Kimppakyyti
| Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelissa hehkutetaan kimppakyydin etuja, mutta haittoja ja hankaluuksia ei mainita sanallakaan. Lähteiden tietoa vääristelty ja lukuja keksitty myös ilmeisesti omasta hatusta. Tällainen propaganda ei sovi tietosanakirjaan. |
Kimppakyydillä voidaan tarkoittaa yhteismatkustusta, jossa hyötykäytetään yksityisesti omistettuja autoja, yhteisautoilua, joka on edulliseksi järjestettyä autonvuokrausta, tai kimppatakseja, joissa on palkatut kuljettajat.
Kimppakyydin eri muodot sijoittuvat joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välimaastoon ja täydentävät näitä. EU pyrkii edistämään kimppakyytiäselvennä liikenteen haittojen vähentämiseksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kimppamatkustus
Kimppa- eli yhteismatkustus on matkustusta samalla autolla siten, että kustannukset jaetaan matkustajien kesken. Yhteismatkustukseen käytetään yksityisesti omistettuja henkilöautoja. Turvallisuuden ja käytännöllisyyden kannalta matkustajien keskinäinen tuttuus on eduksi, muttei välttämätöntä.
Yhteismatkustamisesta sovitaan usein vapaamuotoisesti ja yksityisesti. Monissa maissa (mm. Suomi ja Saksa) on myös järjestöjä tai yrityksiä, jotka edistävät kimppojen kokoamisessa, yleensä nettipalvelun välityksellä. Palveluissa voi ilmoittaa tarjolla olevista tai halutuista kyydeistä. Turvallisuussyistä palvelu voi vaatia rekisteröitymistä.
Työmatkakäyttöön yhteismatkustus soveltuu parhaiten silloin, kun työajat ovat säännöllisiä, matkat suhteellisen pitkiä ja matkustavan ryhmän reitit miltei yhteneväiset.
Yhteismatkailun määrää ei juuri ole tilastoitu.
Suomessa säännöllistä kimppakyytiä ei ole kuitenkaan ehdotuksista huolimatta laillistettu. [1] [2]
[muokkaa] Kimppamatkustuksen edut
Polttoaineissa säästetään merkittävästi. Yleensä myös liikenneturvallisuus paranee, kun yksin ja väsyneenä ajaminen vähenee. Lisäksi pysäköintitilan tarve pienenee.
[muokkaa] Liftaus
Liftaus eli peukalokyyti voidaan nähdä yhteismatkustuksen erikoistapauksena. Liftaus on kyydin pyytämistä autoilijoilta tien varressa seisten. Liftaaja voi matkustaa ilmaiseksi, tai matkan kustannuksia voidaan jakaa. Syrjäseuduilla liftaus saattaa olla ainoa matkustuskeino, jos joukkoliikennettä ei ole järjestetty.
[muokkaa] Kimppa-autoilu
| Maa | Asiakkaita | Autoja | Paikkakuntia | (ajankohta) |
|---|---|---|---|---|
| USA | 134 000 | 3 600 | 01.01.2007 | |
| Saksa | 95 000 | 2 900 | 1 450 | 01.01.2007 |
| Sveitsi | 69 600 | 1 850 | 1 000 | 31.12.2006 |
| Kanada | 22 000 | 1000 | 01.01.2007 | |
| Alankomaat | 6 000 | 400 | ||
| Iso-Britannia | 4 000 | 200 | ||
| Itävalta | 2 500 | 120 |
Kimppa- eli yhteisautoilu (car sharing, car pooling) on auto-omistuksen jakamista. Kimppa-auton voi tarvittaessa saada käyttöönsä ilman, että se täytyy ostaa omaksi. Kimppa-autoilun tavoitteena on vähentää lisääntyvää autoilua ja sen haittoja tarjoamalla pehmeä vaihtoehto joukkoliikenteen ja auton yksityisomistuksen väliltä. Palvelulla pyritään tarjoamaan edullinen ja helppokäyttöinen vaihtoehto yksityisautolle.
Saksassa on noin 100 000 kimppa-autoilijaa. Kansainvälisen joukkoliikenneseminaarin yhteydessä Helsingissä toukokuussa 2007 saksalaisasiantuntija Michael Glotz-Richter kannusti Suomea myös kehittämään yhteisautoilua pääkaupunkiseudulla. Hän on johtanut Bremenissä vuodesta 1998 yhteisautoyritystä Cambio, jolla on 4000 asiakasta. Sillä ja paikallisella liikennelaitoksella on yhteinen kausilippu. Kimppa-autoilu vähentää Bremenin keskustasta 900 henkilöautoa, joille maanalainen pysäköintialue maksaisi 9-15 miljoonaa euroa.
