Botulismi
| Botulismi | |
|---|---|
 Botulismin aiheuttama täydellinen silmälihashalvaus (oftalmoplegia), riippuluomisuus ja laajentuneet pupillit. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | A05.1 |
| ICD-9 | 005.1, 040.41, 040.42 |
| Tautitietokanta | 2811 |
| MedlinePlus | 000598 |
| MeSH | D001906 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Botulismi tarkoittaa botuliineille altistumisesta johtuvaa myrkytystä, joka voi ilmetä ihmisillä tai muilla eläimillä. Ihmisillä botulismin pääoire on yläraajoista alaraajoihin samanaikaisesti kehon eri puolin leviävä lihasten halvaantuminen.[1] Botulismi vaihtelee lievästä vakavaan. Vakava hoitamaton botulismi tappaa usein jo alle vuorokaudessa hengityslihashalvauksesta johtuvan tukehtumisen takia.[2] Botulismi voi siksi vaatia hengityskonehoitoa viikkojen ajan. Hoidettuna myrkytyksestä parantuminen kestää viikoista kuukausiin. Parantuminen ei kehitä immuniteettia botuliineille.[3] Kuolleisuus hoidettuun botulismiin on noin 5–10%.[4] Botulismin oireiden paheneminen voidaan pysäyttää vain vasta-ainepohjaisella vastamyrkyllä. Vastamyrkky kuitenkin tehoaa vain, jos se annetaan mahdollisimman pian oireiden ilmenemisestä.[5]
Botulismi johtuu usein ruokamyrkytyksestä. Botuliineja tuottavat Clostridium-bakteerit. Ne tuottavat botuliineja parhaiten hapettomissa oloissa. Näiden bakteerien itiöitä voi olla ruuissa ja ne kestävät kuumennusta erittäin hyvin.[1] Teollisessa ruuantuotannossa itiöt tuhotaan esimerkiksi kuumentamalla.[6] Tavallisia botulismin aiheuttajia ovatkin lähinnä kotivalmisteiset tyhjiöpakatut, hapatetut tai säilykkeisiin pakatut liha- tai kasviselintarvikkeet, jotka on säilytetty tai valmistettu virheellisesti siten, että niissä olleet itiöt ei ole tuhoutuneet ja ovat kasvaneet botuliineja tuottaneiksi bakteereiksi. Itiöitä voi myös päätyä suolistoon ruuan mukana. Suolistossa ne voivat kasvaa botuliinibakteereiksi aiheuttaen niin sanottua suolistobotulismia – tälle tapahtumalle alttiita ovat lähinnä vain imeväiset.[4] Itiöitä voi myös päätyä haavoihin, joissa bakteerikasvu aiheuttaa niin sanottua haavabotulismia. Tälle alttiita ovat lähinnä huumausaineita itseensä pistävät henkilöt.[2]
Botulismitapaukset ovat harvinaisia muun muassa Suomessa. Vuosina 1995–2014 Suomessa ilmeni 8 ruokamyrkytyksistä johtuvaa botulismitapausta ja 2 imeväisiän botulismitapausta, eikä yhtään haavabotulismitapausta tai aikuisten suolistobotulismitapausta.[4]
Jotkin eläimet sietävät botuliineja. Tästä esimerkki ovat korppikotkat, jotka voivat syödä botuliineja sisältäviä raatoja kuolematta botulismiin.[7]
Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Botulismin oireet alkavat aikaisintaan 2 tunnin tai viimeistään noin 8 päivän kuluttua botuliinin nielemisestä. Tyypillisesti oireet kuitenkin alkavat 12–72 tunnin kuluttua aineen nielemisestä.[1] Hengitettäessä botuliinia esimerkiksi aerosolina, voi myrkytys alkaa nopeammin.[2]
Botulismin varhaisoireet alkavat pään alueelta. Varhaisimpia oireita ovat näköhäiriöt.[1] Näitä ovat muun muassa kahtena näkeminen, näön sumeus ja valoherkkyys.[2] Tätä seuraavat nielemisvaikeudet, äänen käheys ja dysartria.[1] Muita pään alueen oireita ovat nystagmus, riippuluomisuus ja pupillien laajentuminen sekä reagoimattomuus valoon.[2] Pään oireita seuraa yläraajoista alaraajoihin symmetrisesti eli kehon molemmin puolin samanaikaisesti leviävä luurankolihasten heikkous tai halvaantuminen, jossa ei ilmene kuumetta. Kaulan ja käsien halvausta seuraa hengityslihasten halvaus, josta halvaus etenee sitten jalkoihin. Hengityslihashalvaus voi kyllin vakavana johtaa tukehtumiseen. Esimerkiksi noin 1/3 aikuisten botulismitapauksissa hengitys lakkaa kokonaan. Muita mahdollisia oireita ovat ataksia, refleksien katoaminen, suolitukos, pystyasentoon liittyvä matala verenpaine, suun kuivuus, virtsan pidätysvaikeudet, pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ummetus tai vatsakivut.[2]
