Imre Kertész
Sivulta puuttuu | Imre Kertész | |
|---|---|
_Hungarian_writer_by_Csaba_Segesv%C3%A1ri.JPG) Imre Kertész |
|
| Syntynyt | 9. marraskuuta 1929 (ikä 83) Budapest, Unkari |
| Ammatit | kirjailija, toimittaja, kääntäjä |
| Tuotannon kieli | unkari |
| Tunnustukset | Nobelin kirjallisuuspalkinto 2002 |
 |
|
Imre Kertész (s. 9. marraskuuta 1929 Budapest) on unkarilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2002.[1]
Juutalaissyntyinen Kertész vietti osan nuoruudestaan Auschwitzin, Buchenwaldin ja Zeitzin keskitysleireillä, mistä hän vapautui 1945. Unkariin palattuaan hän toimi lehtimiehenä ja kääntäjänä. Hän käänsi saksasta Nietzschen, Hofmannsthalin, Schnitzlerin, Freudin, Rothin, Wittgensteinin ja Canettin teoksia, jotka kaikki ovat vaikuttaneet hänen kirjoitustyyliinsä.
Kertészin useimmat kirjat käsittelevät joko elämää keskitysleireillä tai keskitysleirikokemusten vaikutusta myöhemmissä elämänvaiheissa. Kirjoista tunnetuin, Kohtalottomuus (Sorstalanság), kertoo 15-vuotiaan pojan leirikokemuksista, joita kuvataan erikoisella, viileän toteavalla, lähes tunteettomalla tavalla.[2] Kirjan pohjalta on tehty Unkarissa elokuva vuonna 2005. Yhdessä kirjojen Kaddish syntymättömälle lapselle, Tappio ja Lopetus kanssa se muodostaa hänen pääteoksenaan pidetyn romaanisarjan. Kaddish syntymättömälle lapselle kuvaa keskitysleiriltä vapautuneen miehen tunnontuskia "luvattomasta" olemassaolostaan sekä kieltäymyksestään tehdä lapsia. Tappio on kafkamainen romaani, jonka päähenkilö joutuu keskitysleiriltä vapauduttuaan Unkarin kommunistibyrokratian pyörteisiin.[3] Lopetus etsii vastausta kysymykseen, miksi keskitysleirillä syntynyt kirjailija tekee itsemurhan kommunistivallan päätyttyä.[4] Kirjasarjan yhtenä keskeisenä teemana on kumota tunnettu väite "Auschwitzille ei ole selitystä".[5]
Suomennetut teokset[muokkaa]
- (1975) Sorstalanság; suom. Kohtalottomuus (2003, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 951-1-18713-9)
- (1988) A Kudarc; suom. Tappio (2005, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 951-1-19930-7)
- (1990) Kaddis a meg nem született gyermekért; suom. Kaddish syntymättömälle lapselle (2004, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 951-1-19342-2)
- (1992) Gályanapló; suom. Kaleeripäiväkirja (2008, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 978-951-1-21597-4)
- (2003) Felszámolás; suom. Lopetus (2006, Otava; suom. Outi Hassi; ISBN 978-951-1-18928-2)
Lisäksi on suomeksi ilmestynyt
- Kieli maanpaossa: Kaksi juhlapuhetta. Suomentanut Outi Hassi. ”Kieli maanpaossa” on ilmestynyt esseekokoelmassa A száműzött nyelv (2001). ”Heureka!” on Kertészin Nobel-puhe vuonna 2002. Otava, 2003. ISBN 951-1-18666-3.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ The Nobel Prize in Literature 2002 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 27.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten Kiiltomato.net 30.9.2003 Viitattu 12.3.2008
- ↑ Auschwitz muutettiin kuvitelmaksi Helsingin Sanomat 21.12.2005 Viitattu 12.3.2008
- ↑ Elämä on suuri keskitysleiri Helsingin Sanomat 15.10.2007 Viitattu 12.3.2008
- ↑ Kertészin moninkertainen "ei" Helsingin Sanomat 6.11.2006 Viitattu 12.3.2008
| 1901–1925 |
1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell |
| 1951–1975 |
1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale |
| 1976–2000 |
1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao |
| 2001– |
2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer 2012: Mo Yan |
