Katsastus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ajoneuvon tarkastamista. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Katsastus on ajoneuvoille tehtävä tarkastus, jossa tarkastetaan, että

  • ajoneuvo on varusteineen säädösten edellyttämässä kunnossa
  • ajoneuvo on turvallinen liikenteessä
  • päästöt ovat riittävän alhaiset
  • pakolliset maksut ja vakuutukset on suoritettu

Katsastustoiminta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiihdytyskilpailukäytössä olevassa moottoripyörässä on katsastustarra merkkinä siitä, että ajoneuvo on katsastettu FHRA:n toimesta kilpailua varten.

Suomessa katsastuksia tekevät katsastusasemat. Katsastus suoritetaan lakien, asetusten sekä EU:n direktiivien mukaisesti.

Katsastuksia:

  • määräaikais- eli vuosikatsastus
  • muutoskatsastus teknisten muutosten jälkeen
  • rekisteröintikatsastus rekisteröitäessä ajoneuvo uudelleen
  • maahantuontikatsastus tyyppikatsastus uusille käyttöön otettaville ajoneuvomalleille ja -tyypeille
  • maahantuontikatsastus tyyppikatsastamattomille ajoneuvoille
  • kytkentäkatsastus ajoneuvoyhdistelmien kytkennöille

Katsastustoimintaa Suomessa valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, valvomalla katsastajien pätevyyttä ja toimipaikkojen teknisiä edellytyksiä sekä lupavalvonnalla että koekatsastuksilla.

Ajoneuvon määräaikaiskatsastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määräaikaiskatsastuksessa tarkistettavia kohteita ovat

  • ajoneuvon tunnistetiedot (muun muassa valmistenumero, rekisteritiedot)
  • akselisto, pyörät, jousitus
  • jarrujärjestelmä
  • sähkölaitteet, valot
  • alusta, kori
  • ohjaus- ja hallintalaitteet
  • näkyvyys (muun muassa tuulilasi, puhdistuslaitteet, peilit)
  • ajoneuvon ympäristöhaitat (muun muassa pakokaasut, melu, nestevuodot)
  • OBD-mittaus
  • erikoisajoneuvojen lisätarkastukset (muun muassa taksien taksamittarit, paloautojen varustus)

Katsastuksessa havaitun vian perusteella ajoneuvo voidaan määrätä jälkitarkastukseen, jolloin määräaikaiskatsastuksessa todettu vika tai puute tarkastetaan samalla katsastusasemalla uudelleen. Jälkitarkastus on tehtävä kuukauden kuluessa määräaikaistarkastuksesta. Muuten auto on katsastettava kokonaan uudelleen. Lievemmistä vioista voidaan määrätä pelkkä korjauskehotus, jolloin ajoneuvoa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen korjaamisen jälkeen. Hyväksytty määräaikaiskatsastus merkitään ajoneuvon rekisteröintitodistukseen ja ajoneuvorekisteriin. Jos ajoneuvon katsastus ei ole voimassa, ajoneuvo on käyttökiellossa. Mikäli käyttökiellossa oleva ajoneuvo havaitaan liikenteessä, se asetetaan ajokieltoon tai mikäli ajoneuvossa havaitaan katsastuksessa päästöihin tai liikenneturvallisuuteen liittyvä merkittävä puute, se voidaan asettaa katsastuksessa ajokieltoon.

Henkilöauton määräaikaiskatsastuksen ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöauton ensimmäinen määräaikaiskatsastus on suoritettava viimeistään 3 vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä. Sen jälkeen on vapaavuosi, jolloin sitä ei katsasteta. Vapaavuoden jälkeen katsastus suoritetaan vuosittain. Henkilöauto on katsastettava neljän kuukauden kuluessa ennen auton käyttöönottopäivämäärää.

Esimerkiksi 13.6.2015 käyttöön otettavaan henkilöautoon

  • suoritetaan ensimmäinen määräaikaiskatsastus 13.2–13.6.2018
  • ei suoriteta katsastusta 2019
  • 2020 ja sitä seuraavina vuosina 13.2–13.6

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajoneuvojen katsastustoiminta alkoi Suomessa vuonna 1917 kunnallisena toimintana kaupunkien järjestyssääntöjen pohjalta. Vuodesta 1922 lähtien katsastustoiminta oli lääninhallitusten alaista ja osittain toimitusmaksuperustaista. 14. lokakuuta 1922 annettiin asetus automobiililiikenteestä, joka piti sisällään ohjeet katsastuksesta ja rekisteröinnistä. Samaan aikaan kirjattiin valtakunnan tasolla ensimmäiset kuljettajan pätevyyttä koskevat säädökset. Suomi on alan uranuurtajia maailmassalähde?.