Hoitamattomana botulismi yleensä tappaa tukehtumisen takia viimeistään noin 24 tunnissa oireiden alkamisesta.[2] Kuolleisuus lääketieteellisesti hoidettuun botulismiin on noin 5–10%.[4] Kuolema hoidetuissa tapauksissa johtuu yleensä myrkytyksen vakavuuden aliarvioinnista, hoidon aikana saadusta keuhkoinfektiosta tai jostakin muusta infektiosta. Hoidetuissa myrkytyksissä potilas on tajuissaan koko myrkytyksen ajan, vaikkei pystyisikään liikkumaan tai hengittämään. Myrkytys ei vaikuta tuntoaistiin.[2]
Hoidetun myrkytyksen parantuminen vie viikoista kuukausiin riippuen siitä, että mille botuliinityypille on altistunut.[1] Myrkytyksen hermostolliset jälkivaikutukset voivat vakavissa tapauksissa jatkua usean kuukauden tai yli vuoden sairaalahoidon päättymisestä.[1] Esimerkkejä pitkäaikaisista vaikutuksista ovat väsymys, heikkous, sekavuus ja suun kuivuus.[8]
Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Botuliinit ovat ryhmä luonnossa olevien Clostridium-bakteerien tuottamia hermostoa lamaavia myrkkyjä, jotka aiheuttavat botulismin.[1] Botuliineille voi altistua nielemällä tai hengittämällä niitä esimerkiksi aerosolina. Botuliinit eivät läpäise ehjää ihoa.[2]
Botulismi johtuu usein ruokamyrkytyksestä eli siitä, että on syönyt botuliineja sisältävää ruokaa. Se voi myös johtua Clostridium-bakteerien itiöiden syömisestä. Tällaisessa suolistobotulismissa itiöt kasvavat suolistossa botuliineja tuottaviksi bakteereiksi. Itiöitä voi päätyä myös haavoihin, joissa ne tuottavat botuliineja aiheuttaen haavabotulismin.[2] Botuliineja voi saada myös liikaa väärin annostelluista botuliinipistoksista, joita on käytetty kosmeettisessa tai lääkinnällisessä tarkoituksessa.[9][2] Botuliineja saatetaan käyttää bioaseina esimerkiksi aerosolina ja niille voi altistua bioasehyökkäyksessä.[2]
Ruokamyrkytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruuissa voi olla Clostridium-bakteerien itiöitä. Itiöt alkavat kasvamaan botuliineja tuottaviksi bakteereiksi parhaiten hapettomissa oloissa, kuten säilykeruuissa. Ruokaperäiselle botulismille altistutaan yleensä syömällä kotona valmistettuja bakteeri-itiöitä sisältäviä säilyke- tai tölkkiruokia, joiden pakkausta edeltävässä käsittelyssä on käytetty liian alhaisia lämpötiloja ja/tai lyhytkestoista lämmitystä, joka ei ole riittänyt tuhoamaan itiöitä.[1] Säilykkeiden ja tölkkien teollisessa valmistuksessa käytetyissä lämpökäsittelyissä itiöt puolestaan kuolevat. Esimerkiksi teollisuudessa yleisesti käytetyssä säilykkeiden vähimmäiskäsittelyssä säilykkeeseen pakattava ruoka altistetaan 3 minuutin ajaksi 121 °C:lle, joka riittää tuhoamaan itiöt.[6] Siksi ruokaperäisen botulismin saaminen teollisista säilykkeistä on epätodennäköistä.[2] Muita yleisiä ruokaperäisen botulismin lähteitä länsimaissa ovat kotivalmisteiset tyhjiöpakatut ja hapatetut liha- tai kasviselintarvikkeet, jotka on valmistettu tai säilytetty virheellisesti.[4] Säilytyksen kannalta esimerkiksi osa Clostridium botulinum -kannoista tuottaa botuliineja jo jääkaappilämpötiloissa ja lähes kaikki kannat yli 12 °C:ssa. Botuliinit tuhoutuvat keittämällä tai kuumentamalla ruokaa 10 minuuttia 80 °C:ssa hetkeä ennen ruuan syöntiä. Siksi ruokamyrkytysbotulismi liittyy yleensä kuumentamatta syötyihin ruokiin.[5]
Suolistobotulismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Botuliinia tuottavien bakteerien itiöitä voi olla ruuissa, joita syötäessä itiöt päätyvät suolistoon. Suolistossa itiöt voivat kasvaa myrkytyksen aiheuttaviksi bakteereiksi. Tällainen tartunta ilmenee useimmin 2–4 kuukautisilla vauvoilla. Vauvoilla suolimikrobikanta on aikuisia kehittymättömämpi, eikä se siksi vie kasvutilaa botuliinibakteereilta yhtä hyvin kuin aikuisilla. Vauvoilla tällaista myrkytystä kutsutaan nimellä infantiili botulismi[1] tai imeväisbotulismi.[5] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi vauvojen kätkytkuolemista jopa 5% johtuvan botulismista.[4] Aikuisilla suolistobotulismi voi ilmetä tilanteissa, joissa suoliston normaali bakteerikasvu on häiriintynyt. Esimerkkejä altistavista tekijöistä ovat laajakirjoinen antibioottihoito ja suolistoleikkaus.[4][1]
Eritoten hunajassa voi olla botuliinibakteeri-itiöitä. Hunajaa ei siksi kannata syöttää vauvalle. Mahdollinen itiöiden lähde voi myös olla ulkoa huoneistoon tullut pöly tai multa.[1] Suomessa esimerkiksi eräs vauva kuoli vuonna 2002 botulismiin altistuttuaan ilmeisesti pölynimurin pölypussin pölylle, josta löydettiin Clostridium botulinum -itiöitä.[10]
Haavabotulismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haavabotulismi johtuu botuliinia tuottavien bakteerien itiöiden päätymisestä haavaan. Itiöt kasvavat haavassa botulismin aiheuttaviksi bakteereiksi. Haavabotulismi johtuu yleensä erilaisten huumausaineiden, eritoten heroiinin, piikittämisestä. Riskiä lisää se, että huumausaine pistetään lihakseen tai ihon alle verenkierron sijaan. Esimerkiksi runsas sitruunahapon käyttö heroiinin liuotusta helpottavana aineena lisää pistosalueen ärsytystä, joka suosii botuliinibakteerien kasvua pistoskohdassa.[2] Haavabotulismi voi myös kehittyä myös avohaavoihin, kuten luun avomurtumaan.[11] Haavabotulismi voi alkaa oireilemaan viimeistään 2 viikon kuluttua haavan altistumisesta itiöille.[12]
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen kuin botuliinimyrkytys alkaa kunnolla oireilemaan, se voidaan estää antamalla verenkiertoon polyklonaalisiin vasta-aineisiin pohjautuvaa vastamyrkkyseosta, joka tehoaa samanaikaisesti useita botuliinityyppejä vastaan. Myrkytystä voidaan ennaltaehkäistä myös rokottein.[13]
Botulismi todetaan näytteistä, jotka otetaan potilaalta ennen hoidon aloittamista. Myös mahdollisesta altistuslähteestä, kuten ruuasta, kannattaa ottaa näytteitä. Mikäli botulismia pidetään oireiden perusteella todennäköisenä, aloitetaan hoito botuliinivastamyrkyllä mahdollisimman pian – jo ennen otettujen näytteiden laboratoriotulosten valmistumista.[4] Botulismi vaatii sairaalahoitoa ja potilas tulee ehkä kytkeä hengityskoneeseen noin 2–8 viikoksi. Suoliston ja virtsarakon lamautumisen takia nenä-mahaletku ja virtsakatetri ovat tarpeen ja potilasta on ravittava aluksi suonensisäisesti ja neste- ja suolatasapainosta on huolehdittava. Tahdosta riippumattoman hermoston mahdollisen epävakaan toiminnan takia myös sydämen rytmin ja verenpaineen seuranta on tarpeen. Haavabotulismia epäiltäessä, on sitä aiheuttavan haava tai paise hoidettava.[3]
Vauvoilla ilmenevän suolistobotulismin aiheuttaneiden bakteerien tappaminen antibiooteilla ei välttämättä ole suotavaa. Oireet voivat pahentua, sillä botuliinibakteerien hajoaminen antibioottien vaikutuksesta voi vapauttaa enemmän botuliineja vauvan kehoon.[14]
Botulismi tuotantoeläimillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tavallisimmin botulismiin sairastuneet tuotantoeläimet ovat nautoja, lampaita, hevosia, minkkejä tai siipikarjaa. Sikojen sairastumisriskiä pidetään pienenä. Tartunta johtuu lähes poikkeuksetta saastuneesta rehusta, johon bakteereita on joutunut maaperästä tai raadosta. Haavatartunnat ovat harvinaisia.[15] Muoviin tiiviisti pakattu säilörehu on otollinen kasvualusta botulismia aiheuttaville bakteereille, jos itiöitä sisältävää maa-ainesta menee vahingossa rehun sekaan. Paalauskoneeseen saattaa joutua myös pelloilla elävien pienten eläinten, esimerkiksi hiirien, raatoja, jotka voivat levittää botulismia.
