Albert Camus
Albert Camus [kamy] (7. marraskuuta 1913 Mondovi, Algeria – 4. tammikuuta 1960 Villeblevin, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, lehtimies ja filosofi sekä yksi eksistentialismin ja absurdismin johtohahmoista.
Sisällysluettelo |
Elämä [muokkaa]
Lapsuutensa ja nuoruutensa Camus vietti Ranskan silloisessa siirtomaassa Algeriassa. Hänen isänsä kaatui ensimmäisessä maailmansodassa, kun Albert oli vuoden ikäinen, ja hän eli köyhissä oloissa äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Hän opiskeli lukiossa ja aloitti filosofian opinnot yliopistossa, mutta ne keskeytyivät hänen sairastuttuaan tuberkuloosiin. Camus liittyi 21-vuotiaana Algerian kommunistiseen puolueeseen, mutta hänet erotettiin kaksi vuotta myöhemmin. Hän oli mukana työväenteatterin toiminnassa ja työskenteli lehtimiehenä, kunnes muutti vuonna 1940 Ranskaan. Toisen maailmansodan aikana hän toimi aktiivisesti Ranskan vastarintaliikkeessä. Maan vapauduttua hänestä tuli Combat-lehden päätoimittaja.
Camus'n tunnetuimpia teoksia ovat Sivullinen (1946), Rutto (1948) ja Kapinoiva ihminen (1953). Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1957.[1] Hän oli Rudyard Kiplingin jälkeen nuorin palkinnon vastaanottaja.
Kylmän sodan aikana Camus syrjäytyi Ranskan älymystön keskuudesta. Algerian sotaan hän omaksui maltillisen kannan, ja hänestä tuli epäsuosittu niin Ranskassa kuin Algeriassakin. Hän muokkasi muiden teoksia teatteriin (mm. Pedro Calderón, Fjodor Dostojevski, William Faulkner).
Camus kuoli vuonna 1960 auto-onnettomuudessa Pariisin lähellä.[2]
Väite salamurhasta [muokkaa]
Italialaisakateemikko Giovanni Catelli väitti vuonna 2011 italialaislehti Corriere della Serassa että Camus salamurhattiin. Catelli perusti väitteensä tšekkirunoilija Jan Zabranan päiväkirjoihin. Catelli huomasi, että italiankielisenä kirjana julkaistuista päiväkirjoista puuttui osa. Catellin mukaan Zabrana kuvaa siinä tapaamistaan venäläisen KGB-agentin kanssa. Agentti kertoi Zabranalle, että neuvostoagentit järjestivät auto-onnettomuuden, jossa Camus kuoli. Neuvostoagentit olivat asettaneet auton renkaaseen laitteen, joka sai sen räjähtämään tietyssä nopeudessa, Zabranan päiväkirjassa sanottiin.
Catellin mukaan Neuvostoliiton ulkoministeri Dmitri Shepilov määräsi Camus’n tapettavaksi, koska oli raivostunut kirjailijan ranskalaislehdessä vuonna 1957 julkaistusta artikkelista. Siinä Camus syytti ministeriä Unkarin kansannousun murskaamisesta.
Teokset [muokkaa]
Romaanit ja novellit [muokkaa]
- Sivullinen. (L’étranger, 1942.) Suomentanut Kalle Salo. Otava, 1947.
- Rutto. (La peste, 1947.) Suomentanut Juha Mannerkorpi 1948. Uuden tarkistetun käännöksen laatinut Jukka Mannerkorpi. Otava, 1995.
- Putoaminen. (La chute, 1956.) Suomentanut Maijaliisa Auterinen. Otava, 1958.
- Maanpako ja valtakunta (L'éxil et le royaume) (novellikokoelma, 1957)
- Onnellinen kuolema (La Mort heureuse) (varhainen versio Sivullisesta, julkaistu postuumisti 1970)
- Ensimmäinen ihminen (Le Premier homme) (keskeneräinen, julkaistu postuumisti 1994)
Esseet [muokkaa]
- L'envers et l'endroit (kokoelma, 1937)
- Sisyfoksen myytti (Le Mythe de Sisyphe) (1942)
- Kapinoiva ihminen (L'Homme révolté) (1951)
- Camus, Albert: Esseitä: Valikoima. Suomentanut Leena Löfstedt. Esipuheen kirjoittanut ja valikoinnin suorittanut Maija Lehtonen. Helsinki: Otava, 1962.
Näytelmät [muokkaa]
- Caligula (kirjoitettu 1938, esitetty 1945)
- Oikeamieliset (Les justes) (1950)
Lähteet [muokkaa]
- Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1957 (elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 23.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Liukkonen, Petri & Pesonen, Ari: Albert Camus (1913–1960) 2008. Kuusankosken kaupunginkirjasto. (englanniksi)
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Lehtinen, Torsti (2002). Eksistentialismi: Vapauden filosofia. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 951-625-723-2
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Aronson, Ronald: Albert Camus The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Simpson, David: Albert Camus The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
| 1901–1925 |
1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell |
| 1951–1975 |
1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale |
| 1976–2000 |
1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao |
| 2001– |
2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer 2012: Mo Yan |
