Joseph Brodsky
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Joseph Brodsky, alun perin Iosif Aleksandrovitš Brodski (ven. Иосиф Александрович Бродский, 24. toukokuuta 1940 Leningrad, Neuvostoliitto – 28. tammikuuta 1996 New York, Yhdysvallat), oli venäläis-amerikkalainen runoilija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1987.[1]
Sisällysluettelo |
Elämä [muokkaa]
Brodsky syntyi Leningradissa juutalaisperheeseen ja koki lapsuudessaan Leningradin piirityksen kauhut. Hän jätti koulun 15-vuotiaana ja teki sekalaisia töitä. Hän opetteli itsekseen englantia ja puolaa, kiinnostui klassisesta filosofiasta, uskonnosta, mytologiasta, englantilaisesta ja amerikkalaisesta runoudesta ja alkoi kirjoittaa omia runoja vuonna 1957. Anna Ahmatova rohkaisi nuorta runoilijaa.
Vuonna 1963 neuvostoviranomaiset syyttivät Brodskya tyhjäntoimittamisesta (loisena elämisestä). Ote kuulustelupöytäkirjasta salakuljetettiin myöhemmin länteen.
- Tuomari: "Mikä on ammattinne?"
- Brodsky: "Olen runoilija."
- Tuomari: "Kuka on muka sanonut että olette runoilija? Oletteko opiskellut runoutta?"
- Brodsky: "Minusta runoilijaksi ei tulla opiskelemalla runoutta."
- Tuomari: "Mistä se taito sitten tulee?"
- Brodsky: "Luulisin, että Jumalalta."
Brodsky tuomittiin viideksi vuodeksi pakkotyöhön ja sisäiseen karkotukseen. Hän vietti 18 kuukautta Arkangelin alueella. Vuonna 1965 Brodsky armahdettiin kirjallisten tahojen painostuksen takia.
Nikita Hruštšovin kauden vapaamielisen kulttuuripolitiikan kauden jälkeen vain neljä Brodskyn runoa julkaistiin Neuvostoliitossa. Vuonna 1972 Brodsky karkoitettiin länteen, ja hän sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden 1977. Tuotantonsa pääosan hän julkaisi englanniksi.
Brodsky vieraili Suomessa kirjailijakokouksissa ja Helsingin juhlaviikoilla. Hän lausui runojaan mielellään ja paatoksella.
Tuotanto [muokkaa]
Brodsky käytti kieltä kuin musiikkia, ja hän mainitsi tärkeimmiksi innoittajikseen barokkimusiikin ja vanhan jazzin, erityisesti Clifford Brownin. Tuotanto koostuu runoista ja esseistä.
Teoksia [muokkaa]
- A Part of Speech (1977)
- To Urania (1984)
- So Forth (1996)
- Collected Poems in English (2000)
- Nativity Poems (2001)
Suomeksi [muokkaa]
Runoja:
- Keskustelu taivaan asujaimen kanssa: Runoja. Valikoinut ja suomentanut Jukka Mallinen. Venäjänkieliset alkuperäisrunot ovat ilmestyneet useissa eri valikoimissa ja aikakauskirjoissa. Tammi, 1995. ISBN 951-31-0611-X.
- Joulutähti: Runoja. Valikoinut ja suomentanut Jukka Mallinen. Tammi, 1999. ISBN 951-31-1263-2.
Esseitä:
- Ei oikein ihminenkään. (Less than one: Selected essays, 1986.) Suomentaneet Kalevi Nyytäjä, Eva Siikarla. Keltainen kirjasto 213. Tammi, 1987. ISBN 951-30-6912-5.
- Katastrofeja ilmassa: Esseitä. (Less than one: Selected essays, 1986.) Suomentanut Paavo Lehtonen. Tammi, 1988. ISBN 951-30-7019-0.
- Veden peili. (Watermark, 1992.) Suomentanut Marja Alopaeus. Tammi, 1994. ISBN 951-31-0207-6. (kirja Italiasta)
- Keräilijän kappale. (Valikoima alkuteoksesta On grief and reason: Essays, 1995.) Suomentanut Kalevi Nyytäjä. Tammi, 1997. ISBN 951-31-0825-2.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1987 (elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
| 1901–1925 |
1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell |
| 1951–1975 |
1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale |
| 1976–2000 |
1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao |
| 2001– |
2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer 2012: Mo Yan |
Sivulta puuttuu