New York

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muut merkitykset, katso New York (täsmennyssivu).
New York City
NYC Montage 2011.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Lempinimi: The Big Apple,
("Iso Omena")[1]
Map of New York Highlighting New York City.svg

New York City

Koordinaatit: 40°40.2′N, 73°56.4′WKoordinaatit: 40°40.2′N, 73°56.4′W

Valtio Yhdysvallat
Osavaltio New York
Piirikunnat Bronx
Kings
New York
Queens
Richmond
Hallinto
 – Pormestari Bill de Blasio
New Yorkin kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
Demokraatit
Republikaanit
Working Families Party
46
4
1
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 214,4 km²
 – Maa 785,6 km²
 – Sisävesi 414,08 km² (35,31 %)
 – Metropolialue 34,490 km²
Väkiluku (2010) 8 175 133[2]
Aikavyöhyke UTC-5
 – Kesäaika UTC-4

New York tai New York City, viralliselta nimeltään City of New York, on Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa sijaitseva kaupunki.[3] Kaupungissa asui vuoden 2010 väestönlaskennassa 8 175 133 ihmistä[2]. New York on Yhdysvaltain runsasväkisin ja toiseksi tiheimmin asuttu kaupunki.[4] New York on maailman tärkeimpiä talous-[5] ja kulttuurikeskuksia ja Globalization and World Cities Study Groupin mukaan yksi maailman neljästä tärkeimmästä maailmankaupungista Tokion, Pariisin ja Lontoon ohella. Kaupunki on myös YK:n[6] ja monien muiden kansainvälisten järjestöjen kotipaikka.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York City sijaitsee Yhdysvaltain koillisrannikolla Hudson-joen suulla. Kaupunki on rakennettu pääosin kolmelle saarelle, jotka ovat Manhattan, Staten Island ja läntinen Long Island. Kaupungin kokonaispinta-ala on 1 214,4 km2, josta 785,6 km2 on maata ja 428,8 km2 vettä. Veden osuus on 35,31 %. Kaupunginosista vain Bronx on Pohjois-Amerikan mantereella. Manhattanin saaren länsipuolella virtaa Hudson ja itäpuolella East River.[7]

Kaupunki sijaitsee 22,7 miljoonan[8] asukkaan kokoisen New Yorkin metropolialueen sydämessä, ja se on eräs maailman suurimmista urbaaneista keskittymistä. New Yorkin metropolialueeseen kuuluu alueita myös New Jerseyn ja Connecticutin osavaltioiden puolelta sekä Long Islandilla sijaitseva Nassaun ja Suffolkin piirikunnista koostuva alue eli ”Nassau-Suffolk”, jota pidetään joissain laskelmissa itsenäisenä miljoonakaupunkina.

Maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin graniittinen kallioperä on 100 miljoona vuotta vanhaa, mutta nykyiset pinnanmuodot ovat syntyneet suurimmaksi osaksi jääkauden loppuvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Mannerjään vetäytymisestä muistuttavat yhä suuret siirtolohkareet Manhattanin Keskuspuistossa, syvät supat Brooklynissä ja Queensissä ja jäätikön kasaamat moreenimuodostelmat. Jään vetäytyminen uursi myös kaupunkia ympäröivät vesialueet. Hudson ja East River ovat oikeastaan Atlantin valtameren estuaareja, ja vuorovesi nousee Hudsonia pitkin pohjoiseen Troyhin asti. New Yorkin rantaviiva muuttuu jatkuvasti, kun meri kuluttaa maata yhdestä paikasta ja kasaa sitä jonnekin muualle. Vaikka satamaa ruopataan säännöllisesti, laivaväylät täyttyvät jatkuvasti jokien tuomasta lietteestä ja ovat liian matalia moderneille syvänmeren aluksille. Kallioisen Manhattanin eteläpuolella on suojainen, syvä ankkuripaikka, josta on helppo pääsy merelle.[9]

Manhattanin eteläkärki ja keskiosa ovat graniittia, ja korkeimmat rakennukset keskittyvät näille alueille. Greenwich Villagen ja Chelsean alueilla maaperä on pehmeämpää ja rakennuskantakin matalampaa. Brooklyn oli aikanaan suoaluetta, Queens taas maanviljelysseutua 1700-luvulle asti.[7] New Yorkin kallioperästä on löydetty yli 90:tä arvokasta kivilajia ja 170 eri mineraalia.[9]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin ekosysteemi on kokenut suuria ja nopeita muutoksia ihmisasutuksen vuoksi. Yleisimmät eläimet ovat torakka ja isorotta, jotka ovat tulleet kaupunkiin Euroopasta kauppareittejä pitkin. Silti kaupungissa on tavattu yhä 80 kalalajia, kymmenittäin lintulajeja muuttohaukasta kyyhkyihin ja nisäkkäitäkin, kuten pesukarhuja ja kojootteja. Jamaica Bay Long Islandissa, Clove Lakes Park Staten Islandissa ja Alley Pond Park Queensissä ovat luontosaarekkeita, jotka tarjoavat turvapaikan monille lajeille. Kasvillisuus on vähentynyt ja kärsinyt kaupungin laajetessa, ja nykyisten kaupunkikasvien pitää kestää happosateita, otsonia ja ilmansaasteita. Kaupungissa on kaksi kasvitieteellistä puutarhaa, Bronxissa ja Brooklynissa, ja useita eläintarhoja.[10]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 3 4 9 15 20 25 28 28 24 18 12 6 ka. 16
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -4 -3 1 6 11 17 20 20 16 10 5 -1 ka. 8,2
Sadanta (mm) 81 77 91 99 97 93 97 87 84 73 93 87 Σ 1 059
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
3
-4
4
-3
9
1
15
6
20
11
25
17
28
20
28
20
24
16
18
10
12
5
6
-1
S
a
d
a
n
t
a
81
77
91
99
97
93
97
87
84
73
93
87


Lähde: [11]

New Yorkissa sataa keskimäärin hiukan harvemmin kuin joka kolmas päivä, vähiten syys-lokakuussa, jolloin sataa noin joka viides päivä.[11]

Kaupungin aiheuttama lämpösaareke tuntuu voimakkaimmin kesäöinä, jolloin kaupunki on 2–4 astetta lämpimämpi kuin ympäröivä maaseutu.[12]

Kylmin kuukausi on tammikuu, jonka keskimääräinen alin lämpötila on -4 °C, kuumimpia ovat heinäkuu ja elokuu, joiden keskimääräinen ylin on 28 astetta.[11] Kaikkien aikojen kylmin oli -26 °C, joka mitattiin helmikuussa 1934. Lämpöennätys on vuodelta 1936, 41 astetta.[13]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York tunnetaan erityisesti korkeista pilvenpiirtäjistään,[14] ja niitä on New Yorkissa on enemmän kuin missään muussa maailmankaupungissa. Vaikka modernin pilvenpiirtäjän alkuperästä kiistelläänkin, yleisen käsityksen mukaan juuri Manhattanilla syntyi rakennustyyppi, jossa yhdistettiin teräsrunko ja hissi niin että korkeat rakennukset tulivat käyttökelpoisiksi. Itse sana "pilvenpiirtäjä" (engl. skyscraper) otettiin käyttöön 1880-luvulla kuvaamaan tätä newyorkilaista ilmiötä.[15]

Pilvenpiirtäjiä on rakennettu runsaasti asuin- ja toimistokäyttöön korkean maanhinnan ja väestötiheyden vuoksi. Kaupungissa on kuitenkin paljon tunnettuja rakennuksia, jotka edustavat eri arkkitehtuurisuuntauksia. Woolworth Building (1913) on tehty uusgoottilaista tyyliä noudattaen,[16] ja Chrysler Building (1930) edustaa tyyliltään art decoa. Uudempaa arkkitehtuuria edustavat Seagram Building (1957) ja Condé Nast Building (2000).

