Ernest Hemingway

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ernest Hemingway Nobel-palkinto
Ernest Hemingway 1923 passport photo.jpg
Syntynyt 21. heinäkuuta 1899
Oak Park, Illinois, Yhdysvallat
Kuollut 2. heinäkuuta 1961 (61 vuotta)
Ketchum, Idaho, Yhdysvallat
Ammatit kirjailija, lehtimies
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tunnustukset Nobelin kirjallisuuspalkinto 1954
Allekirjoitus Ernest Hemingway Signature.svg
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Ernest Hemingway vuonna 1950.
Ernest Hemingway vuonna 1918.
Hemingwayn kirjoituspöytä Key Westin kodissa.

Ernest Miller Hemingway (21. heinäkuuta 1899 Oak Park, Illinois2. heinäkuuta 1961 Ketchum, Idaho)[1] oli 1900-luvun tärkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita.

Hemingway julkaisi useita romaaneja ja novellikokoelmia ja sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1954.[2] Hänen kirjoitustyylinsä on vaikuttanut lukuisiin myöhempiin kirjailijoihin.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hemingway syntyi kohtalaisen varakkaaseen ja omalaatuiseen perheeseen. Perheen isä oli lääkäri Clarence Edmonds Hemingway, ja perhettä piti tiukasti otteessaan äiti Grace Hall, jonka tekemisiin paremmin Clarencena tunnetulla Edillä ei ollut juurikaan sanomista. Ensimmäiset vuotensa Ernest Hemingway vietti äitinsä tahdosta tyttöjen vaatteissa, ja ainoastaan kesälomat Michiganin Walloon-järvellä antoivat hänelle mahdollisuuden pukeutua ja käyttäytyä kuin poika. Ernest Hemingwayn isoisä opetti siellä pojanpoikansa kalastamaan ja metsästämään. 16-vuotiaana Ernest Hemingway ampui rauhoitetun harmaahaikaran ja joutui maksamaan rikoksestaan suuren sakon. Clarence Hemingway teki itsemurhan vuonna 1928 kärsittyään huonontuneesta terveydestä ja talousvaikeuksista.[3]

Ernest Hemingway kaipasi omaa tilaa ja halusi ehdottomasti pois mielestään ahdasmielisestä Oak Parkista. Hän muutti Kansas Cityyn ja pääsi suhteidensa avulla työskentelemään paikalliseen The Kansas City Star -sanomalehteen vuonna 1917. Hemingwayn ura alkoi rikostoimittajana, ja hän viettikin huomattavan paljon aikaa paikallisella poliisilaitoksella ja Kansas Cityn sairaalassa. Eniten hän nautti kuitenkin reportaaseista, joita hän pääsi aina välillä kirjoittamaan.

Huonon näkönsä vuoksi Hemingwaytä ei kelpuutettu armeijaan. Hän osallistui kuitenkin ensimmäiseen maailmansotaan Punaisen Ristin palveluksessa. Hän matkusti New Yorkin kautta Ranskaan ja näki ensimmäisen kerran sodan todellisen luonteen Italiassa: kranaatti räjähti vain muutaman metrin päässä, Hemingwayn ja kranaatin välissä ollut sotilas kuoli välittömästi ja Hemingway itse haavoittui pahasti jalkoihin. Sotilassairaalassa Hemingway tapasi ensirakkautensa, hoitajana toimineen Agnes von Kurowskyn. Heidän suhteensa ei kuitenkaan onnistunut mutta toimi pohjana teokselle Jäähyväiset aseille (1929), josta on tehty sittemmin useita elokuvasovituksia.[3] Myös muiden Hemingwayn teosten pohjalta on tehty useita merkittäviä Hollywood-elokuvia.

Hemingway avioitui ensimmäisen vaimonsa Elizabeth Hadley Richardsonin kanssa vuonna 1921. He muuttivat Pariisiin, missä Hemingway jatkoi novellien ja romaanien kirjoittamista. Samalla hän toimi torontolaisen sanomalehden kirjeenvaihtajana. Pariisi inspiroi Hemingwayta, ja hän sai apua useilta kirjailijaystäviltään, kuten Gertrude Steinilta. Hemingwaylla ja Steinilla oli tapana tehdä pitkiä kävelyjä Pariisissa keskustellen taiteesta. Hemingwayn esikoisteos, Three Stories & Ten Poems, kokoelma novelleja ja runoja, julkaistiin Pariisissa vuonna 1923.[2]

Hemingwaylle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1954.[2]

Kaikkiaan Hemingwaylla oli neljä vaimoa ja useita rakastajattaria. Vaimot olivat Elizabeth Hadley Richardson 1921–1927, Pauline Pfeiffer 1927–1940, Martha Gellhorn 1940–1945 ja Mary Welsh 1946–1961. Vuonna 2012 valmistunut HBO:n televisioelokuva Hemingway & Gellhorn kertoo Hemingwayn elämästä ja avioliitosta Martha Gellhornin kanssa. Näyttelijät Margaux ja Mariel Hemingway ovat kirjailijan lapsenlapsia.

Hemingway teki itsemurhan 2. heinäkuuta 1961 ampumalla itseään haulikolla kasvoihin kärsittyään pitkään vaikeasta alkoholismista ja masennuksesta.[3] Hemingwayn Floridan Key Westissä sijaitseva koti on nykyään kirjailijan kotimuseo.[4] Museona toimii myös kirjailijan koti Kuubassa, jonka leski Mary Welsh lahjoitti Kuuban kansalle 1961.

Tärkeimmät romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ernest Hemingway - Facts Nobelprize.org. Nobel Media AB. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  2. a b c The Nobel Prize in Literature 1954 (elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 18.12.2013. (englanniksi)
  3. a b c Ernest (Miller) Hemingway (1899-1961) Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008
  4. Hemingway Home Key West

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Baker, Carlos: Ernest Hemingway: Elämäkerta. (Ernest Hemingway: A life story, 1969). Suom. Inkeri Hämäläinen. Helsinki: Tammi, 1971.
  • Hemingway, Leicester: Veljeni Ernest Hemingway. (My brother Ernest Hemingway, 1962). Suom. Jouko Linturi. Helsinki: Tammi, 1962.
  • Sandison, David: Ernest Hemingway. (Ernest Hemingway, 1998). Suom. Päivi Paappanen. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5428-0.
  • Similä, Laura (toim.): Cuba libre!: Fidel Castron ja Ernest Hemingwayn Kuuba. Turku: Sammakko, 2006. ISBN 952-483-031-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]