Graafinen suunnittelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Graafikko” ohjaa tänne. Katso myös Taidegraafikko.
Graafikon laatima infografiikka, joka kertoo kotona toimivista yrityksistä Yhdysvalloissa.

Graafinen suunnittelu eli visuaalinen suunnittelu on ulkoasun suunnittelua. Se on sovellettu taidemuoto, joka auttaa katsojaa tulkitsemaan viestiä. Graafista suunnittelua tarvitaan kaikessa kuvallisessa viestinnässä, jota ovat esimerkiksi ilmoittelu ja muu mainonta, painotuotteet, sähköiset julkaisut, elokuvat, animaatiot, logot ja muut yritystunnukset, pakkaukset, kyltit, merkit ja opasteet.

Graafisen suunnittelun tavoitteita ovat muun muassa käytettyjen elementtien järjestäminen hierarkkisesti, informatiivisuus, kuvakielen käyttö viestin tukemiseen ja lisäarvon luominen. Graafisen suunnittelun elementtejä ovat värit, symbolit, teksti, typografia, muodot ja kuvat, materiaalit ja joskus myös liike (TV, elokuvat, sähköiset viestimet). Graafinen suunnittelu on 1950-luvulla julkisuuteen tullut termi, joka liitetään kaikkeen painettuun ja sähköiseen informaatioon.

Graafiselta suunnittelijalta vaaditaan visuaalisten suhteiden tajua ja luovaa ongelmanratkaisukykyä, sekä usein jonkin visuaalisen työvälineen syvällistä tuntemusta. Toisinaan graafisen suunnittelijan tehtäviin voi kuulua myös kuvittamista, valokuvaamista, grafiikoiden tekoa tms.

Henkilö, jonka työtehtäviin kuuluu pääasiassa esitteiden yms. taitto käsillä olevasta kuva ja tekstimateriaalista, ei ole graafinen suunnittelija vaan taittaja. Lähellä graafisen suunnittelijan ammattia on myös AD (Art Director) jolta graafisen suunnittelun lisäksi edellytetään myös tiedonhankinta- ja soveltamistaitoja, kykyä asettua kuluttajan asemaan sekä kaupallista ajattelukykyä. Esimerkiksi pienissä graafisen suunnittelun toimistoissa ja mainostoimistoissa nämä työtehtävät usein sekoittuvat.

Graafisen suunnittelun prosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteena on yleensä saada aikaan esim. painotuote tai sähköisen median tuote.

Toimeksianto aloittaa prosessin. Siinä määritellään tuotteelle kaikki toiveet ja tavoitteet. Siitä selviää mm.

  • kohderyhmä
  • tuotteen tarkoitus ja tavoitteet
  • tuotteen laajuus (usein sivumäärä)
  • formaatti eli muoto
  • painotuotteen värillisyys
  • budjetti
  • aikataulu koko tuotteen osalta eri osa-alueihin pilkottuna (kuvitukset, valokuvaus)
  • tiimi ja tiimin vastuunjako (tekstit, kuvat, grafiikka, käännöstoimisto, jne.)
  • laadulliset tavoitteet.

Toimeksiannon jälkeen kootaan työryhmä, jonka osana graafinen suunnittelija on. Toimeksiannon tietojen jälkeen graafinen suunnittelija voi antaa arviota työhön kuluvasta määrästä.

Kokonaisaikataulu voidaan tehdä, kun työnjako on selvillä. Sen jälkeen tehdään kokonaisbudjetti, jossa huomioidaan jokaisen osa-alueen työmäärä ja materiaalikustannukset, kuten painaminen.

Sen hyväksymisen jälkeen päästään tuottamaan aineistoa ensin käsin luonnoksina ja sitten tietokoneella. Graafinen suunnittelija tekee visuaalisen suunnittelun: suunnittelee tuotteen tarkan formaatin, sommittelun, typografian, värien käytön, jne. Yleensä etukäteen on sovittu, tehdäänkö ulkoasusta vaihtoehtoisia versioita.

Asiakas valitsee tai hyväksyy luonnoksen ja siihen tehdään mahdollisia visuaalisia ja tekstikorjauksia. Viimeisen hyväksymisen jälkeen työ toimitetaan esim. painoon tai sähköisiin medioihin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Loiri, Pekka & Juholin, Elisa: Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Helsinki: Inforviestintä, 1998 (4. painos 2006). ISBN 952-5123-10-3.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokinen, Heikki: Graafikon tuoreet eväät: Mitä jokaisen graafisen suunnittelijan, kuvittajan ja sarjakuvantekijän tulee tietää. Kuvitus: Petteri Tikkanen. Helsinki: Grafia, 2009. ISBN 978-952-99368-4-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.