasson karuun värienkäyttöön ja joskus surullisiin aiheisiin – prostituoidut ja kerjäläiset ovat tavallisia aiheita – vaikutti matka Espanjan halki ja hänen ystävänsä Carlos Casagemasin itsemurha. Sininen kausi kulminoitui synkkään, allegoriseen maalaukseen La Vie (1903).

Sama tunnelma on tunnetussa etsauksessa Niukka ateria (1904), joka kuvaa sokeaa miestä ja näkevää naista, molemmat laihtuneina, istumassa lähes tyhjän pöydän ääressä. Sokeus on tämän kauden Picasson teoksissa toistuva teema, joka esitetään muun muassa maalauksessa Sokean miehen ateria (1903) ja Celestinan muotokuvassa (1903). Muita usein toistuvia teemoja ovat taiteilijat, akrobaatit ja harlekiinit. Harlekiinista, komediahahmosta, joka usein kuvataan ruudutetuissa vaatteissa, tuli Picasson henkilökohtainen symboli.

[muokkaa] Vaaleanpunainen kausi

Vaaleanpunaista tai rosé kautta (1905–1907) luonnehtii iloisempi tyyli, jossa on oransseja ja vaaleanpunaisia värejä ja jälleen useita harlekiineja. Picasso tapasi Fernande Olivierin, kuvanveistäjien ja taiteilijoiden elävän mallin Pariisissa vuonna 1904. Lämmin suhde hänen kanssaan vaikutti useisiin tämän kauden teoksiin, kuten myös lisääntyvä ranskalaisen maalaustaiteen vaikutus.

[muokkaa] Afrikkalaisvaikutteinen kausi

Avignonin naiset, 1907 on Picasson afrikkalaisvaikutteisen kauden tuotantoa.

Picasson afrikkalaisvaikutteinen kausi (1907–1909) alkoi kahdella hahmolla, jotka on kuvattu oikealla puolella hänen maalauksessaan Avignonin naiset (Les Demoiselles d'Avignon), jota innostivat afrikkalaiset taide-esineet. Tämän kauden aikana kehittyneet muotoa koskevat ideat johtivat suoraan seuraavaan, kubistiseen vaiheeseen.

[muokkaa] Analyyttinen kubismi

Analyyttinen kubismi (1909–1912) on maalaustyyli, jonka Picasso kehitti Braquen kanssa käyttäen yksivärisiä, ruskeahkoja värejä. Molemmat taiteilijat irrottivat esineitä taustoistaan ja ”analysoivat” niiden muotojen ominaisuuksia. Picasson ja Braquen maalaukset ovat tähän aikaan hyvin samanlaisia.

[muokkaa] Synteettinen kubismi

Synteettinen kubismi (1912–1919) on kubismin myöhempi kehitysvaihe, jossa leikatut kappaleet – usein tapeteista tai sanomalehden sivuilta – liimataan sommitelmiksi, jolloin syntyivät ensimmäiset kollaasit.

[muokkaa] Klassismi ja surrealismi

Guernica kuvaa Gernikan kaupungin tuhoa saksalaisten pommituksessa. Taulussa esiintyvä minotauros on tyypillinen aihe Picasson 1930-luvun töissä.

Ensimmäisen maailmansodan mullistusten jälkeisinä vuosina Picasso tuotti teoksia uusklassiseen tyyliin. Tämän ”paluun järjestykseen” voi nähdä useiden eurooppalaisten taiteilijoiden teoksissa 1920-luvulla, kuten Andre Derainin, Giorgio de Chiricon ja uusasiallisen liikkeen taiteilijoiden teoksissa. Picasson maalaukset ja piirustukset tällä kaudella tuovat usein mieleen Ingresin tuotannon.

1930-luvulla Minotauros-härkä korvasi harlekiinin usein toistuvana aiheena. Minotauroksen käyttö johtui osittain hänen yhteyksistään surrealisteihin, jotka usein käyttivät härkää symbolinaan. Minotauros ilmestyi myös Picasson Guernicaan.

Saksalaisten pommittaman espanjalaisen Gernikan kaupungin tuhon kuvaus lienee Picasson kuuluisin teos. Tässä suuressa maalauskankaassa ruumiillistuu monille sodan ihmisvastaisuus, rujous ja toivottomuus. Guernica oli ripustettu New Yorkin Modernin taiteen museoon MoMAan pitkäksi aikaa. Vuonna 1981 se palautettiin Espanjaan ja esitettiin Casón del Buen Retirossa. Vuonna 1992 maalaus ripustettiin Madridin Reina Sofia taidemuseoon.

[muokkaa] Myöhäistuotanto

Picasson veistos Chicagossa.

Picasson tyyli muuttui jälleen 1950-luvulla, kun hän alkoi tuottaa uudelleentulkintoja suurten maalaustaiteen mestareiden teoksista. Hän maalasi sarjan teoksia, jotka perustuvat Velazquezin maalaukseen Las Meninas. Hän teki vastaavia uudelleentulkintoja myös Goyan, Poussinin, Manetin, Courbetin ja Delacroixin teoksista.

Hän sai tehtävän tehdä pienoismalli suureen, 15 metriä korkeaan julkiseen veistokseen, joka rakennettiin Chicagoon. On epäselvää, kuvaako veistoksen hahmo lintua, hevosta, naista vai täysin abstraktia hahmoa. Kun veistos paljastettiin vuonna 1967, Picasso kieltäytyi vastaanottamasta 100 000 dollarin maksua siitä ja lahjoitti rahat kaupunkilaisille.

Picasson loppukauden teokset ovat tyylien sekoitus ja ilmaisukeinot muuttuivat jatkuvasti hänen elämänsä loppuun asti. Omistautumalla täysin työlleen Picassosta tuli rohkeampi, hänen teoksistaan tuli myös värikkäämpiä ja ilmaisevampia. Vuosina 1968-1971 hän tuotti kuin kaatamalla maalauksia ja satoja kuparietsauksia. Noihin aikoihin useimmat pitivät näitä teoksia vanhan impotentin miehen pornograafisina fantasioina tai parhaan ikänsä ohittaneen taiteilijan töherryksinä. Vasta Picasson kuoleman jälkeen huomattiin, että Picasso oli jo löytänyt uusekspressionismin ja oli ollut, kuten niin usein ennenkin, edellä aikaansa.

[muokkaa] Näyttelyt ja museot

Picasson merkittävä taiteellinen läpimurto oli 1939-40 New Yorkin Modernin taiteen museossa MoMAssa pidetty retrospektiivinen näyttely. Näyttely esitteli taiteilijan sankarina ja toi esille hänen taiteilijuutensa laajuuden.

Picasson töitä on esillä muun muassa Musée Picasson kokoelmissa Pariisissa. Picasson maalaus Guernica on esillä Madridissa Reina Sofia-taidemuseossa.

Picassolle omistettuja nimikkomuseoita on ainakin Barcelonassa, Malagassa, Pariisissa, Münsterissä ja Madridissa. Varhaisin niistä oli Barcelonan Museu Picasso, joka avattiin vuonna 1963.

[muokkaa] Picasson maalausten myyntejä

Picasson veistos Naisen pää Halmstadissa Ruotsissa.

3. toukokuuta 2006 Picasson rakastajattarestaan, Dora Maarista, tekemästä, vuonna 1941 valmistuneesta muotokuvasta maksettiin 95 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (75 miljoonaa euroa).

2. toukokuuta 2006 Picasson muotokuva myytiin 35 miljoonan Yhdysvaltain dollarin hintaan Christie'sin huutokaupassa New Yorkissa. Muotokuva Le Repos (1932) esittää taiteilijan vaimoa, venäläisballerina Olga Kohlovaa.

Sotheby'sin huutokaupassa Lontoossa myytiin vuonna 2004 Picasson nuoruudentyö Poika ja piippu (1905) 104 miljoonalla dollarilla.[3]

[muokkaa] Tunnustuksia

[muokkaa] Lähdeviitteet

  1. Pablo Picasso Quotes Brainyquote.com. Viitattu 21.9.2007. (englanniksi)
  2. Grace Glueck, In the Days When Artists Were Taught How to Draw, The New York Times 26.12.2003. Viitattu 12.3.2008
  3. Picasso painting sells for $104m, BBC News 6.5.2004. Viitattu 2.11.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pablo Picasso.
Wikisitaateissa on kokoelma Pablo Picasso -sitaatteja.

Henkilökohtaiset työkalut