Naudoilla tartunnan aiheuttamat halvausoireet alkavat tavallisesti päästä, mutta halvaus voi alkaa takaraajoistakin. Pään alueen halvaantuessa nauta voi aluksi yrittää edelleen syödä muttei pysty nielemään. Lopulta nauta kuolee halvauksen lamauttaessa hengityslihasten toiminnan. Botulismiin sairastunut hevonen on yleisolemukseltaan apaattinen ja väsynyt. Myrkytyksen edetessä syöminen vaikeutuu, ja hevonen alkaa horjua. Tätä seuraavat halvaantuminen ja kuolema.[15]
Botulismia vastaan on olemassa rokotteita. Suomessa nautoja ja sikoja ei rokoteta ollenkaan ja hevosiakin vain harvoin.[15] Hevosten rokote on tarkoitettu Clostridium botulinum tyyppi B -bakteerin aiheuttamaa botulismia vastaan. Koska valmisteen tehosta ja tarpeellisuudesta Suomen olosuhteissa ei ole varmuutta, rokotetta ei juurikaan käytetä.[16]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l RC Gupta et al: Handbook of toxicology of chemical warfare agents, s. 361-383. 2. painos. Elsevier, 2015. ISBN 9780128001592. doi:10.1016/B978-012374484-5.00030-4.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n T Wenham, A Cohen: Botulism. Continuing Education in Anaesthesia Critical Care & Pain, 2008, 8. vsk, nro 1, s. 21–25. doi:10.1093/bjaceaccp/mkm051. ISSN 1743-1816. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b S Kaakkola: Botulismin diagnostiikka ja hoito. Duodecim, 2001, 117. vsk, nro 4, s. 421-425. ISSN 0012-7183. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h K Jalava et al: Toimenpideohje botulismitapausten varalta, s. 8-9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2014. ISBN 9789523022393. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c E Kolho, M Lindström ja N Forss: Botulismi - vaikeasti tunnistettava sairaus. Duodecim, 2012, 218. vsk, nro 9, s. 1963-1969. ISSN 0012-7183. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b MW Peck: Clostridium botulinum and the safety of minimally heated, chilled foods: an emerging issue? Journal of Applied Microbiology, 2006, 101. vsk, nro 3, s. 556–570. doi:10.1111/j.1365-2672.2006.02987.x. ISSN 1365-2672. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
- ↑ M Roggenbuck: The microbiome of new world vultures. Nature Communications, 2014, 5. vsk, nro 1, s. 1–8. PubMed:25423494. doi:10.1038/ncomms6498. ISSN 2041-1723. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ SL Gottlieb et al: Long-term outcomes of 217 botulism cases in the republic of Georgia. Clinical Infectious Diseases, 2007, 45. vsk, nro 2, s. 174–180. PubMed:17578775. doi:10.1086/518890. ISSN 1058-4838. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ L Bai et al: Clinical analysis of 86 botulism cases caused by cosmetic injection of botulinum toxin (BoNT). Medicine, 2018, 97. vsk, nro 34. PubMed:30142749. doi:10.1097/MD.0000000000010659. ISSN 0025-7974. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ M Nevas et al: Infant botulism acquired from household dust presenting as sudden infant death syndrome. Journal of Clinical Microbiology, 2005, 43. vsk, nro 1, s. 511–513. PubMed:15635031. doi:10.1128/JCM.43.1.511-513.2005. ISSN 0095-1137. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ FG De Rosa et al: Wound botulism after traumatic open fracture in Italy. Le Infezioni in Medicina, 2015, 23. vsk, nro 3, s. 280–282. PubMed:26397301. ISSN 1124-9390. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Botulism who.int. Viitattu 14.5.2020.
- ↑ C Rasetti-Escargueil, MR Popoff: Antibodies and vaccines against botulinum toxins: available measures and novel approaches. Toxins, 2019, 11. vsk, nro 9. PubMed:31547338. doi:10.3390/toxins11090528. ISSN 2072-6651. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ JR Barash, JB Castles, Ss Arnon: Antimicrobial susceptibility of 260 Clostridium botulinum type A, B, Ba, and Bf strains and a neurotoxigenic Clostridium baratii type F strain isolated from California infant botulism patients. Antimicrobial Agents and Chemotherapy, 2018, 62. vsk, nro 12. PubMed:30275093. doi:10.1128/AAC.01594-18. ISSN 0066-4804. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Botuliinin riski on pieni, mutta hyvä tiedostaa Käytännön metsämiehen sivu vuodelta 2007 Wayback machinen palvelimella.
- ↑ Hevosrokotteet Eviran sivu vuodelta 2008 Wayback machinen palvelimella.