Yleisöosallisuus
Tätä sivua ei ole Joukkoistaminen (yleisöosallisuus, joukkouttaminen, talkoistaminen; engl. crowdsourcing; crowd (yleisö, (ihmis)joukko); outsourcing (ulkoistaa)) on toimintaa, jossa työ, jonka perinteisesti on tehnyt erikseen nimetty toimija, tavallisesti palkattu työntekijä, ulkoistetaan määrittelemättömälle, yleensä suurelle joukolle ihmisiä avoimen kutsun kautta.[1] Amerikkalainen Jeff Howe esitteli käsitteen joukkoistaminen (engl. crowdsourcing) artikkelissa The Rise of Crowdsourcing, joka julkaistiin Wired-lehdessä kesäkuussa 2006. Artikkelissaan Howe esittää, että teknologisen kehityksen myötä ammattilaisten ja amatöörien kuilu on kaventunut. Yritykset pystyvät käyttämään joukkojen osaamista hyväkseen, jota Howe kutsuu joukkoistamiseksi (engl. crowdsourcing).[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan joukkoistamisessa ongelma annetaan ratkaistavaksi tai tehtävä suoritettavaksi ennalta määrittelemättömälle joukolle avoimen kutsun avulla. Työn teettäjä saattaa maksaa osallistujille korvauksen, mutta työn suorittaminen voi tapahtua myös ilman rahallista korvausta. Avoin kutsu julkaistaan tyypillisesti internetissä.[3] Joukkoistamista voidaan lähtökohtaisesti käyttää yritysten ja organisaatioiden kaikilla osa-alueilla[4] ja siihen voivat osallistua kulloisenkin alan ammattilaisten lisäksi harrastajat ja muuten alasta kiinnostuneet[5]. Sanalla crowdsourcing ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Termejä joukkouttaminen ja joukkoistaminen on ehdotettu internetin keskustelupalstoilla. Sosiaalisen median sanastossa sanan suomenkieliseksi vastineeksi on ehdotettu termejä joukkouttaminen, joukkoistaminen, yleisön osallistaminen sekä joukolle ulkoistaminen. Termiä talkoistaminen on ehdotettu kuvaamaan joukkoistamista, jossa osallistujille ei tarjota rahallista korvausta.[6] Yleinen suomalainen asiasanasto tarjoaa crowdsourcing-termistä suomenkielistä vastinetta joukkoistaminen.[7]
[muokkaa] Historia
Joukkoistaminen (engl. crowdsourcing) on terminä esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 2006. Voidaan kuitenkin katsoa, että joukkoistamisen prosessi on keksitty jo 1700-luvulla. Ensimmäisenä joukkoistamisprojektina voidaan pitää kilpailua, joka käytiin vuonna 1714. Kilpailussa Iso-Britannian hallitus tarjosi huomattavaa palkkiota henkilölle, joka kykenisi kehittämään ratkaisun pituusasteongelmaan (engl. The Longitude Problem). Kilpailun voitti John Harrison ja hän sai palkkioksi 20 000£. Vuonna 1955 Toyota järjesti kilpailun, jonka tarkoituksena oli suunnitella yritykselle uusi logo. Kilpailuun osallistui 27 000 suunnitelmaa ja kilpailun voitti logo, jossa kolme japanilaista kirjainta muodostivat ympyrän. Joseph Cahill, silloinen Australian Uuden Etelä-Walesin osavaltion pääministeri, järjesti vuonna 1955 kilpailun, jonka tarkoituksena oli suunnitella rakennus Sydneyn satamaan. Kilpailuun osallistui 233 suunnitelmaa 32 eri maasta ja kilpailun voitti tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon, joka suunnitteli Sydneyn oopperatalon.[8] Joukkoistamisena voidaan pitää myös vuonna 2002 alkanutta American Idol-kilpailua. Vastaavanlaisia kilpailuja on järjestetty vuoden 2002 jälkeen valtava määrä. Kilpailuja voidaan pitää julkisina joukkoistamisprojekteina, joiden tarkoituksena on kehittää esimerkiksi albumi, keittokirja tai supertähti.[9]
[muokkaa] Hyödyt
Yhtenä joukkoistamisen hyötynä voidaan pitää sen edullisuutta. Joukkoistamisprojekteissa on tyypillistä, että osallistujille ei makseta lainkaan rahallista korvausta tai heille maksetaan vain onnistumisista.[10] Tämä saattaa tulla yritykselle halvemmaksi kuin työn perinteinen ulkoistaminen. Joukkoistamisessa toimeksiantaja saa käyttöönsä laajemman kokonaistarjonnan kuin omassa organisaatiossaaan ja se myös mahdollistaa ulkoistamissopimuksia joustavamman ulkoistamiskeinon.[11] Juokkoistaminen vähentää tuotekehityksen riskejä, kun asiakkaat toimivat tuotteen kehittäjinä. Voidaan katsoa, että joukkoistamalla tuotteista tulee sellaisia, kuin asiakkaat haluavat. Tuotekehitys voi olla myös nopeampaa verrattuna siihen, että työ tehtäisiin alusta alkaen organisaation sisällä.[12] Joukkoistaminen saattaa myös lisätä asiakkaiden sitoutumista brändiin tai yritykseen osallistumisen kautta. Kun asiakkaat osallistuvat tuotekehitykseen, heidän suhteensa yritykseen tiivistyy.
[muokkaa] Yksilön motivaatiotekijöitä osallistumiselle
Yhtenä ulkoisena motivaatiokeinona voidaan pitää rahakorvausta, jonka työn suorittamisesta saattaa saada. [13] Maine tai status saattaa motivoida osallistujaa, mutta tämä toimii pääosin yrityksissä, joilla on uskollinen asiakaskunta ja henkilöstö. [14] Osallistujan kiintymys brändiin tai kyseessä olevaan asiaan voi toimia ulkoisena motivaatiokeinona. Muita motivaatiokeinona voivat olla myös sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys.[15] Merkittävä motivaatiotekijä talkootyön tekemiseen on oman ja yhteisen edun yhdistyminen sekä avoimen informaation jakaminen ja sivistäminen[16], joka näkyy esimerkiksi Wikipediassa.
Sisäisenä motivaatiokeinona voidaan pitää osallistujan halua kehittää omia taitojaan[17] ja oppia uutta[18]. Luova työ sinänsä saattaa motivoida osallistujaa. Motivaatiokeinona voidaan pitää myös osallistujan halua pitää hauskaa. Osallistujan henkilökohtaiset hyödyt innovaatiosta saattavat toimia yhtenä motivointikeinona [19] kuten myös mahdollisuus päästä käsiksi resursseihin, joita ei muuten pääsisi käyttämään. [16]
[muokkaa] Joukkoistamista hyödyntäviä projekteja
Eräs isoimmista joukkoistamisprojekteista ulkomailla on Amazonin palveluihin kuuluva Amazon Mechanical Turk, jossa työnantajat voivat valjastaa käyttöönsä ihmisen älyn suorittamaan tehtäviä, joihin tietokoneet eivät vielä pysty. Sen toimintaperiaate on yksinkertainen; ensin työnantajat ilmoittavat työtehtävän ja palkkiosumman sivustolle, jonka jälkeen käyttäjät selailevat sivustoa ja suorittavat haluamiaan tehtäviä rahapalkkiota vastaan. Palkkiosummat tehtävää kohti ovat usein hyvin pieniä.
Toisenlainen joukkoistamista hyödyntävä verkkosivusto on Threadless. Sivusto myy t-paitoja printeillä, joiden suunnittelusta vastaavat ulkopuoliset tekijät. Kuka tahansa voi lähettää sivustolle oman paitadesigninsa, joista sivuston vierailijat äänestävät omia suosikkejaan. Viikottain noin kymmenen uutta designia valitaan tuotantoon ja näiden designien suunnittelijat saavat palkkioksi rahaa ja lahjakortin Threadlessin verkkokauppaan.
Wikipediaa pidetään usein esimerkkinä toimivasta joukkoistamista hyödyntävästä verkkosivustosta. Myös Facebook on hyödyntänyt joukkoistamista luodessaan sivustostaan kielellisesti lokalisoituja versioita.
[muokkaa] Suomalaisia joukkoistamisprojekteja
Soneran AIVO-verkkopalvelun tarkoituksena oli avata keskustelua yrityksen ja sen asiakkaiden kanssa sekä saada uusia ehdotuksia ja ideoita yrityksen toimintaan ja kehitykseen[20]. AIVO-palvelu suljettiin vuonna 2011.
Kansalliskirjaston ja Microtaskin yhteistyössä järjestämä Digitalkoot-projektissa indeksoidaan käyttäjien avulla vanhoja sanomalehtiä hakukelpoisiksi internetiin.
Puhelinyhtiö Nokia järjesti yhteistyössä Audiodraftin kanssa syksyllä 2011 kilpailun, jossa haettiin uutta versiota yhtiön vanhasta tunnussoittoäänestä, Nokia Tunesta. Voittajalle sekä neljälle muulle finaaliviisikkoon yltäneelle luvattin rahapalkinnot. Kilpailuun tuli ehdotuksia yli 6200.[21]
Vuosina 2010 ja 2011 järjestetty Apps4Finland -kilpailun tarkoituksena oli innostaa rahapalkinnoilla ideanikkareita, sovelluskehittäjiä ja kaikkia muita hyödyntämään vapaasti saatavilla olevaa julkishallinnon tuottamaa avointa dataa ja luomaan siitä kiinnostavia ideoita, sovelluksia ja visualisointeja. Vuonna 2011 kilpailuun osallistui 140 ehdotusta.[22]
[muokkaa] Kritiikki
Joukkoistamista on kritisoitu siitä, että se saattaa tulla yritykselle lopulta kalliimmaksi kuin työn ulkoistaminen. Mahdollisia ongelmia joukkoistamisprojektissa ovat yhteistyön puute, työn heikko laatu sekä osallistujien motivaationpuute tai liian pieni osallistujamäärä.[23] Osallistujien palkitseminen on myös saanut osakseen kritiikkiä.[24] Koska joukkoistamisessa työn tekijät eivät välttämättä saa työpanoksestaan minkäänlaista rahallista korvausta, joukkoistamisen on esitetty käyttävän hyväkseen alipalkattua työvoimaa.[25] Joukkoistaminen-termin tunnettuja kritisoijia ovat muunmuassa mediakriitikko ja kirjailija Douglass Rushkoff[26] ja Wikipedian perustaja Jimmy Wales[27].