Vuonna 1968 toiminta valtiollistettiin Autorekisterikeskuksen osaksi. Vuoden 1996 alusta toiminta eriytettiin omaksi osakeyhtiökseen Suomen Autokatsastus Oy:ksi. Jo sitä ennen oli vuodesta 1994 lähtien sallittu rajoitetusti yksityinen toiminta. Vuonna 2003 valtio myi Suomen autokatsastuksen suomalaiselle pääomasijoittajalle ja yhtiön johdolle. Yhtiön nimeksi tuli A-Katsastus Oy. Vuonna 2006 suurimmat katsastajat A-Katsastus Oy ja K1-Katsastajat myytiin ulkomaalaisille pääomasijoittajille. A-Katsastuksen omistajaksi tuli englantilainen Bridgeport Capital ja K1-katsastajien omistajaksi espanjalainen Applus. Näiden yritysten hallussa on noin 70 prosenttia katsastusmarkkinoista. Loppu jakautuu noin 120 pienemmän yrityksen kesken.[1]

Henkilöauton katsastuksessa vaaditaan auton vuosimallista riippuen muun muassa seuraavaa:

  • 1971 etuturvavyöt
  • 1978 pakokaasumittaus ottomoottorille
  • 1980 pakokaasumittaus dieselmoottorille
  • 1981 takaturvavyöt
  • 1984 Peruutusvalo
  • 1985 Sivusuuntavalot
  • 1987 E-pakokaasupäästötaso
  • 1989 hätävilkut
  • 1992 vähäpäästöinen
  • 1993 takasumuvalo, valmistajankilpi
  • 1995 Ajovalojen korkeudensäätölaite
  • 1998 E-säännön mukainen valmistajankilpi
  • 2001 OBD

Vaatimukset eivät koske vanhempia autoja.

Hinnoittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovalta ei enää säätele katsastuksen hintaa, vaan katsastusyritykset määrittävät itse katsastuksen hinnan kilpailutilanteen ja kysynnän mukaan.

Katsastuksen hinta koostuu seuraavista tekijöistä (alv. 24 %):

  • katsastus
  • pakokaasumittaus
  • raskaan kaluston atk-pohjainen jarrusovitus
  • raskaan kaluston nopeudenrajoittimen tarkastus
  • raskaan kaluston vak/adr -katsastus (vaarallisten aineiden kuljetus)

Katsastustoiminnan vapauttamisen yhtenä tarkoituksena vuonna 1994 oli parantaa autokatsastuksen saatavuutta ja palvelutasoa, kilpailun hillitessä hintojen nousua. Samalla katsastushintoihin lisättiin 22 % arvonlisäveroa. Vaatimuksia päästömittauksineen ja tarkistuksineen on sen jälkeen nostettu,[2] mutta myös hinnat nousivat voimakkaasti vastoin ennakkotoivetta. Vuosina 2002–2008 katsastusmaksu nousi 41,6 %lähde?.

Ratkaisuksi julkisuudessa katsastuksen hintojen nousun hillitsemiseksi on säädetty muun muassa katsastusoikeuksien vapauttaminen korjaamoiden tehtäväksi 1. heinäkuuta 2014 alkaen[3]. Katsastustoimilupalainsäädäntö on sallinut jo sitä ennen korjaamoiden tehdä pakokaasumittaukset, raskaan kaluston jarrusovitukset sekä nopeudenrajoittimen tarkastukset katsastusta varten. Kyseiset palvelut on hinnoiteltu katsastusasemilla ja korjaamoilla samalle tasolleselvennä.

Hintatason nousu on viimeisen kolmen vuoden aikana lähes täydellisesti pysähtynyt, ja jopa kääntynyt laskuun.lähde? Katsastusalalle on vuoden 2008 jälkeen tullut yli 50 uutta yritystä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Veikko Lausti: Kilpailu vapautui, hinnat nousivat, Helsingin Sanomat, 14.8.2010. Viitattu 14.8.2010.
  2. Talouselämä.fi
  3. Katsastuslain uudistus. Trafi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]