Dziga Vertov
| Dziga Vertov | |
|---|---|
| Syntymäaika | 2. tammikuuta 1896 |
| Syntymäpaikka | Białystok, Venäjän keisarikunta |
| Kuolinaika | 12. helmikuuta 1954 (58 vuotta) |
| Kuolinpaikka | Moskova, Neuvostoliitto |
| Oikea nimi | David Abelevitš Kaufman |
| Muut nimet | Denis Arkadevitš Kaufman Денис Аркадьевич Кауфман Denis Abramovitš Kaufman Денис Абрамович Кауфман |
| Tunnetuimmat ohjaukset | Mies ja elokuvakamera Elokuvasilmä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Dziga Vertov (ven. Дзига Вертов, syntyjään David Abelevitš Kaufman ven. Давид Абелевич Кауфман; 2. tammikuuta 1896 (J: 21. joulukuuta 1895) Białystok, Venäjän keisarikunta – 12. helmikuuta 1954 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuva- ja uutiskatsausohjaaja. Hänen veljensä Boris Kaufman ja Mihail Kaufman työskentelivät myös elokuva-alalla. Vertov myöhemmin venäläisti etunimensä ja patronyyminsä Denis Arkadevitšiksi.[1]
Sisällysluettelo |
Ura[muokkaa]
Vertov opiskeli Białystokissa musiikkia, kunnes hänen perheensä muutti Moskovaan vuonna 1915 pakoon saksalaisten hyökkäystä.[2] Moskovassa Vertov opiskeli psykoneurologisessa instituutissa, kunnes vuonna 1918 Moskovan elokuvakomiteaan kuuluva Vertovin opiskelutoveri Mihail Koltsov kutsui hänet tekemään viikoittaista kinonedeljaa eli neuvostouutiskatsausta. Samaan työryhmään kuuluivat Lev Kulesov ja Eduard Tissé, josta tuli myöhemmin Sergei Eisensteinin kuvaaja. He perustivat todellisuuteen vannovien elokuvantekijöiden, kinokkien, ryhmän, joka arvosteli kärkkäästi näytelmäelokuvia, joihin lukeutuivat myös Eisensteinin elokuvat.[3]
Vuosina 1922–1925 Vertov julkaisi yhteensä 23 Kino-Pravdaa (Pravda-lehden elokuvallinen vastine) ja 55 numeroa Elokuvakalenteria 1923–1925.[4]
Ensimmäinen täysimittainen kinokkidokumenttielokuva, Elokuvasilmä, valmistui vuonna 1924. Kuvauksia valmisteltiin ennakolta vähän, jotta tapahtumat taltioituisivat mahdollisimman aitoina. Dokumenttielokuvan henkilöt eivät myöskään saaneet huomata olevansa kuvauksen kohteina.[4]
Vuonna 1925 Vertov valmisti uutiskatsauksen Lenin kuoleman yksivuotispäivälle nimeltä Leniniläinen kinopravda no 21.[3] Seuraavana vuonna Moskovan kaupunginvaltuusto tilasi Vertovilta elokuvan, jossa kuvattaisiin valtuuston aikaansaannoksia positiivissessa valossa. Vaalimainoselokuva Eteenpäin neuvosto! valmistui vuonna 1926. Maailman kuudennes -elokuvan jälkeen Vertov ajautui erimielisyyksiin Sovkino-studion johtajan kanssa ja sai potkut tammikuussa 1927.[2]
Dziga Vertov siirtyi Ukrainan Vufku-elokuvastudiolle, missä hänen ensimmäinen työnsä oli Yhdestoista vuosi (1928). Seuraavana vuonna valmistui Mies ja elokuvakamera, jonka käsikirjoitusta Vertov oli aloitellut ollessaan Sovkinolla töissä.[2]
Vertovin elokuva, Kolme laulua Leninistä, valmistui vuonna 1934. Elokuva julkaistiin uudelleen muokattuna vuonna 1938: uutta materiaalia lisättiin ja poliittisesti epäilyttävät henkilöt poistettiin.[2]
Ohjaustyöt[muokkaa]
- Elokuvasilmä (Кино-глаз, 1924)
- Leniniläinen kinopravda (1925)
- Maailman kuudennes (Шестая часть мира, 1926)
- Eteenpäin neuvosto! (1926)
- Yhdestoista vuosi (Одиннадцатый, 1928)
- Mies ja elokuvakamera (Человек с киноаппаратом, 1929)
- Innostus (Энтузиазм, 1930)
- Kolme laulua Leninistä (Три песни о Ленине, 1934)
Lähteet[muokkaa]
- ↑ MacKay, John: The “Spinning Top” Takes Another Turn: Vertov Today Kinokultura. 8.4.2005. Viitattu 17. toukokuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ a b c d MacKay, John: Dziga Vertov: 1896-1954 Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Dawson, Jonathan: Dziga Vertov Senses of Cinema. Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Kodin suuri tietosanakirja 15, s. 9. Weilin+Göös, 1980. ISBN 951-35-1286-X.
