Härkätaistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matadori ”ohittaa” härän punaisella viitallaan.
Málagan härkätaisteluareena Espanjassa.
Torero ei aina "pärjää" härälle.

Härkätaistelu (esp. toreo, corrida de toros tai tauromaquia, port. tourada, corrida de touros tai tauromaquia) on urheilulaji, jossa torerot eli härkätaistelijat suorittavat erilaisia muodollisia liikkeitä tavoitteenaan hallita härkää henkisellä ja fyysisellä tasolla ja lopuksi usein surmaavat sen. Liikkeet suoritetaan härkään nähden lähietäisyydeltä, sitä häiriten ja ärsyttäen. Taisteluihin osallistuu kolme matadoria ja kuusi härkää. Tapahtuma kestää tavallisesti noin kaksi tuntia (20 minuuttia härkää kohden). Taistelun loppukohtaukseen kuuluu (espanjalaisessa taistelussa) oikeaoppisesti suoritettu miekanisku ja härän kuoleminen. Härkätaistelun historia pohjautuu antiikin Rooman areenataisteluihin.

Näytöksen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Härkätaistelu on rituaalinen näytelmä, joka on espanjalaisille lajin kannattajille enemmänkin taidetta kuin urheilua. Härkätaistelu vaatii huomattavia taitoja ja urheilullisuutta. Näytökseen osallistuu eri tavoin härkää ärsyttäviä, väsyttäviä ja haavoittavia toreroja, joilla on rooliensa mukaiset nimitykset: näytöksen ensimmäisessä vaiheessa kaksi ratsastavaa picadoria iskevät härkää peitsillä; toisessa vaiheessa banderillero iskee härän lapoihin ja säkään liehuvanauhaisia lyhyitä keihäitä; näytöksen huipennuksessa matador de toros (muissa kielissä kuin espanjassa yleensä "matador") surmaa härän miekanpistolla. Matadoreilta vaaditaan sekä ketteryyttä että esiintymistaitoa, ja he ovatkin Espanjassa kansallisia kuuluisuuksia.

Matadori heiluttaa punaista viittaa. Härät eivät pysty erottamaan punaista, vaan niitä ärsyttää viitan liike sekä matadorin ja hänen avustajiensa toiminta. Härkätaistelun sisääntulovaiheessa käytetään eläimen ärsyttämiseen myös vaalean liilanvärisiä viittoja, espanjaksi capas. Vasta loppunäytöksessä matadori heiluttelee punaista kangaskappaletta, muletaa, saadakseen härän hyökkäämään.

Vastustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut pitävät lajia raakana. Se onkin herättänyt voimakasta vastustusta ympäri maailmaa, mukaan lukien Espanjassa, jossa klassinen härkätaistelu sai alkunsa. Lajin verisyyttä ja eläinten kärsimyksiä vähentääkseen Espanjan hallitus ilmoitti joulukuussa 2006 aikomuksistaan kieltää härkien surmaaminen härkätaisteluissa.[1] Katalonian parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2010 lain, joka kieltää härkätaistelun itsehallintoalueella vuodesta 2012 alkaen.[2] Kanariansaarilla härkätaistelu kiellettiin jo vuonna 1991.[3]

Kuuluisia härkätaistelijoita ja paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi maailman kuuluisimpia härkätaisteluareenoita on Las Ventas Espanjan pääkaupungissa Madridissa.

Kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Ernest Hemingway on käsitellyt härkätaistelua romaaneissaan Ja aurinko nousee, Kuolema iltapäivällä ja Vaarallinen kesä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espanja aikoo kieltää kuoliniskun härkätaisteluista 21.12.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2007.
  2. Cataluña prohíbe los toros 28.7.2010. El País. Viitattu 28.7.2010. (espanjaksi)
  3. 591 - LEY 8/1991, de 30 de abril, de protección de los animales. 13.5.1995. Gobierno de Canarias. Viitattu 28.7.2010. (espanjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]