Yhteiskehittäminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mahdollistajastrategiatapaaminen Ylellä 17.4.2009. Kuva: Suvi Korhonen CC-BY

Yhteiskehittely (myös yhteiskehittäminen) on suomen kielen vastine englannin ilmaisuille co-creation ja co-development. Kehittävän työntutkimuksen merkityksessä yhteiskehittely on tuotteen tai palvelun kehittämistä yhdessä sen mahdollisten tulevien käyttäjien eli potentiaalisten asiakkaiden kanssa.

Yhteiskehittely-käsitteen juuret löytyvät teorioista, joita käytetään muun muassa markkinoinnin ja liiketoiminnan tutkimuksessa, kun tutkitaan asiakkaiden kanssa tapahtuvaa innovointia tai kokemustaloutta. Käsitteellä ei ole selkeästi akateemisesti hyväksyttyä määritelmää, vaan määritelmät vaihtelevat tutkimusperinteiden mukaan. Termin teki tunnetuksi C. K. Prahalad. Yhteiskehittelyn alustana ovat sosiaalisen median työkalut. Viidennes suomalaisista yrityksistä hyödyntää sosiaalista mediaa tuotekehityksessä ja innovoinnissa. Innovaatiotoiminnassa sosiaalista mediaa on hyödynnetty ennen kaikkea joukkouttamisen ja ideoiden generoinnin välineenä.[1]

Yhteiskehittelyä lähellä olevia käsitteitä ovat avoin innovaatio, talkoistaminen ja joukkojen viisaus.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Isokangas, Antti; Kankkunen, Petteri: Suora yhteys : Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. Helsinki: EVA, 2011. ISBN 978-951-628-524-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Engeström, Yrjö: Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-158-5.