Pilvenpiirtäjien ohella New Yorkissa on myös monia merkittäviä riippusiltoja, jotka pääasiassa yhdistävät Manhattanin ympäröiviin kaupunginosiin. Ikonisimpana New Yorkin silloista erottuu Brooklyn-silta, joka oli aikoinaan maailman pisin silta.[17]

Alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin hallintoalueet:
  (1) Manhattan
  (2) Brooklyn
  (3) Queens
  (4) Bronx

New York on jaettu viiteen hallintoalueeseen, joista jokainen on väestömäärältään suurkaupungin kokoinen. Väestöarviot ovat vuodelta 2007:

  • Manhattan – New Yorkin piirikunta, 1 620 867[18] asukasta. Manhattan on tiheimmin asuttu kaupunginosa.
  • Bronx – Bronxin piirikunta, 1 373 659[18] asukasta. Bronx on kaupungin pohjoisosa, ja ainut kaupunginosa, joka sijaitsee mantereella.
  • Brooklyn – Kingsin piirikunta, 2 528 050[18] asukasta. Brooklyn on kaupungin väkirikkain kaupunginosa.
  • Queens – Queensin piirikunta, 2 270 338[18] asukasta. Queens on pinta-alaltaan suurin kaupunginosa.[19]
  • Staten Island – Richmondin piirikunta, 481 613[18] asukasta.


New Jerseystä kuvattu panoraama New Yorkista.
New Jerseystä kuvattu panoraama New Yorkista.
Näkymä Central Parkista

New Yorkissa vierailee vuosittain noin 47 miljoonaa turistia.[20] Suosittuja turistikohteita ovat Empire State Building, Vapaudenpatsas, Ellis Island, Rockefeller Center, Times Square, teatteriesitykset Broadwaylla ja lukuisat museot, kuten MoMA eli Museum of Modern Art tai Metropolitan Museum of Art. Kuuluisia puistoja ovat Central Park, Washington Square Park, New York Botanical Garden -puutarha ja Bronx Zoo -eläintarha.[21] Fifth Avenue ja Madison Avenue ovat tunnettuja ostoskatuja.[22]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: New Yorkin historia

Varhainen historia ja eurooppalaisten tulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin alueen alkuperäisiä asukkaita ovat Lenape-intiaanit. He olivat metsästäjä-keräilijöitä, mutta harjoittivat myös maanviljelystä ja viljelivät maissia sekä tupakkaa. Eurooppalaisten saapuessa heitä oli noin 20 000, mutta Euroopasta tulleet taudit tuhosivat heistä pian suuren osan.[23]

Uuden Amsterdamin kartta vuodelta 1660. Kaupunki perustettiin Manhattanin eteläkärkeen.

Hollantilaiset uudisasukkaat perustivat Manhattanin saaren eteläosaan Nieuw Amsterdamin (suom. Uusi Amsterdam) vuonna 1626.[24] Englantilaiset valtasivat kaupungin vuonna 1664 ilman taistelua, ja se nimettiin Yorkin herttuan mukaan New Yorkiksi. Toisen Englannin ja Hollannin välisen sodan jälkeen, vuonna 1667, Alankomaat luovutti New Yorkin englantilaisille ja sai vastineeksi Surinamen siirtokunnan.[25]

Brittihallinnon aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto on suonut New Yorkille mahdollisesti Atlantin rantojen parhaan sataman, mikä kasvatti suuresti kaupungin merkitystä 1700-luvulla kun Uuden-Englannin siirtokunnat vaurastuivat kaupankäynnillä. Uuden-Englannin hollantilaista ja englantilaista alkuperää olevien jenkkiasukkaiden joukossa oli erinomaisia merenkulkijoita. Tyypillisesti kauppaa käytiin kolmiokauppaa. Legitiimin kaupankäynnin lisäksi Uuden-Englannin jenkkipurjehtijat eivät kaihtaneet ryhtyä moraalisesti arveluttavampiinkin hankkeisiin. Tuottoisin ja vähiten kunniallinen kolmioreiteistä oli "orjakolmio", jonka liikenteelle eteläisten siirtokuntien maataloustuotteiden massatuotanto merkitsi paljon.[26]

Kapteeni Kidd New Yorkin satamassa

Jenkit olivat valmiita suoranaiseen merirosvoukseenkin. Utrechtin rauha 1713 vei kapteeneilta laillisen oikeuden ryöstää Englannin vihollisia, mutta käytännössä se merkitsi vain kaikkien maiden kauppalaivojen joutumista saaliiksi.[27] New York oli johtavien merirosvopäälliköiden turvapaikka ja heidän miehistöjensä eniten suosima satama. New Yorkin kauppiaat pitivät merirosvojen tuomista edullisista kauppatavaroista, sekä heidän avokätisestä rahankäytöstään. Vuoden 1700 vaiheilla kapteeni William Kidd ja hänen miehensä pitivät New Yorkia kohtauspaikkanaan. Hieman myöhemmin siirtokunnan kuvernööri vaati Lontoon amiraliteetilta laivaa, joka olisi riittävän nopea tuhoamaan merirosvot. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut pariinkymmeneen vuoteen, ja säännöllisen kaupan harjoittajat suosivat Bostonia, jossa vallitsi kunnollisen kveekarikaupungin järjestys ja vakaus. Vielä 1770 New York oli vasta siirtokuntien neljänneksi merkittävin satama Philadelphian, Bostonin ja Charlestonin jälkeen, mihin kylläkin vaikutti myös Hudson- ja Mohawk-joen laakson taloudellisen kehityksen hitaus.[28] Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa britit valtasivat New Yorkin, ja se vapautui vasta 1783 brittien peräännyttyä.[29]

1800- ja 1900-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mulberry Street noin vuonna 1900

