Mainonta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Coca-Cola -mainos 1890-luvulta.

Mainonta on osa markkinointiviestintää. Mainonta on tunnistettavan lähettäjän maksamaa, tavoitteellista tiedottamista, joka yleensä kohdistuu suureen ihmisjoukkoon ja toteutetaan useimmiten joukkotiedotusvälineitä (lehdet, tv, radio, internet, ulkomainonta) käyttämällä.[1] Tunnistettavalla lähettäjällä tarkoitetaan sitä, että mainostava yritys tai organisaatio ”allekirjoittaa” kunkin mainosviestin nimellään, yritys- tai tuotelogollaan tai äänitunnuksellaan tai muulla tavoin kertoo kenen viestistä on kyse.

Mainonta tähtää yleensä myynninedistämiseen, eli tavoitteena on yksinkertaisesti myydä joko heti tai myöhemmin. Mainoksilla tiedotetaan tavaroista, palveluista, aatteista ja ihmisistä. Mainonnan avulla luodaan brändejä eli tavaramerkkien ja tuotteen muiden aineettomien ominaisuuksien muodostamia mielikuvakokonaisuuksia. Myös ihmisestä voidaan tehdä niin sanottu brändi.[2]

Mainonnan muodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mediamainonta

Tärkeimmät mainosvälineet eli mediat ovat

Tavallisesti käytetään useita eri medioita eli yhteismainontaa.kenen mukaan?

Suoramainonta

Mainonta kohdistuu tiettyyn valittuun ryhmään ja voi olla osoitteellista tai osoitteetonta. Kohderyhmä on kuitenkin yleensä pienempi kuin medioitten kautta tavoitettu.

Mainostapahtumat ja sponsorointi

Myös messuilla, tapahtumilla ja sponsorimainonnalla on merkittävä osuus markkinoinnissa.

Mainonnan käytännön toteutukseen osallistuvat muun muassa mainostoimistot, tutkimuslaitokset, mediatoimistot, PR- ja/tai viestintätoimistot, painolaitokset, AV-tuottajat, radio- ja televisio -yhtiöt, kuvatoimistot, mallitoimistot, messujärjestäjät, käännöstoimistot, somistamot, sanoma- ja aikakauslehdet sekä design management -toimistot. Mainontaa tekevät yleensä alan ammattilaiset, jotka ovat koulutuksen tai työn kautta perehtyneet käyttämään sekä visuaalisia, verbaalisia että psykologisia keinoja mainosten laatimisessa.

Mainonnan suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainonnan suunnittelussa kolme tärkeintä elementtiä ovat:

  • mainoskanava,
  • mainoksen viestisisältö ja tyyli sekä
  • vastaanottajan ominaisuudet

Mainoskanavan valinnassa tärkeintä on, että kanava kykenee välittämään halutun sanoman, tavoittamaan oikeat ihmiset oikeaan aikaan ja suoriutumaan tehtävästä kustannustehokkaasti.

Mahdollisia mainoskanavia ovat muun muassa

On sanottu, että mainonnan suunnittelua varten on kerättävä hyvä tietopankki. Esimerkiksi mainonnan alan kouluttaja Kaarina Iltanen on listannut seuraavat suunnitteluun tarvittavat perustiedot: [3]

  1. Lyhyt selvitys tuotteesta ja sen ominaisuuksista
  2. Markkinoiden kokonaiskuva
  3. Selvitys ostajista ja kulutuksesta
    1. demografiset ja psykologiset tiedot ostajista sekä mahdolliset segmentit
    2. tiedot osto- ja kulutussyistä ja osto- ja kulutustottumuksista
    3. kuluttajien tiedot ja asenteet omasta tuotteesta sekä kilpailijoiden tuotteista
  4. Kilpailukuva
    1. kilpailevat tuotteet ja niiden ominaisuudet
    2. kilpailijoiden markkinointistrategiat
    3. arviointi kilpailijoiden vahvoista ja heikoista puolista, resursseista ja todennäköiset reaktiot eri tilanteissa
  5. Selvitys aikaisemmista toimenpiteistä ja tuloksista, joilla on merkitystä mainonnan suunnittelulle
  6. Muut tekijät
    1. yleinen taloudellinen kehitys
    2. teknologian kehitys
    3. eri väestöryhmien kehitys
    4. pitkän ajan muutokset kuluttajien mieltymyksissä ja kuluttajamalleissa
    5. institutionaalisten tekijöiden kehitys (lainsäädäntö, verotus, jakelu jne.)
  7. Pitkän ajan tuotepolitiikka
    1. tuotteen asema markkinointipolitiikassa
    2. kohderyhmä, tuotekuva ja tuotteen asema markkinoilla
    3. tuotteen ominaisuudet/laatu-valikoima-hinta-jakelu.

Mainonnan tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainonnalla on sanottu olevan kolme pääasiallista tehtävää:

  • tiedottaminen (viestinnälliset tavoitteet)
  • asenteiden luominen ja muokkaus (vaikutukset käyttäytymiseen) sekä
  • käyttäytymisen ja toiminnan aikaansaaminen (esimerkiksi myynnin lisääminen).

Hyvän ja suostuttelevan mainosviestin tekemisessä ei varmasti ole olemassa yhtä totuutta. Tuloksellisen mainonnan toteuttavat kuitenkin yleensä mainonnan ammattilaiset, joilla on alalta kokemusta, ammattitaitoa ja kykyä tehdä taidokkaita mainoksia.