Suomessa kimppa-autoilua tarjoaa City Car Club, jolla on 2 500 asiakasta (syyskuu 2009).[3] Asiakas maksaa kiinteän kuukausimaksun, jonka lisäksi hän aina autoa käyttäessään maksaa autosta käyttöajan ja kilometrien mukaan.[4] Yhteensä klubilla on Suomessa ja Ruotsissa noin 5 200 asiakasta.[3][5]
Kimppa-autoilu on taloudellista, sosiaalista ja ympäristöystävällistä. Tiheä autoverkosto tarjoaa omaa autoa joustavamman ja monipuolisemman käytön. Kimppa-autoilun yleistymistä edistävät erityisesti tuttavien suositukset ja myönteiset lehtikirjoitukset.[6][7][8]
Venetsiassa kimppa-autoilijat saavat etuisuuksia, kuten ajo-oikeus muilta suljetuilla kaduilla, omat ajokaistat ja ilmainen pysäköinti maksullisilla parkkialueilla. Yksi kimppa-auto korvaa 5-10 yksityisautoa, koska auton käyttö on tehokkaampaa. Liikkeellä olevat autot vievät vähemmän pysäköintitilaa. Autopäästöt vähenevät 50 % henkilökilometriä kohtilähde?, sillä autot ovat uusia ja hyväkuntoisia bensiini- tai sähköautoja ja auton koko voidaan sovittaa kunkin matkan tarpeeseen. Kimppa-autoilu lisää joukkoliikenteen käyttöä 30 %lähde?.
Car pooling on paikallisempaa kuin car sharing. Ensiksimainitussa voi jakaa joustavasti myös omia automatkoja. Kimppa-autoilu vähentää perinteisen auto-omistuksen tarvetta. Se voi myös edistää luopumista ympäristölle haitallisimmista (vanhoista) autoista sekä vähentää pysäköintitilan tarvetta.[9]
[muokkaa] Kimppataksi
Kimppataksissa yhdistellään useamman matkustajan kyyti. Ulkomailla kimppataksit ovat yleisiä ainakin lentokentältä matkustettaessa tai turisteille kaupunkien välisille matkoille. Suomen kimppataksi on toiminut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuodesta 2004. Autoja oli 70 tammikuussa 2008. Asiakkaita kimppataksi saa poimia vain asemilta ja tilauksesta. Tavoitteena on parikymmentä asemaa. Vuoden 2008 alussa asemia on Kiasman edessä (pohjoiseen), Kampin metron edessä (länteen), Mikonkadulla, Fennia (itään), Runebergin kadulla ja Espoossa Tapiolan Sampokujalla ja Länsiauto-Areenan luona. Asema on merkitty pienellä keltaisella kyltillä, jossa lukee mustalla Kimppataksiasema. Pikkubussiin mahtuu 9-18 matkustajaa. Kimppataksi kannattaa tilata noin 45 minuuttia etukäteen. Matka kestää keskimäärin 15 minuuttia tavallista taksia kauemmin.[10]
[muokkaa] Suomalaisia kimppakyytipalveluja
[muokkaa] Kimppamatkustuspalvelimia
- GreenRiders.com
- kyydit.net
- www.kimppa.net
- Facebookissa on useita kimppakyytiryhmiä suurimpien kaupunkien väliseen kulkuun.
[muokkaa] Yhteisautoilupalveluita
[muokkaa] Kimppatakseja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=LiVM+10/1994&base=erml&palvelin=www.parliament.fi&f=WP Ehdotus kimppakyydin laillistamiseksi / Vehkaoja, Kasurinen, Hassi, Lahikainen, Myller, Rönnholm
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070217 Taksiliikennelaki
- ↑ a b CityCarClub.net: Clubilaisten lukumäärä 29.9.2009. Viitattu 16.1.2010.
- ↑ YTV voisi tukea kimppa-autoilua, Helsingin Sanomat 29.5.2007 A13
- ↑ Asiakasmäärä Suomessa yli 1 500 City Car Club
- ↑ What is car-sharing? International Association on Public Transport
- ↑ Bremen Paper: Public Transport and Car-Sharing: together for the better International Association on Public Transport
- ↑ Car-sharing: what’s in it for the customer? International Association on Public Transport
- ↑ Ticket to the future, 3 Stops to Sustainable Mobility UITP, 3/2003
- ↑ Kimppatakseja tulossa lisää Helsingin seudulle, HS 28.1.2008 A11
| Liikenne ja kestävä kehitys: | |
| Biopolttoaine | bioetanoli | E85 | biodiesel | biokaasu |
| Uusiutuva energia: | aurinkovoima | aurinkokenno | tuulivoima | vesivoima | biomassa |
| Kemiallinen: | polttokenno | vetytalous |
| energiansäästö | energiatehokkuus | vihreä sähkö | hajautettu energiantuotanto | sähköntuotanto | kuljetus | sähköauto | hybridiauto | joukkoliikenne | metro | kimppakyyti | |
| liikennepolitiikka | energialähteiden edut ja haitat | |
| Kerroin: Wh = wattitunti, GWh = 3,6 TJ, toe = 11,63 MWh, MW = 1000 kW, GW = 1000 MW, TW = 1000 GW | |
| Teemasivut: Kestävä kehitys • Ympäristönsuojelu • Energia | |
|---|---|
Tätä sivua ei ole