New York oli 1800- ja 1900-luvuilla tärkeä Euroopasta tulevien siirtolaisten tulosatama.[30] Italialaistaustainen järjestäytynyt rikollisuus sai lujan otteen kaupungista 1920-luvun kieltolain aikana.[31] Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki ajautui talousvaikeuksiin ja New York rappeutui väestön muutettua lähiöihin ja teollisuuden vähennyttyä. New York kärsi vakavista rotumellakoista 1960-luvulla, ja 1970-luvulla se sai maineen rikollisuuden pesänä. Pohjanoteerauksena vuonna 1975 kaupunki oli lähellä ajautua konkurssiin.[32]

Wall Streetistä ja New Yorkista tuli jälleen kansainvälisen rahoitusteollisuuden ja pankkitoiminnan keskus 1980-luvulla. Kaupunkiin muutti kosmopoliittisen elämäntyylin omaksuneita ihmisiä ja siirtolaisia. 1990-luvulla rikollisuus väheni merkittävästi pormestari Rudolph Giulianin (1994–2001) käyttöön ottaman nollatoleranssipolitiikan ja poliisivoimien lisäyksen ansiosta.[33]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001, syyskuun 11. päivän iskuissa terroristit törmäsivät kahdella matkustajalentokoneella World Trade Centerin kaksoistorneihin ja tuhosivat rakennukset.[34] Iskussa kuoli yli 2 700 ihmistä.[34] Tuhoutuneiden rakennusten paikalle on rakenteilla uusi World Trade Center, jonka tunnetuimpana ja korkeimpana rakennuksena on One World Trade Center.[35]

Hurrikaani Sandy aiheutti kaupungissa vuonna 2012 yli 15 miljardin dollarin tuhot.[36] Se pysäytti sekä lento- että raideliikennettä.[37] Asukkaat joutuivat paikoin olemaan ilman sähköä jopa kahden viikon ajan.[38]

Manhattanin eteläkärki tammikuussa 2006.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pormestari Bill de Blasio.

Kautta historian New Yorkin hallinnossa on vallinnut kaksi jännitettä: toisaalta osavaltion kanssa käyty kamppailu kaupungin itsehallinnosta ja toisaalta kaupungin osa-alueiden pyrkimys hallinnon hajauttamiseen.[39]

New Yorkin kaupunkia johtavat pormestari ja kaupunginvaltuusto (engl. New York City Council).[40] Kaupungin tämänhetkisenä pormestarina toimii demokraatti Bill de Blasio.[41]

Pormestari valitsee kaupungin laitosten johtajat (engl. department head) ja rikosoikeuden tuomarit (engl. criminal-court justice) ja valmistelee vuosibudjetin. Pormestarilla on huomattavasti valtaa, mutta hän joutuu jatkuvasti kamppailemaan siitä kaupunginvaltuuston kanssa. Pormestari ja kaupunginvaltuutetut valitaan yleisillä vaaleilla kerran neljässä vuodessa, enimmillään kolmeksi kaudeksi. La Guardian ajasta 1930-luvulla lähtien pormestarit ovat yleensä olleet myös oman puolueensa johtajia ja heillä on ollut enemmän valtaa kuin muilla puoluejohtajilla.[39]

Valtuusto hyväksyy kaupungin budjetin, valvoo kaupungin virastojen, laitosten ja virkamiesten toimintaa, päättää maankäytöstä ja antaa määräyksiä monista muista asioista. Tällaisia ovat olleet tupakoinnin rajoittaminen julkisilla alueilla, rynnäkköaseiden rajoitukset, jätteiden kierrätys ja vaalirahoitus.[40] Kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä, jotka valitaan 51 vaalipiiristä: Bronxissa on 8 vaalipiiriä, Brooklynissä 16, Manhattanilla 10, Queensissä 15 ja Staten Islandilla kolme. Vuonna 2012 valtuustossa oli viisi republikaania ja 46 demokraattisen puolueen edustajaa.[42]

New Yorkin hallintorakenne muotoutui, kun nykyiset kaupunginosat yhdistettiin tammikuussa 1898. Manhattaniin liitettiin kansanäänestyksien jälkeen itsenäinen Brooklynin kaupunki, Westchesterin piirikuntaan kuulunut Bronx, Staten Island ja valtaosa Queensin piirikunnasta. Nämä viisi kaupunginosaa, joista tehtiin pian myös New Yorkin osavaltion piirikuntia, muodostivat alueellisen hallinnon perusyksiköt. Jokaiselle kaupunginosalle perustettiin puheenjohtajan (engl. Borough president) virka. Vuosina 1901–1990 kaupunginosien puheenjohtajat olivat jäseniä New Yorkin talouslautakunnassa (engl. Board of Estimate), joka vastasi kaupungin budjetista. Nykyään puheenjohtajat toimivat välittäjinä kaupunginosan ja pormestarin välillä ja nimittävät jäsenet paikallislautakuntiin (engl. Community boards), kaupunkisuunnittelukomiteaan (engl. City Planning Comission) ja sivistyslautakuntaan (engl. Board of Education). He kohtaavat paljon painetta, joka syntyy jatkuvasta kamppailusta vahvaa keskushallintoa ajavien pormestarien ja itsenäisyyteen pyrkivien paikallisjohtajien välillä.[43]

Staten Islandia lukuun ottamatta jokainen New Yorkin kaupunginosa kuuluisi itsenäisenä Yhdysvaltojen suurimpien kaupunkien joukkoon. Kaupunginosien edustajat valittavat jatkuvasti, että heidän huolenaiheistaan ei välitetä, ja monet uskovat että paikallinen hyöty uhrataan New Yorkin piirikunnan eli Manhattanin hyväksi. Tämä näkemys johti Staten Islandin selvittämään 1990-luvulla mahdollisuuksia erota New Yorkista ja alkaa itsenäiseksi kaupungiksi.[43]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York on pystynyt menestymään taloudellisesti ja säilyttämään asemansa, vaikka onkin joutunut käymään läpi paljon muutoksia. Kaupungin vahvuus on sen monipuolisuudessa.[44]

New York oli taloudellisessa aallonpohjassa 1970-luvulla. Vielä 1950-luvulla kaupungissa oli ollut yli miljoona teollisuustyöpaikkaa, mutta vuosina 1960–1975 niistä katosi yli 600 000. Vanha talous romahti ja kaupunki ajautui käytännössä vararikkoon. Korkea vuokrataso, tungos, tuhopoltot ja rikollisuus ajoivat yrityksiä ja keskiluokkaa pois kaupungista. Kriisin ratkaisemiseksi New Yorkiin perustettiin teollisuuspuistoja, joissa yrityksille tarjottiin halvempia vuokria, parempia palveluita ja turvallinen ympäristö, ja kaupunkiin jääville yrityksille luvattiin verohelpotuksia. Jopa pörssi uhkasi lähteä, mutta 1990-luvulla se päätti jäädä Manhattanille ja rakentaa uudet toimitilat. Pankki- ja finanssipalveluista tuli kehityksen uusi moottori, yhdessä perinteisten kirjapaino- ja markkinointialojen kanssa.[44]

