Taksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vantaalaisia takseja Tikkurilan rautatieaseman edustalla.
Hevostaksi Vaasassa 1920-luvulla.

Taksi[1] tarkoittaa yksittäiseen, lyhytaikaiseen käyttöön vuokrattavaa kulkuneuvoa ja kuljettajaa. Kuljettajaa kutsutaan taksinkuljettajaksi, puhekielessä taksikuskiksi. Toiminnan tarkoituksena on etukäteen sovitusti siirtää yksi tai useampi henkilö mahdollisine matkatavaroineen paikasta toiseen korvausta vastaan. Suomessa luvanvaraisuus rinnastetaan sanan taksi käyttöön.

Taksin tunnistaa yleismaailmallisesti esimerkiksi auton katolla olevasta taksikyltistä, autossa olevasta taksamittarista ja hinnastosta tai kuljettajan hallussa olevasta taksiluvasta. Taksit voivat olla myös vain tietyn värisiä, mutta kansallisesti ja taksiyhtiöiden tai -yrittäjien kesken väritykset vaihtelevat huomattavasti. Taksin kuljettajalta saatetaan vaatia ammattiajolupaa.

Suomen taksiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enimmäishinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa taksikyydin sallittu enimmäishinta muodostuu perusmaksusta, matkataksasta ja odotustaksasta sekä mahdollisista lisistä tai on erillisen sopimuksen mukainen. Perusmaksun suuruus riippuu lähtöajasta: iltaisin, öisin ja sunnuntaisin lähtömaksu on korkeampi. Matkataksan suuruus riippuu kyydissä olijoiden määrästä. Yhdestä kahteen henkilöä matkustaa 1-taksalla, kolmesta neljään henkilöä matkustaa 2-taksalla, viidestä kuuteen henkilöä matkustaa 3-taksalla ja yli kuuden hengen seurueet 4-taksalla. Odotusmaksua peritään kun odotetaan asiakasta, seistään liikennevaloissa tai ruuhkissa sekä matkataksan sijasta vauhdin ollessa alle 28,5 km/h. Mahdollisia lisiä ovat ennakkotilaus-, tavarankuljetus-, lentokenttä-, paari- ja avustamislisät. Valtioneuvosto vahvistaa taksien enimmäistaksat vuosittain.[2]

Taksitoiminnassa sovelletaan alennettua 10% arvonlisäveroa vuonna 2014.[3]

Taksin tilaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa taksin saa joko soittamalla tilausvälityskeskukseen, taksiin tai taksiasemalle tai suoraan taksiasemalta ("tolpalta"). Taksin voi myös saada suoraan liikenteestä eli niin sanotusti lennosta. Ainakin Helsingissä, Tampereella ja Helsingin ympäristössä (lähitaksissa) on mahdollista tilata taksi tekstiviestillä. Oulussa, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Jyväskylässä ja Helsingin ympäristössä (lähitaksissa) on käytössä Suorataksi-palvelu, jolla saa puhelimella yhteyden suoraan lähimpään vapaana olevaan taksiin ilman taksikeskuksen välitystä. Helsingissä eräille taksitolpille soittaessa puhelu yhdistyy automaattisesti lähimpänä olevaan vapaaseen autoon. Älypuhelimille on myös olemassa omat sovellukset tilaamisen helpottamiseksi. Puhelin paikannetaan, asiakas varmistaa osoitteen, ja yhtä näppäintä painamalla tilaus lähtee liikkeelle.

Taksilupa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa taksitoiminta on luvanvaraista. Liikenteen harjoittamiseen tarvitaan taksilupa. Luvan myöntää ELY-keskus kuntakohtaisten kiintiöiden mukaan. Luvan hakijalla täytyy olla taksiliikenteen yrittäjäkoulutus hyväksytysti suoritettuna. Yhtenä lupaehtona on myös voimassa oleva henkilöauton ammattiajolupa.[4]