Merkittävä mainonnan alaluokka on imagomainonta, jota käytetään usein tukemaan tuotteiden mainontaa ja joka myös usein yhdistetään brändin rakentamiseen. Imagomainonnassa korostetaan kohderyhmän elämäntyyliä, ominaisuuksia, tottumuksia ja mielikuvia. Imagomainonta ei tuo yleensä selkeästi esille mainostettavan kohteen ominaisuuksia. Imagomainonta on usein hyvin visuaalista ja mielikuvia herättävää ja siihen saattaa liittyä myös elementtejä jotka eivät liity läheisesti kohteena olevaan tuotteeseen tai yritykseen.

Mainonnan onnistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentolehtisiä Miamissa.

Mainonnan onnistuminen on vaikea käsite mitattavaksi. Mainonta voi esimerkiksi saada korkean huomioarvon, mutta kampanjalla ei välttämättä ole mitään vaikutusta kohderyhmän käyttäytymiseen. Korkean huomioarvon saavuttaminenkin on toki hyvä tulos ja usein mainostoimistot mittaavatkin juuri huomioarvoa arvioidessaan onnistumista. Hyvässä asemassa olevan tuotteen mainonnan kohdalla saattaa pelkkä huomioarvo ollakin tärkein mittari jos tavoitteena on ainoastaan vahvistaa tuotteen asemaa nykyisten asiakkaiden keskuudessa. Tavoittavuudella (engl. exposure) tarkoitetaan sitä, missä määrin kohdeyleisö on huomannut mainoksen.

Yleensä mainoksista tehokkaimpia ovat ne, joissa on selkeä sanoma ja merkitys ja jotka jäävät helpoiten mieleen. Myös vakuuttavuudella ja itselle olennaisilla asioilla on todettu olevan merkitystä. Usein mainonta myös pyrkii argumentoimaan mainostettavan kohteen paremmuutta suhteessa kilpailijoihin. Mainonnalle on tyypillistä myös toistaa viestiä, jotta kuluttajalle jäisi voimakkaampi käsitys tuotteesta. Usein myös tavoitteena on pelkästään muistuttaa tuotteen olemassaolosta ja vahvistaa esimerkiksi tuotteen keskeistä myyntilupausta, slogania tai iskulausetta.

Mainonnan tehokkuuteen vaikuttavat monet yksilön ominaisuudet, jotka voidaan karkeasti jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Yksilön sisäisiä tekijöitä ovat muun muassa persoonallisuus, motivaatio ja asenteet. Mainonnan tehoon vaikuttavat myös ulkoiset, ympäristöön liittyvät tekijät. Ulkoisia vaikuttavia elementtejä ovat muun muassa kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät.

Mainonnan vaikutukset voivat syntyä heti tai myöhemmin sekä välillisesti tai suoraan. Mainoksen vaikutus voi ilmetä vasta myöhemmin muun muassa siitä syystä, että sen syntyminen vaatii vastaanottajalta ”pureskelua” ja omakohtaista pohdintaa. (Vuokko 2003, 36–42.)

Mainonnan vaikuttavuuden tutkimukseen liittyy useita erilaisia malleja, muun muassa AIDA-malli ja Rogersin adoptiomalli.

Mainoksen viestisisällön ja tyylin osalta on yleensä tärkeintä, että haluttu vastaanottaja pitää mainoksesta, koska tällä on todettu olevan huomattava merkitys kohteen haluttavuuteen. Mainonnan tavoitteena voi myös toki olla kehottaa esimerkiksi välttämään jotain asiaa, jolloin puhutaan antimainonnasta.

Mielipiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa vastaanottaa suoramainontaa ja ilmaislehtiä kotiinsa.[4]

Taloustieteilijät näkevät mainonnalla lähinnä seuraavat kaksi yhteiskunnallista hyötyä:

  • Informaatio tuotteista kuluttajille.
  • Brändin rakentaminen onnistuu informaatiottomallakin mainonnalla - riittää, että kuluttajat tietävät valmistajan käyttäneen paljon rahaa brändinsä mainontaan. Nimittäin mitä kalliimpi brändi tuotteella on, sen korkeampi kannustin valmistajalla on varjella sen laatua, joten tunnettu brändi on eräänlainen laatutakuu. Huonojen tuotteiden brändin mainostaminen on näet vähemmän kannattavaa, koska kuluttajien kokemukset tunnetun tuotteen laadusta leviävät herkemmin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta mainonta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lahtinen, Jukka ja Isoviita, Antti: Palveluviestintä. Avaintulos, 1994. ISBN 952-9631-04-9.
  2. Kuluttajavirasto - Mainonta ja sen muodot
  3. Pohjola, Juha: Ilme - Visuaalisen identiteetin johtaminen.. Gummerus Kirjapaino Oy, 2003. ISBN 952-5123-52-9.
  4. Erikoinen tutkimustulos: Kansa rakastaa mainospostia, Kauppalehti 01.10.2010. "Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kotitaloudesta haluaa Itellan tutkimuksen mukaan vastaanottaa suoramainoksia ja ilmaislehtiä kotiinsa."

2. Vuokko, P. 2003. Markkinointiviestintä; merkitys, vaikutus ja keinot. WSOY, Porvoo.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]