Myös satamassa tehtiin muutoksia. Satama-altaat laajennettiin konttialuksille sopiviksi ja kulkuväylät ruopattiin syvemmiksi, ja Manhattanin ja Brooklyn välille suunniteltiin suora raideyhteys. Vanhat laiturit purettiin tai otettiin muuhun käyttöön, kuten virkistysalueiksi. Vaikka satama on menettänyt joitakin prosentteja liikenteestään, se on silti Pohjois-Amerikan itärannikon vilkkain. Sillä on miljardien dollarien liikevaihto ja se tarjoaa tuhansia työpaikkoja. Tehdasteollisuus on menettänyt asemiaan, mutta New Yorkilla on yhä johtoasema valmisvaateteollisuudessa ja erikoistuotteiden, kuten solmioiden, käsilaukkujen ja nahkatuotteiden valmistuksessa.[44]

Huomattava osa Yhdysvaltojen tietotekniikkateollisuudesta on sijoittunut New Yorkiin. Kaupungin taloudellinen ylivertaisuus oli ilmeistä 1990-luvulla, kun Dow Jones -indeksi nelinkertaistui ja voitot kohosivat New Yorkin pörssissä korkeuksiin. New Yorkin pankit hoitivat sekä Latinalaisen Amerikan velkakriisiä 1980-luvulla että Aasian taloudellista romahdusta 1990-luvun lopussa, jolloin siitä tuli "maailman talouden pääkaupunki".

Kaikista muutoksista huolimatta New Yorkin metropolialueella pitää yhä kotipaikkaansa yli viidennes Fortune 500 -listan yrityksistä.[44]

New York City on ollut maailman merkittävimpiä liiketoiminnan keskuksia Lontoon ohella.[45][46] Aasialaisten kaupunkien kuten Hong Kongin on ennustettu ottavan niiden paikan tulevina vuosina.[47]

New Yorkin pörssi (The New York Stock Exchange, NYSE) on osakkeiden yhteenlasketulla markkina-arvolla mitattuna maailman suurin arvopaperipörssi.[48] Päivittäisellä osakekauppojen määrällä mitattuna maailman suurin pörssi on NASDAQ.[49] Pörssi sijaitsee Wall Streetillä Manhattanin finanssialan keskittymän Financial Districtin keskuksessa.[50]

Kaupungin suurimmat työnantajat ovat julkisen sektorin puolella: kaupunki itse työllistää lähes 150 000 henkeä. Muita suuria ovat kouluvirasto, liikennelaitos eli MTA, liittovaltion hallinto ja julkinen terveydenhuolto.[51] Vuonna 2012 useimmat kaupungin suurimmista yksityisistä työnantajoista toimivat terveydenhoidon, pankkitoiminnan tai vähittäiskaupan aloilla. Viiden kärjessä olivat North Shore-LIJ Health System, Walmart, JP Morgan Chase, Wegmans Food Markets ja Verizon.[52]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkilla on kolme päälentokenttää, joiden kautta kulkee miljoonia matkustajia vuodessa: John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema, LaGuardian lentoasema ja Newarkin kansainvälinen lentoasema.[53] Suomesta Finnair lentää päivittäin New Yorkiin.

New Yorkin seudun julkisessa liikenteessä tehdään vuosittain 2,63 miljardia matkaa – kolmasosa Yhdysvaltojen joukkoliikennematkoista.[54] New Yorkin metro avattiin 1904.[55] Staten Island Ferry on myös osa kaupungin joukkoliikennettä.[56]

Kuusi merkittävää siltaa on rakennettu 1900-luvun alussa: Madison Avenue Bridge, Pelham Bay Bridge, Borden Avenue Bridge, Manhattan Bridge, University Heights Bridge ja Queensboro Bridge.[57]

Suuri osa Manhattanin kaduista on nimetty numeroilla. Useimpien itä-länsisuuntaisten nimi on Street (esim. 42nd Street), ja pohjois-eteläsuuntaisten Avenue (esim. Third Avenue).[58]

New Yorkin ja New Jerseyn satamatoimintoja hallinnoi yhteinen yhtiö, jonka seitsemästä terminaalista kaksi sijaitsee New Yorkin kaupungin alueella: Brooklyn Marine Terminal ja Howland Hook Marine Terminal Staten Islandin pohjoisrannalla.[59]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin väestörakenne on muuttunut jatkuvasti koko sen historian ajan. Yhä uudet väestöryhmät ovat vuorollaan sopeutuneet kaupunkiin paremmin tai huonommin ja arvostelleet ihmisjoukkoja, jotka ovat tulleet sinne heidän jälkeensä. Jo vuonna 1643 kaupungissa puhuttiin 18:aa kieltä. Vapaussodassa sekä hollantilaiset että englantilaiset kauppiassuvut taistelivat itsenäisyyden puolesta, ja kun kaupungin asukkaista ehkä viidennes oli orjia vuonna 1776, heistä monet voittivat itselleen vapauden.[60]

Irlantilaisten osuus alkoi kasvaa 1800-luvun alussa. Vuonna 1844 kaupungissa oli 15 roomalaiskatolista seurakuntaa, joissa oli 80 000 irlantilaista jäsentä, ja New Yorkista oli tulossa selvästi irlantilainen jo ennen suuren nälänhädän aiheuttamaa muuttoa vuosina 1845-1849. Manhattanilla asui myös yli 24 000 saksalaista, ja joukko kasvoi nopeasti 1840-luvun vallankumousyritysten jälkeen. Yhdysvaltain sisällissodan aikaan yli puolet kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.[60]

Uusien siirtolaisten saapuminen Itä- ja Etelä-Euroopasta vuoden 1880 jälkeen muutti New Yorkia jälleen, kun italialaiset, kreikkalaiset, venäläiset, unkarilaiset ja puolalaiset tulvivat kaupunkiin. Ellis Islandiin rakennettiin vuonna 1892 uusi siirtolaisten vastaanottokeskus, jonka kautta Yhdysvaltoihin saapui noin 12 000 ihmistä päivässä. Vuoden 1900 tienoilla Lower East Siden väestöntiheys oli maailmanhistorian suurimpia. New York Times kirjoitti, että ”puhtaus on tuntematonta näillä ihmisille”, ja poliisikomentaja kiihotti kansaa 1909 väittämällä, että puolet kaupungin rikoksista oli Venäjän juutalaisten tekemiä. Kaupunki oli kuitenkin niin hajanainen, että jokainen suurikin ryhmä jäi vähemmistöksi, ja niin ”muiden” sietämisestä tuli New Yorkissa hyve.[60]

1900-luvun alussa New Yorkiin muutti paljon myös afroamerikkalaisia, jotka pakenivat Etelä-Yhdysvaltojen maaseudun rajoituksia. He asettuivat enimmäkseen Harlemiin, jossa eli vuonna 1930 jo yli 200 000 afroamerikkalaista. Kasvava etninen ja taloudellinen vihamielisyys ajoi valkoiset muuttamaan pois, ja ainoastaan Itä-Harlem jäi suurimmaksi osaksi italialaisten asuttamaksi.[60]

