Gabriel García Márquez
Gabriel García Márquez  |
|
|---|---|
 Gabriel Garcia Marquez vuonna 1984. |
|
| Syntynyt | 6. maaliskuuta 1927 (ikä 86) Aracataca, Kolumbia |
| Ammatit | kirjailija, toimittaja |
| Kansallisuus |  Kolumbia |
| Aikakausi | 1955– |
| Tyylilajit | maaginen realismi |
| Ensiteokset | Rojumyrsky (La hojarasca, 1955) |
| Tunnustukset | Nobelin kirjallisuuspalkinto 1982 |
 |
|
 |
|
Gabriel José de la Concordia García Márquez (s. 6. maaliskuuta 1927 Aracataca, Kolumbia[1]) on kolumbialainen kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti. Hän on asunut pääasiassa Meksikossa ja Euroopassa. García Márquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982. Kotimaassaan García Márquez tunnetaan lempinimellä "Gabo".
García Márquezin pääteos on 1967 ilmestynyt Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad). Kirja sijoittuu kuvitteelliseen Macondon kylään Kolumbiassa. Romaani on yksi niin sanotun maagisen realismin tunnetuimmista edustajista. Se on käännetty 35 kielelle, ja sitä on myyty yli 30 miljoonaa kappaletta.
Sisällysluettelo |
Elämä [muokkaa]
García Márquez syntyi vuonna 1927 Aracatacan kunnassa Kolumbiassa. Hänen isänsä oli lennättimenhoitaja Gabriel Eligio García ja äitinsä hienostoperheen tytär Luisa Santiaga Márquez Iguaran.[2] Hän vietti lapsuutensa äidin vanhempien kartanossa. Hänen sukulaistensa joukossa oli mielikuvituksellisia tarinankertojia, jotka kertoivat historiasta, ihmeellisistä tapahtumista ja legendoista. García Márquez opiskeli aluksi lakia. Kirjoittaminen oli hänestä kuitenkin kiinnostavampaa, ja niinpä hän keskeytti lakiopinnot ja alkoi työskennellä sanomalehtitoimittajana.[3] Sanomalehtityö vei García Márquezin Eurooppaan. Palattuaan hän meni naimisiin kouluaikaisen tyttöystävänsä Mercedes Barcha Pardon kanssa, joka oli uskollisesti odottanut häntä hänen työskennellessään Euroopassa.[2]
García Márquez on poliittisesti vasemmalla ja ystävystyi Fidel Castron kanssa. Hän on viettänyt pitkiä aikoja Havannassa ja on joidenkin mielestä ollut Castron sohvamopsi.[4] Tätä ystävyyttä on analysoitu teoksessa Gabo and Fidel: Portrait of a Friendship. García Márquezin mukaan keskustelunaiheet ovat kuitenkin liikkuneet vain kirjallisuusaiheissa.
Aiemmin hyvät ystävykset García Márquez ja Mario Vargas Llosa riitaantuivat samoihin aikoihin, tammikuussa 1976. Vargas Llosa löi García Márquezia, joka sai silmänsä mustaksi ja nenään lisäkyömyn. He eivät ole sen jälkeen olleet puheväleissä, mutta syytä tapahtumaan ei tiedetä. Hiljaisuuden on rikkonut ainoastaan García Márquezin Twitter-kommentti Vargas Llosan saatua Nobel-palkinnon: "Nyt ovat puntit tasan."[4]
Teokset [muokkaa]
Suurin osa García Márquezin kaunokirjallisesta tuotannosta on julkaistu suomeksi. Suomentajia ovat olleet lähinnä Pentti Saaritsa, Matti Brotherus ja Matti Rossi. Alla olevat vuosiluvut tarkoittavat espanjankielisten alkuteosten ilmestymisvuosia.
Romaanit ja pienoisromaanit [muokkaa]
- Rojumyrsky (La hojarasca, 1955)
- Kukapa everstille kirjoittaisi (El coronel no tiene quien le escriba, 1961)
- Mama Granden hautajaiset (Los funerales de la Mamá Grande, 1962)
- Pelon hetki (La mala hora, 1962)
- Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad, 1967)
- Monólogo de Isabel viendo llover en Macondo (1968)
- Surullinen ja uskomaton tarina: Seitsemän kertomusta. (La increíble y triste historia de la cándida Eréndira y de su abuela desalmada, 1972.) Suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1975. ISBN 951-0-06398-3.
- Patriarkan syksy (El otoño del patriarca, 1975)
- Kuulutetun kuoleman kronikka. (Cronica de una muerte anunciada, 1981.) Suom. Matti Brotherus. WSOY, 1982. ISBN 951-0-11170-8.
- Rakkautta koleran aikaan. (El amor en los tiempos del cólera, 1985.) Suom. Matti Brotherus. WSOY, 1988. ISBN 951-0-14655-2.
- Kenraalin labyrintti (El general en su laberinto, 1989)
- Oudot vaeltajat: kaksitoista kertomusta (Doce cuentos peregrinos, 1992)
- Rakkaudesta ja muista riivaajista (Del amor y otros demonios, 1994)
- Muistojeni ilottomat huorat (Memoria de mis putas tristes, 2004)
Muita teoksia [muokkaa]
- Haaksirikkoisen tarina (Relato de un náufrago, 1955) - julkaistiin alun perin sanomalehdessä useissa osissa; uudelleenjulkaisu yhtenä teoksena 1970
- Ihmisen ääni (El olor de la guayaba, 1982)
- Miguel Littinin maanalainen seikkailu Chilessä (La aventura de Miguel Littín clandestino en Chile, 1986)
- Uutinen ihmisryöstöstä (Noticia de un secuestro, 1996)
- Elää kertoakseen (Vivir para contarla, 2002) - omaelämäkerran ensimmäinen osa
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Ulkomaisia nykykertojia 1. Toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ, 1998.
- Vesa Sisättö: Toisten kirjoissa. BTJ, 2007.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Garcia Marquez home to Colombia BBC News. 31.5.2007. BBC. Viitattu 6.3.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Allen B. Ruch: The uncertain old man whose real existence was the simplest of his enigmas 2.3.2003. Viitattu 13.1.2009. (englanniksi)
- ↑ 1971 Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys (suom. Matti Rossi) 150 vuotta - 150 kirjaa. Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto. Viitattu 12.1.2009.
- ↑ a b Nobelin saaneet pukarit jatkavat mykkäkoulua, Helsingin Sanomat 14.11.2010 sivu C 2
Aiheesta muualla [muokkaa]
- WSOY Kirjailijat: Gabriel García Márquez
- YLE Uutiset: Vuosi 2007 on Gabriel García Márquezin juhlaa
- García Márquezin profiili Nobel-sivustolla (englanniksi)
- http://www.themodernword.com/gabo (englanniksi)
- http://www.mundolatino.org/cultura/garciamarquez/ggm1.htm (espanjaksi)
- http://www.levity.com/corduroy/marquez.htm (englanniksi)
| 1901–1925 |
1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell |
| 1951–1975 |
1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale |
| 1976–2000 |
1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao |
| 2001– |
2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer 2012: Mo Yan |