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Howe, Jeff: The Rise of Crowdsourcing. Wired, 2006, kesäkuu, 14.06. vsk. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Howe, Jeff: The Rise of Crowdsourcing. Wired, 2006, kesäkuu, 14.06. vsk. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Sanastokeskus TSK: Sosiaalisen median sanasto. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 2010. ISBN 978-952-9794-26-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Hintikka, Kari A.: Joukkoäly internetissä (PDF) 13.3.2008. Tietoasiantuntijat.
- ↑ Sanastokeskus TSK: Sosiaalisen median sanasto. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 2010. ISBN 978-952-9794-26-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Sanastokeskus TSK: Sosiaalisen median sanasto. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 2010. ISBN 978-952-9794-26-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Yleinen suomalainen asiasanasto
- ↑ Sydney Opera house Architect - Jorn Utzon Sydeneyoperahouse.com (englanniksi)
- ↑ DesignCrowd: Crowdsourcing is not new - The History of Crowdsourcing (1714 to 2010) 28.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Puurtinen, Mirva: Web 2.0 - Crowdsourcing (PDF) Knowledge management. 29.11.2010.
- ↑ Hintikka, Kari A.: Joukkoäly internetissä (PDF) 13.3.2008. Tietoasiantuntijat.
- ↑ Puurtinen, Mirva: Web 2.0 - Crowdsourcing (PDF) Knowledge management. 29.11.2010.
- ↑ Sanastokeskus TSK: Sosiaalisen median sanasto. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 2010. ISBN 978-952-9794-26-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Mäkinen, Mikael: Yleisöosallisuus sosiaalisessa mediassa yrityksen arvon luojana. Tampereen yliopisto, Johtamistieteiden laitos, 2010, maaliskuu. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Puurtinen, Mirva: Web 2.0 - Crowdsourcing (PDF) Knowledge management. 29.11.2010.
- ↑ a b Hintikka, Kari A. ja Rongas, Anne: E-oppimisen uusia liiketoimintamalleja - ELMA-esiselvitys 2010 (PDF) 2010.
- ↑ Brabham, Daren C.: Moving the Crowd at Threadless - Motivations for participation in a crowdsourcing application. Information, Communication & Society, 2010, 13. vsk, nro 8. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
- ↑ Salmenkivi, Sami & Nyman, Niko: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0. Helsinki: Talemtum, 2007. ISBN 978-952-14-1239-4.
- ↑ Puurtinen, Mirva: Web 2.0 - Crowdsourcing (PDF) Knowledge management. 29.11.2010.
- ↑ Kalevi Nikulainen: Sonera avasi aivomyrskyn asiakkaiden ideoille 18.9.2008. It-viikko (suomeksi)
- ↑ Juuso: Nokia tune Remake -kilpailu saa hittinsä miljoonien kuultavaksi 10.10.2011. Nokia Ääni (suomeksi)
- ↑ Jaakko Rajaniemi: Kovatasoinen Apps4Finland-finaali merkittävä loikka avoimelle datalle Suomessa 23.11.2011. Viitattu 17.01.2012. (suomeksi)
- ↑ Tribevine dev team: Crowd sourcing of design fails at the concept level 21.10.2011. Tribevine. (englanniksi)
- ↑ Graham, Fiona: Crowdsourcing work: Labour on demand or digital sweatshop? 21.10.2010. BBC News (englanniksi)
- ↑ Niskanen, Ilkka: Tule meille töihin. Ilmaiseksi.. Voima, 2011, nro 1, s. 36. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Sarah Cove: What Does Crowdsourcing Really Mean? 07.12.07. Wired.com (englanniksi)
- ↑ McNichol, Tom. "The Wales Rules for Web 2.0", Business 2.0, 2007-07-02. Luettu 2008-02-19. “I find the term 'crowdsourcing' incredibly irritating," Wales says. "Any company that thinks it's going to build a site by outsourcing all the work to its users not only disrespects the users but completely misunderstands what it should be doing. Your job is to provide a structure for your users to collaborate, and that takes a lot of work.”
[muokkaa] Katso myös
- Engagement-markkinointi
- Käyttäjätuotanto
- Netiketti
- Sosiaalinen media
- Tekijänoikeus
- Web 2.0
- Yhteiskehittely
[muokkaa] Aiheesta muualla
Yhteisöosallisuuteen keskittyneitä palveluita Suomessa:
- Avainklubi.fi jalostaa suomalaisten arjen tarpeet ja oivallukset menestystuotteiksi ja -palveluiksi
- Microtask.com pilkkoo rutiinitehtävät määrämuotoisiksi mikrotehtäviksi, jakaa ne verkon kautta halukkaille tekijöille ja kokoaa ne lopuksi yhteen valmiiksi kokonaisuudeksi.