1900-luvun lopussa New Yorkin väestössä oli edustettuna noin 200 eri kansallisuutta. Nopeimmin kasvava väestöryhmä ovat aasialaiset, joiden osuus nousi yli kymmenesosaan väestöstä 1990-luvun loppuun mennessä. Eniten maahanmuuttajia tuli Dominikaanisesta tasavallasta, Venäjältä ja Kiinasta.[60]

Dominikaanien, kuubalaisten, kolumbialaisten ja meksikolaisten tulva on muuttanut New Yorkin väestörakennetta äkillisesti yhdessä sukupolvessa. 1990-luvulla latinojen määrä kasvoi noin 400 tuhannella ja kaksikielisyydestä tuli todellisuutta. New Yorkissa asuu noin 2,2 miljoonaa latinoa ja he ovat suurin yksittäinen väestöryhmä. Arviolta viidennes kaupunkilaisista puhuu kotikielenään espanjaa.[60]

Vuoden 2010 väestönlaskennassa 44% oli etniseltä ryhmältään valkoisia, 25,5% mustia ja 12,7% aasialaisia. Kaikkiaan 28,6% ilmoitti olevansa latinoja (engl. hispanic) eli espanjalaista tai latinalaisamerikkalaista syntyperää .[2] Koko Yhdysvaltojen väestöön verrattuna New Yorkissa on siis vähemmän valkoisia ja enemmän muita väestöryhmiä.[61]

Vuoden 2000 väestönlaskennassa 72 prosenttia puhui pelkkää englantia. Muista kielistä espanja oli selvästi suurin (13,6%), sitä seurasivat kiina (2,1% ) italia (1,7%) ja venäjä (1,2%).[62]

Asukasmäärän kehitys 1750-2010
Asukasmäärän kehitys
Vuosi Asukkaita
1750 22 000
1790 49 400
1800 79 200
1810 119 700
1820 152 100
1830 242 300
1840 391 100
1850 696 100
1860 1 174 800
1870 1 478 100
1880 1 911 700
1890 2 507 400
Vuosi Asukkaita
1900 3 437 200
1910 4 766 900
1920 5 620 000
1930 6 930 400
1940 7 455 000
1950 7 892 000
1960 7 782 000
1970 7 894 900
1980 7 071 600
1990 7 322 600
2000[63] 8 008 000
2010[2] 8 175 133

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolilaisia kaupunkilaisista on yli 40 prosenttia, protestantteja on noin 30 prosenttia, juutalaisia on 8,4 prosenttia, muslimeja 3,5 prosenttia ja buddhalaisia noin prosentti väestöstä. Suurimpia protestanttisia kirkkokuntia New Yorkissa ovat metodistikirkko ja baptistikirkot[64].

Pyhän Patrickin tuomiokirkko on New Yorkin katolisen arkkihiippakunnan piispanistuin ja yksi katolisen elämän keskeisistä paikoista Yhdysvalloissa.[65] Emanu-Elin temppeli on maailman suurin synagoga, sinne mahtuu yli 2 500 henkeä, mikä on enemmän kuin Pyhän Patrickin tuomiokirkkoon.[66]

Rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestäytyneellä rikollisuudella on pitkään ollut aktiivista toimintaa New Yorkissa. Kaupungin ensimmäinen organisoitu rikollisjärjestö oli 1820-luvulla perustettu 40 Thieves. New Yorkissa oli jo 1850-luvulla yli 200 jengien välistä ”sotaa”. Tuolloin jengit käyttivät aseina esimerkiksi nyrkkirautoja. Tuon ajan jengejä olivat esimerkiksi Daybreak Boys, Swamp Angels ja Fourth Avenue Tunnel Gang.[67] 2000-luvulla kaupungissa ovat voimistuneet niin mafiat kuin Bloodsien, Cripsien, Latin Kingsien ja MS-13:en tapaiset nuorisojengit.[68][69]

1990-luvulla New Yorkin rikollisuus romahti niin poliisin tilastojen kuin uhritutkimustenkin mukaan alle puoleen entisestä.[70] Vuonna 2009 New Yorkin murhaluvut olivat pudonneet alimmilleen yli 40 vuoteen, ja New Yorkista oli tullut FBI:n mukaan Yhdysvaltain turvallisin suuri kaupunki.[71]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisessa perus- ja keskiasteen koulutuksessa New Yorkissa on noin 1,1 miljoonaa opiskelijaa[72]. Julkinen peruskoulutus on kuitenkin ollut New Yorkissa pitkään kriisissä. 1960-luvulta lähtien koulujen hallinto politisoitui ja korruptio levisi samalla kun opettajien arvostus ja palkkataso aleni. Etnisten vähemmistöjen erityistarpeita ei huomioitu, rotujen eriytyminen kasvoi ja väkivallasta tuli yleistä. Samalla oppimistulokset heikkenivät ja koulupudokkaiden määrä lisääntyi. Julkisen koulujärjestelmän pitkällinen rappio on hyödyttänyt kirkkojen ja yksityisten ylläpitämiä kouluja, vaikka lukukausimaksut ovatkin kasvaneet huomattavasti.[73]

Monet New Yorkin julkiset high schoolit ovat säilyttäneet kuitenkin hyvän maineensa, kuten yliopistoon valmistava Stuyvestant, luonnontieteisiin ja tekniikkaan erikoistuneet Bronx Science ja Brooklyn Tech sekä musiikki- ja teatterialan LaGuardia. Koulutusjärjestelmä tarjoaa myös iltakouluja aikuisille ja käytännön kursseja laajalle maahanmuuttajien joukolle.[73]

New York on yksi Yhdysvaltojen tärkeimmistä yliopistokaupungeista. Metropolialueella on yli 80 korkeakoulua Ivy Leaguesta julkisiin korkeakouluihin. Koko Yhdysvalloissa arvostettuja ovat Columbian yliopisto (perustettu 1754), New Yorkin yliopisto (1831), Fordhamin yliopisto (1841), Cooper Union (1859) ja Rockefeller-yliopisto (1901). Valtavassa julkisessa New Yorkin kaupunginyliopistossa (City University of New York, CUNY) on yli 20 yksikköä, ja sen juuret ovat City Collegessa vuodelta 1847.[73]

Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin kaupungin terveysvirasto perustettiin 1800-luvulla, ja sen ensimmäisiin tehtäviin kuuluivat juomaveden laadun parantaminen ja maidon tarkastusten järjestäminen. Tuohon aikaan tärkeimpiä kuolinsyitä olivat tuberkuloosi ja keuhkokuume. 1900-luvun puolella taisteltiin lavantaudin levämistä vastaan ja järjestettiin rokotuskampanjoita poliota ja isorokkoa vastaan. 1950-luvulla tärkeimmäksi kuolinsyyksi nousivat sydäntaudit ja 2000-luvulla niiden rinnalle tulivat syöpä, diabetes ja influenssa.[74] Nykyisin virastossa on yli 6000 työntekijää, ja sen budjetti on 1,5 miljardia dollaria. Viime vuosikymmenien haasteita ovat olleet 1980-luvun AIDS-epidemia ja sitä seurannut lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin yleistyminen, arboviruksiin kuuluvan Länsi-Niilin viruksen leviäminen kaupunkiin vuonna 1999 sekä SARSin ja lintuinfluenssan uhka 2000-luvulla.[75]

New Yorkin suurkaupunkialueella on kaikkiaan 148 sairaalaa, joista monessa on Yhdysvaltaiden parhaita erikoisosaamisalueita.[76]

Energia ja vesihuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkiin tuotetaan juomavettä tekoaltaista, joista jotkut sijaitsevat sisämaassa jopa 200 kilometrin päässä New Yorkin osavaltion muissa osissa. Juomavesi on tunnetusti hyvälaatuista.[77]

New York tuottaa päivässä 4,9 miljardia litraa jätevettä. Vuonna 2011 julkistettiin suunnitelma käyttää jätevedestä erotettua lietettä metaanin tuotantoon.[78]

New Yorkissa tuotetaan sähköä öljyllä ja kaasulla. Muualla osavaltiossa on myös ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa sekä muita uudistuvia energianlähteitä.[79]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaudenpatsas symboloi vapautta ja toivoa.

New Yorkin kulttuurinen vetovoima on vahva. Yli vuosisadan ajan lahjakkaat, mutta vielä tuntemattomat taiteilijat ja kunnianhimoiset maineen tavoittelijat ympäri maailman ovat hakeutuneet kaupunkiin, jonka he ovat tunteneet henkiseksi kodikseen. Kaikilla taiteenaloilla New York on paikka, johon on pakko mennä nähdäkseen, voiko menestyä. Mikään toinen ympäristö ei tarjoa kovempaa haastetta.[80]

New York korvasi Bostonin Yhdysvaltojen kulttuurin keskuksena jo 1800-luvun puolessavälissä, kun sen lehdistö ja taiteellinen vapaus houkutteli toisinajattelijoita. Greenwich Villagesta tuli sopeutumattomien turvapaikka ennen ensimmäistä maailmansotaa. Moderni kuvanveisto, beat-runous ja abstrakti ekspressionismi ovat vain kolme esimerkkiä 1900-luvun taidesuuntauksista, jotka ovat saaneet alkunsa Greenwich Villagesta.[60]

Kuvataide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York on Yhdysvaltain johtava taidekaupunki. Se on nykytaiteen kansainvälinen keskus, ja kaupunki on saanut taiteeseen jonkin verran avustusta valtiolta, mutta yleensä keräämällä lahjoituksia erilaisilta yrityksiltä.[81]. Taide on joka puolella New Yorkia vahvasti läsnä ja taidetta arvostetaan.

Joka vuosi järjestetään kaupungissa nykytaiteeseen keskittyvät taidemessut, jotka ovat Yhdysvaltojen merkityksellisimmät Miamin vastaavien messujen jälkeen, sillä niihin osallistui 154 taidegalleriaa ja 340 muuta näytteilleasettajaa vuonna 2006.[82]

1800-luvulla Manhattanilla vaikutti taidemaalareiden Hudson River -koulukunta, ja Greenwich Villageen rakennettiin Tenth Street Studio. 1930-luvulla Jackson Pollock muutti Lännestä New Yorkiin, loi abstraktin ekspressionismin ja muutti modernin taiteen suuntaa.[80]

Philadelphissa syntynyt graffiti kehitti New Yorkissa omia muotojaan,[83] ja graffititaiteilijat kuten Keith Haring nousivat kaduilta gallerioihin.[84]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bronxin länsiosissa syntyi hip hop[85], kaupungin underground-klubeissa syntyi disko[86], ja latinalaisesta Amerikasta tulleet siirtolaiset yhdistivät maidensa rytmit 1960-luvulla ja kehittivät salsan[87]. Harlemissa kukoisti jazz, jonka tunnetuimpia esityspaikkoja olivat Apollo-teatteri ja Cotton Club[88], ja Greenwich Villagen kaupunginosa oli folk-musiikin keskus 1960-luvulla[89].

Esittävät taiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esittävät taiteet ovat New Yorkissa aina läsnä. Niiden kirjo vaihtelee kohtuuttoman kalliista muotiesityksistä ilmaisiin amatöörinäytöksiin, ja niistä nauttii kaikenlainen yleisö.[90]

Broadway (teatteri) on ollut 1890-luvulta lähtien Yhdysvaltojen tärkein teatterikeskus, Great White Way. New Yorkissa tuotetaan ja esitetään vakavaa teatteria ja loisteliaita musikaaleja suurelle yleisölle, mutta myös tuhansia muita näytöksiä, jota ainoastaan todelliset harrastajat seuraavat. Kaupungin off Broadway ja off off Broadway -teattereissa esitetään kokeellisempaa teatteria, ja niissä pääsevät esille uudet käsikirjoitukset, esiintyjät ja ohjaajat. 1900-luvun loppuvuosina uudet esityspaikat Times Squarella, pilvenpiirtäjissä ja yhtäkkiä muodikkaaksi tulleen 42nd Streetin varrella vetivät puoleensa uutta yleisöä ja lippujen hinnat nousivat suosion kasvun myötä. Tarjolla on kuitenkin myös ilmaisia Shakespeare-esityksiä Keskuspuistossa, ja alennuslippuja meneillä oleviin näytöksiin on aina saatavilla. Jokaisessa kaupunginosassa paikalliset ryhmät tarjoavat enemmän esityksiä kuin kukaan ehtii seuraamaan.[90]

1960-luvulla valmistunut Lincoln Center on esittävän taiteen suosijoiden mekka, jossa toimivat Metropolitan-ooppera, New Yorkin filharmonikot ja New York City Ballet. Hienoimmat konsertit järjestetään Carnegie Hallissa. Hyviä vaihtoehtoja tarjoavat myös Manhattanin Town Hall ja Brooklynin Academy of Music, joka on Yhdysvaltojen vanhimipia esittävän taiteen keskuksia. [90]

Elokuva ja televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikään kaupunki ei ole amerikkalaisille yhtä tunnistettava kuin New York: sen säihkyvä yöelämä ja karut asuma-alueet ovat osa kansallista tietoisuutta. Elokuvaohjaajat käyttävät kaupunkia mielellään kuvauspaikkana, ja kaupunginhallinto on rohkaissut siihen. New York on myös tärkeä dokumenttien ja independent-elokuvien tuotantopaikka. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Queens oli varhaisen elokuvateollisuuden keskus, ja siellä toimii yhtä Astorian studiokeskus.[90]

