Pablo Neruda
Tätä sivua ei ole Pablo Neruda  |
|
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 12. heinäkuuta 1904 Parral, Chile |
| Kuollut | 23. syyskuuta 1973 (69 vuotta) Santiago, Chile |
| Ammatit | runoilija, diplomaatti, poliitikko |
| Kansallisuus |  Chile |
 |
|
.jpg)
Pablo Neruda, alkuperäiseltä nimeltään Ricardo Eliecer Neftalí Reyes Basoalto (12. heinäkuuta 1904 Parral, Chile – 23. syyskuuta 1973 Santiago, Chile) oli Nobel-palkittu chileläinen runoilija, diplomaatti ja kommunistipuolueen poliitikko. Nerudaa pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä runoilijoista ja latinalaisamerikkalaisista kirjailijoista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä ja ura
Neruda syntyi rautatietyöläisen ja opettajan perheeseen. Hän muutti vuonna 1921 Chilen pääkaupunkiin Santiagoon opiskelemaan yliopistossa ranskan kielen opettajaksi. Hän kuitenkin keskeytti opinnot pian ja keskittyi ensisijaisesti tärkeimpään harrastukseensa, runoihin. Nerudan esikoiskokoelma Crepusculario ilmestyi 1923 ja vuotta myöhemmin Veinte poemas de amor y una canción desesperada, josta oli tuleva hänen tunnetuin teoksensa. Molemmat kokoelmat saivat ylistäviä arvosteluja. Vuosien 1927 ja 1935 välisen aikana Neruda pääsi maineensa ansiosta kunniakonsuliksi useisiin maihin ja asui muun muassa Burmassa, Colombossa, Buenos Airesissa ja Barcelonassa. Tämä aikana hän kirjoitti muun muassa surrealistisia runoja.
Espanjan sisällissota ja Nerudan ystävän García Lorcan murha saivat Nerudan lähestymään poliittisesti ensin tasavaltalaisia ja sitten kommunistisia liikkeitä. Toimittuaan erilaisissa konsulintehtävissä muun muassa Ranskassa ja Meksikossa Neruda palasi 1943 Chileen ja hänet valittiin 1945 kommunistipuolueesta Chilen senaattiin. Vuonna 1947 Neruda joutui presidentti González Videlan epäsuosioon ja piileskeli maan alla, kunnes pääsi pakenemaan Chilestä vuonna 1949. Elettyään useissa Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa hän palasi Chileen 1952, ja hän eli lopun elämäänsä Chilessä vauraana ja arvostettuna. Hänelle myönnettiin 1953 Stalin-palkinto. Chileen paluunsa jälkeen Neruda osallistui muun muassa Salvador Allenden vaalityöhön. Tämän aikakauden julkaisuista suuri osa on poliittista.
Neruda sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1971.[1] Ennen Nerudaa Nobelin kirjallisuuspalkinto oli myönnetty viidelle espanjankieliselle ja kahdelle latinalaisamerikkalaiselle kirjailijalle.
Neruda kuoli syöpään 23. syyskuuta 1973, vain pari viikkoa vastustamansa Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen.
Kaj Chydenius on säveltänyt Nerudan runoja: "Jos minä kuolisin", "La reina", "Vedenneito ja juopot", "Väli-Amerikka", joita on levytetty.[2]
[muokkaa] Suomennettuja teoksia
- Runoja (suom. Pentti Saaritsa 1964)
- Andien mainingit, runoja (suom. Pentti Saaritsa 1972)
- Tunnustan eläneeni. Muistelmat (suom. Matti Rossi 1974) - esp. alkuteos: "Confieso que he vivido. Memorias" (1974)
- Meren ja yön portit: runoja 1924–1973 (suom. Pentti Saaritsa 1980)
- Kysymysten kirja (suom. Katja Kallio 1999) - esp. alkuteos: Libro de las preguntas (Obra postuma).
- Kapteenin laulut. (Los versos del Capitán, 1952.) Suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33959-6.
[muokkaa] Tunnustuksia
- Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1971
- Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto vuonna 1953
[muokkaa] Lähteet
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1971 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 25.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Kaj Chydeniuksen sivusto
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pablo Neruda Wikimedia Commonsissa- Pablo Neruda Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008 (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | 1901–1925 |
1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell |
| 1951–1975 |
1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale |
| 1976–2000 |
1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao |
| 2001– |
2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer |
