Sivistys
Wikipedia
Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä, sivistyneisyyttä. Tässä mielessä puhutaan opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä, humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai akateemisesta sivistyksestä, sekä toisaalta ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä ja kypsyydestä. Jälkimmäiseen saatetaan viitata ”sydämen sivistyksenä” tai viisautena. Sivistyksen sisällöstä on erilaisia käsityksiä. Sana sivistys voi tarkoittaa myös korkeakulttuuria, sivilisaatiota.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Etymologia
Sana sivistys tulee latinankielen sanasta civilis, joka on adjektiivimuoto sanasta civis. Civilis tarkoittaa kansalaista tai kaupunkilaista, joka elää kaupunkinsa sääntöjen mukaan.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Lähde sanan 'sivistys' eri merkityksille: Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Juha Kauppila & Päivi Harinen (toim.): Sivistyksen tarina: Uskomuksia, lupauksia ja lunastuksia: Millainen sivistysyhteiskunta Suomi on?: Hankesuunnitelma. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita 89. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2004. ISBN 952-458-490-5.
- Dietrich Schwanitz: Sivistyksen käsikirja: Kaikki, mikä tulee tietää. (Alkuteos: Bildung: Alles, was man wissen muss, 1999). Helsinki: Ajatus, 2003, 2004. ISBN 951-20-6356-5.
- Jarkko Tirronen: Modernin yliopistokoulutuksen lähtökohdat ja sivistyskäsitys. Kuopion yliopiston julkaisuja: Yhteiskuntatieteet. Väitöskirja. Kuopio: University of Kuopio, 2005. ISBN 951-27-0361-0.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kari Enqvist: Luonnontieteellistä sivistystä väheksytään Yliopisto-lehti.
- Jyrki Räikkä: Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa Helsingin Sanomat. 30.07.2007.

