Vladimir Tatlin
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Vladimir Jevgrafovitš Tatlin (ven. Владимир Евграфович Татлин; 28. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1885 Kiova – 31. toukokuuta 1953 Moskova) oli ukrainalainen taidemaalari, graafikko, lavastus- ja monumentaalitaiteilija, muotoilija, venäläisen konstruktivismin perustaja ja arkkitehti.
Tatlin opiskeli Penzan taideoppilaitoksessa (1904–1910) jossa hänen opettajinaan olivat Ilja Gorjuškin-Sorokopudov ja Aleksei Afanasjev sekä Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa (1902–1903 ja 1909–1910) opettajinaan Valentin Serov ja Konstantin Korovin.[1]
Vladimir Tatlin oli Kazimir Malevitšin kanssa 1910-luvun venäläisen avantgarden tärkeimpiä hahmoja ja myöhemmin hän nousi konstruktivismin pääideologiksi. Tatlin tunnetaan parhaiten suunnitelmastaan Kolmannen internationaalin muistomerkiksi. Rakennuksen suunniteltiin koostuvan koostui ulkopuolisesta 400 metriä korkeasta kantavasta teräsrangasta, jonka sisällä oli varsinainen kolmiosainen rakennusrunko: sylinteri, kuutio ja pyramidi. Runkokappaleet pyörivät keskusakselin ympärillä eri vauhtia, alin kerran vuodessa, keskimmäinen kerran kuukaudessa ja ylin kerran päivässä. Rakennusta ei toteutettu. Tukholman Modernin taiteen museon kokoelmassa on eräs pienoismalli rakennuksesta[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Avantgarde 1900–1930; Tšudnovskin kokoelma Pietarista, näyttelyjulkaisu Ateneum 14.10.1993–9.1.1994
- ↑ Moderna Museet, Tukholma 2010, Moderna Museet
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vladimir Tatlin Wikimedia Commonsissa- Moderna museet, vakituinen kokoelma, valokuvia Tatlinin teoksista ja tornin pienoismallista (hakusana: "tatlin").
Sivulta puuttuu