Kaupunki on ollut myös monien menestyneiden TV-sarjojen tapahtumapaikka. Sellaisten sarjojen kuin The Goldbergs, I Love Lucy,Perhe on pahin ja Seinfeld myötä New Yorkista on tullut osa amerikkalaisten yhteistä kulttuurikokemusta.[90]

Museot ja kirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin tunnetuin ja vierailijoiden eniten suosima museo on luultavasti Metropolitan Museum of Art. The Cloisters on erikoistunut keskiajan taiteeseen, kun taas avantgardea on esillä Museum of Modern Artissa ja Whitneyn ja Guggenheimin museoissa. Luonnontieteitä ja astronomiaa esittelee American Museum of Natural History, ja esikolumbiaanista ja Muinaisen Egyptin taidetta voi katsella Brooklyn Museumissa.[80]

Public Libraryn valtavat kokoelmat ovat Yhdysvaltojen toiseksi suurimmat Kongressin kirjaston jälkeen. Tutkijoita vetävät puoleensa myös Morgan Library, etenkin sen keskiajan ja renessanssiajan Euroopan käsikirjoitukset, ja Ellis Islandin siirtolaismuseo.[80]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkia, sen viehätyksiä ja vaaroja ovat kuvanneet niinkin erilaiset kirjalliset hahmot kuin Washington Irving, Herman Melville, Walt Whitman, O. Henry, Algonquin Round Tablen jäsenet, Rex Stout ja Evan Hunter.[80]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltojen suurimpiin uutistelevisiokanaviin kuuluvien[91] ABC:n, CBS:n ja NBC:n sekä kaapeliverkko HBOn pääkonttorit ovat New Yorkissa.[92][93][94][95]

Tunnettuja newyorkilaisia sanomalehtiä ovat[96]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin monet kansallisuudet ovat tuoneet sinne omia perinneruokiaan, jotka ovat kehittyneet edelleen vuosien varrella. New Yorkissa on syntynyt monia kuuluisia ruokalajeja tai omia muunnelmia tunnetuista ruokalajeista, kuten hot dog, pizza, pastramivoileipä, hampurilainen, simpukkakeitto ja juustokakku[97].

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin kaupunkialueen kansallisesti menestynein ammattilaisurheiluseura on baseball-seura New York Yankees, joka on voittanut 27 kertaa MLB:n mestaruuden World Seriesin.[98] Kaupungista on myös toinen baseball-seura, New York Mets. Madison Square Gardenilla kotiottelunsa pelaavat NHL-joukkue New York Rangers, NBA-joukkue New York Knicks ja naisten NBA:ssa pelaava New York Liberty.[99] Lisäksi kaupungissa pelaavat NBA-joukkue Brooklyn Nets.[98]

New Yorkin suurkaupunkialueella pelaa lisäksi useita muita pääsarjatason joukkuetta. Jääkiekkojoukkue New York Islanders pelaa kotiottelunsa Long Islandilla. New Jerseyn osavaltion puolella pelaavat amerikkalaista jalkapalloa pelaavat New York Jets ja New York Giants,[99] joiden kotistadion MetLife Stadium oli valmistuessaan 2010 maailman kallein urheilustadion.[100] New Jerseystä on kotoisin myös jalkapallojoukkue New York Red Bulls.[101]