Taksiluvan haltija saa ostamastaan ammattimaiseen liikenteeseen käytettävästä uudesta autosta autoveron palautuksen. Palautus on vuonna 2014 henkilöautosta enintään 9 600 € ja esteettömyysvaatimuksen täyttävästa tai koululaiskuljetuksiin tarvittavin lisäturvavöin varustetusta tila-autosta 15 000 €. Haltijan saatua autoveron palautuksen, toiminnan väliaikainen keskeyttäminen vaatii poliisiviranomaisen luvan ja mahdollisten vara-autojen käyttämisestä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastoon. Pääsääntöisesti autoveroalennuksen joutuu maksamaan takaisin, mikäli autoa lakataan käyttämästä taksiliikenteeseen, veroalennus kuitenkin kuoleentuu kolmessa vuodessa. Niin sanottu invataksi on kokonaan autoverosta vapaa, kuoleentumisaika on neljä vuotta.[5]

Taksiluvan haltija sitoutuu luvan voimassaoloaikana ympärivuorokautiseen päivystykseen tai vaihtoehtoisesti etukäteen laadittuun ajovuorolistaan asemapaikallaan. Haltijan on raportoiva kalenterivuosittain Ely-keskukselle ajomääristään ja toimitettava tilinpäätös tarkistettavaksi.

Taksinkuljettaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taksinkuljettajan ajoluvan myöntää paikallinen poliisi ja sen saannin edellytyksinä ovat muun muassa ammattipätevyyskoulutus, riittävä paikallistuntemus sekä terveys.[6] Kuljettajakursseja järjestävät muun muassa taksiyhdistykset ja muut koulutusta tarjoavat yhteisöt. Koulutukseen voi hakeutua myös työ- ja elinkeinotoimiston kautta.

Kuljettajaa sitoo vaitiolovelvollisuus kuulemistaan asiakkaiden liikesalaisuuksista ja henkilökohtaisista asioista.

Pimeät taksit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilman taksilupaa ei ole luvallista pyytää palkkiota henkilöautolla tapahtuvasta kuljetuksesta. Luvattomia, niin sanottuja pimeitä takseja liikkuu usein ravintoloiden sulkemisaikaan. Nämä ovat tavallisia henkilöautoja ilman taksin tunnusta katolla ja useimmiten näissä autoissa ei ole muitakaan taksivarusteita, kuten taksamittaria.

Kilpailuviraston mukaan sääntely tekee taksialalle pääsemisen vaikeaksi, mikä tuottaa pimeitä takseja. Viraston mukaan sääntely purkamalla päästäisiin eroon pimeistä takseista.[7]

Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa on helppo saada pimeitä takseja, ja monilla niistä on vakioasiakkaita. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalla päivystää jatkuvasti autoja kuskeineen odottamassa kyytien kyselijöitä. Etenkin viikonloppuisin takseista on pulaa ja pimeiden taksien kysyntä suurimmillaan.[8]

Helsingin poliisin mukaan sakot pimeille takseille ovat lisääntyneet valvonnan lisäämisen myötä: syksyllä 2013 oli kirjoitettu sakot 31:lle, kun vuotta aikaisemmin sakkoja oli saanut yhdeksän pimeän taksin kuljettajaa. Vuosina 2008–2012 Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin viittä tapausta, joissa sakotettu ei ollut tyytyväinen saamaansa sakkotuomioon.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Taksi”, Otavan Iso Tietosanakirja 8, s. 1024. Helsinki: Otava, 1966.
  2. Valtioneuvoston asetus taksiliikenteen kuluttajilta perittävistä enimmäishinnoista (460/2013) 19.6.2013. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 1.12.2013.
  3. Arvonlisävero (Lakisääteiset arvonlisäverokannat Suomessa) 14.1.2014. Helsinki: Veronmaksajien keskusliitto ry. Viitattu 28.1.2014.
  4. Taksiluvat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 1.12.2013.
  5. Taksiautojen verotus Helsinki: Liikenteen turvallisuusvirasto. Viitattu 7.1.2014.
  6. Taksinkuljettajan ajolupa Poliisi. Viitattu 1.12.2013.
  7. Tiukka sääntely pitää pimeät taksit liikenteessä. Kaleva, 1.7.2011. Kaleva Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.6.2012.
  8. Takala, Sami: Pimeillä takseilla on jo vakioasiakkaita Helsingissä. Metro-lehti, 23.8.2010. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.12.2013.
  9. Jompero, Sanna: Pimeiden taksien rinnalle ilmestyivät muiluttajat. Helsingin Sanomat, 1.12.2013. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta taksi.