Vladimir Tatlin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vladimir Tatlin.
Tatlinin torni eli Kolmannen internationaalin monumentti, 1919, malli.

Vladimir Jevgrafovitš Tatlin (ven. Владимир Евграфович Татлин; 28. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1885 Kiova31. toukokuuta 1953 Moskova) oli ukrainalainen taidemaalari, graafikko, lavastus- ja monumentaalitaiteilija, muotoilija, venäläisen konstruktivismin perustaja ja arkkitehti.

Tatlin opiskeli Penzan taideoppilaitoksessa (1904–1910) jossa hänen opettajinaan olivat Ilja Gorjuškin-Sorokopudov ja Aleksei Afanasjev sekä Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa (1902–1903 ja 1909–1910) opettajinaan Valentin Serov ja Konstantin Korovin.[1]

Vladimir Tatlin oli Kazimir Malevitšin kanssa 1910-luvun venäläisen avantgarden tärkeimpiä hahmoja ja myöhemmin hän nousi konstruktivismin pääideologiksi. Tatlin tunnetaan parhaiten suunnitelmastaan Kolmannen internationaalin muistomerkiksi. Rakennuksen suunniteltiin koostuvan koostui ulkopuolisesta 400 metriä korkeasta kantavasta teräsrangasta, jonka sisällä oli varsinainen kolmiosainen rakennusrunko: sylinteri, kuutio ja pyramidi. Runkokappaleet pyörivät keskusakselin ympärillä eri vauhtia, alin kerran vuodessa, keskimmäinen kerran kuukaudessa ja ylin kerran päivässä. Rakennusta ei toteutettu. Tukholman Modernin taiteen museon kokoelmassa on eräs pienoismalli rakennuksesta[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Avantgarde 1900–1930; Tšudnovskin kokoelma Pietarista, näyttelyjulkaisu Ateneum 14.10.1993–9.1.1994
  2. Moderna Museet, Tukholma 2010, Moderna Museet

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]