Merkittävä vuosittain järjestettävä urheilutapahtuma on New Yorkin maraton, joka on ollut useana vuotena maailman suurin maraton.[102] Lisäksi Queensin kaupunginosassa pelataan vuosittain yksi neljästä tenniksen Grand Slam -turnauksesta, Yhdysvaltain avoimet.[103] New Yorkissa ei ole järjestetty olympialaisia, mutta kaupunki on hakenut kisaisännyyttä vuosien 2012 sekä 2024 olympialaisiin.[104]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkilla on kymmenen ystävyyskaupunkia:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtipuu, Markus: New York - suomalainen matkaopas, s. 23-24. Suomalainen Matkaopas, 2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Why Do They Call it "The Big Apple"? Viitattu 12.8.2010. (englanniksi)
  2. a b c d New York (city), New York U.S. Census Bureau. Viitattu 3.6.2012. (englanniksi)
  3. New York City 1911Encyclopedia.org. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
  4. 2000 Census: US Municipalities Over 50,000: Ranked by 2000 Density Demographia.com. Viitattu 23.2.2013.
  5. UBS may move US investment bank to NYC moneycontrol.com. Viitattu 20.12.2012. (englanniksi)
  6. YK:n päämaja remontoidaan viimein yle.fi. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)
  7. a b NYC: Geography and Origins ny.com. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  8. CSV-taulukko ([vanhentunut linkki]) 2007. US Census Bureau. (englanniksi)
  9. a b New York City: The city site Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.11.2013. (englanniksi)
  10. New York City: Climate and plant and animal life Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.11.2013. (englanniksi)
  11. a b c New Yorkin ilmastotaulukko Worldweather.org. WMO. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
  12. Reducing the Urban Heat Island Effect: Bright Is the New Black as New York Roofs Go Cool Science Daily. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  13. New York City Weather Facts and Records (Data is from the National Weather Service.) Yahoo. Viitattu 23.2.2013.
  14. About New York Emporis.com. Viitattu 1.2.2012. (englanniksi)
  15. New York City: City layout Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.11.2013. (englanniksi)
  16. Study for Woolworth Building, New York World Digital Library. 17.12.1903. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  17. Brooklyn Bridge New York Cityn kaupungin sivustolla Nyc.gov. Viitattu 1.2.2012. (englanniksi)
  18. a b c d e Big Apple coming to its census New York Post. 20. maaliskuuta 2008. Viitattu 10.1.2013. (englanniksi)
  19. In Queens, It's the Glorious 4th, and 6th, and 16th, and 25th... Nytimes.com. Viitattu 31.1.2012. (englanniksi)
  20. New York Statistics Nycgo.com. Viitattu 1.2.2012. (englanniksi)
  21. Must See NYC NYC The Official Guide. NYC & Company, Inc. Viitattu 13.1.2013. (englanniksi)
  22. Shopping Along Madison Avenue NYC Tourist. Viitattu 13.1.2013.
  23. Native New Yorkers New York Nature. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  24. NYC Parks: History Nycgovparks.org. Viitattu 31.1.2012. (englanniksi)
  25. Timeline: Suriname BBC News. Viitattu 10.1.2013. (englanniksi)
  26. The trade triangle International Slavery Museum. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  27. Peace of Utrecht Infoplease.com. Viitattu 31.1.2012. (englanniksi)
  28. Miller, W.: Yhdysvaltain historia. WSOY, 1969.
  29. New York Freedom Nyfreedom.com. Viitattu 31.1.2012. (englanniksi)
  30. Priam Saywack: Immigration in New York City Basics of NYC. Fordham University. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  31. Mafia in the United States history.com. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  32. Recalling New York at the Brink of Bankruptcy 2002. NY Times. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  33. Profile: Mayor Rudolph Giuliani BBC News. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  34. a b Terroristit iskivät Yhdysvaltoihin (2001) Yle.fi. 25.8.2009. Viitattu 6.8.2010.
  35. Ninety floors... and counting: The breathtaking views from One World Trade Center (and there's still 14 storeys to go) Daily Mail. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  36. Cuomo, in Aid Appeal, Cites Broad Reach of Storm NY Times. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  37. Transit systems struggling to restart 30.10.2012. CNN. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  38. Power Outages After Hurricane Sandy Weren't Unusually Long After All Daily Finances. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  39. a b New York City: Government Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.1.2014. (englanniksi)
  40. a b About the City Council NY City Council. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  41. New Yorkin pormestari vaihtui tänään 1.1.2014. Verkkouutiset. Viitattu 1.1.2014.
  42. Council Members NY City Council. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  43. a b New York City: The boroughs Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.12.2013. (englanniksi)
  44. a b c d New York City: Banking and Finance Encyclopaedia Britannica. Viitattu 12.1.2014. (englanniksi)
  45. New York to Lose Place as World's Financial Capital: Bove CNBC. 2011. Viitattu 13.1.2013.
  46. New York Isn’t the World’s Undisputed Financial Capital NY Times. 2006. Viitattu 13.1.2013.
  47. Hong Kong Will Overtake London As International Financial Capital Business Insider. 2011. Viitattu 13.1.2013.
  48. Largest domestic equity market capitalizations at year-end 2012 and 2011 (PDF) 2012 WFE Market Highlights. World Federation of Exchannges. Viitattu 16.2.2013.
  49. Osakekauppaa 8 eri markkinalla Nordnet. Viitattu 19.12.2007.
  50. NYSE New York Stock Exchange. Viitattu 16.2.2013.
  51. New York City's Five Biggest Employers Are All The Government Business Insider. Viitattu 2.1.2013. (englanniksi)
  52. New York's 10 largest employers Innovation Trail. Viitattu 2.1.2013. (englanniksi)
  53. New York City Airport Guide ny.com. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  54. Public Transportation for the New York Region MTA. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  55. Oct. 27, 1904 1904. New York Times. Viitattu 23.2.2013.
  56. The Staten Island Ferry. The Staten Island Ferry. Viitattu 23.2.2013.
  57. NYC Bridge Centennial Commission Celebrating a Century of Great Bridges NYC Bridge Centennial Commission. Viitattu 23.2.2013.
  58. Understanding the Manhattan street system DrVoyageur. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  59. About the Port The Port Authority of New York and New Jersey. Viitattu 16.2.2013.
  60. a b c d e f g New York City: The people Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.1.2014. (englanniksi)
  61. USA Quick Facts US Census Bureau. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  62. New York Languages City Data. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  63. American FactFinder (Commnity facts -haulla kaupungin nimi, piirikunta) US Census Bureau. (englanniksi)
  64. Uskonnollinen jakauma New Yorkissa (Uskonnollinen jakauma New Yorkissa) Theadra.com. Viitattu 18.2.2012. (englanniksi)
  65. Saint Patrick's Cathedral Archdiocese of New York. Viitattu 29.12.2012.
  66. Temple Emanu-El, New York City Sacred Destinations. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  67. 19th century AD ([vanhentunut linkki]) Findarticles.com. Viitattu 12.8.2010. (englanniksi)
  68. Lardner, James ja Thomas Reppetto: NYPD: A City and Its Police, s. 18-21. Owl Books, 2000. ISBN 0805055789. (englanniksi)
  69. Old Problem, New Eyes: Youth Insights on Gangs in New York City (pdf) Public Advocate for the City of New York. 2008. Viitattu 27.8.2011. (englanniksi)
  70. Patrick A. Langan, Ph.D.; Matthew R. Durose: The Remarkable Drop in Crime in New York City 21.10.2004. Scribd.com. Viitattu 4.7.2012. (englanniksi)
  71. Basil Katz: New York City crime rates at record low: police 28.12.2009. Reuters. Viitattu 4.7.2012. (englanniksi)
  72. About Us schools.nyc.gov. Viitattu 22.12.2012. (englanniksi)
  73. a b c New York City: Education Encyclopaedia Britannica. Viitattu 20.1.2014. (englanniksi)
  74. Quick Facts on the History of Public Health in New York City The City of New York. Viitattu 23.2.2013. (englanniksi)
  75. Forged by Fire NY Times. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  76. Best Hospitals in New York, NY US News. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  77. Drinking Water nyc.gov. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  78. City Is Looking at Sewage Treatment as a Source of Energy New York Times. 8.2.2011. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  79. Electric Generation Capacity by Fuel Type: 2012: Powering New York NY ISO. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  80. a b c d e New York:Cultural life Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.2.2014. (englanniksi)
  81. Now at the Met metmuseum.org. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)
  82. Le Monde ([vanhentunut linkki]) Viitattu 13.03.2006.
  83. Graffiti in Its Own Words NY Mag.com. NY Magazine. Viitattu 14.1.2013. (englanniksi)
  84. A Tour of NYC's Coolest and Oldest Graffiti WNYC. 2011. Viitattu 14.1.2013. (englanniksi)
  85. Will Gentrification Spoil the Birthplace of Hip-Hop? NY Times. Viitattu 13.1.2013.
  86. Robinson, Lisa: Boogie Nights 2/2010. Vanity Fair. Viitattu 24.2.2013.
  87. Salsa - From Cuba to New York to You About.com. Viitattu 24.2.2013.
  88. Harlem Renaissance - Music in the 1920 1920s Fashion and Music. Viitattu 13.1.2013.
  89. Andrea Swalec: Greenwich Village Folk History Documented in Canadian Film 17.10.2011. DNAinfo.com. Viitattu 24.2.2013.
  90. a b c d e New York:Arts Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.2.2014. (englanniksi)
  91. United States of America country profile BBC. Viitattu 30.12.2012.
  92. ABC Headquarters Building Emporis. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  93. CBS / "Black Rock" Skyscraper.org. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  94. NBC Studio Tours Rockefeller Center. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  95. HBO Headquarters Emporis. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  96. Media contact information (Newspapers’ Rankings by Circulation Appear in Parentheses) Newswatch. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  97. 10 Iconic Foods of New York City, and Where To Find Them Village Voice. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  98. a b Favalaro, Tommy: Ranking the 10 New York/Metropolitan Area's Professional Sports Franchises 31.7.2011. bleacherreport.com. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  99. a b New York: Recreation City-Data.com. Viitattu 3.1.2013. (englanniksi)
  100. 11 Most Expensive Stadiums In The World 27.10.2012. Total Pro Sports. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  101. New York Red Bulls Global Sports Media. Viitattu 3.1.2013. (englanniksi)
  102. World's largest marathons AIMS. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  103. History of the USTA Billie Jean King National Tennis Center United States Tennis Association. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  104. A New York City Olympic Games Considered 8.7.2012. gamesbids.com. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta New York.