New York

New York City, New York
Lippu Sinetti
Kaupungin lempinimi	The Big Apple, ("Iso Omena")
Osavaltion kartta, jossa New York City korostettuna
Valtio	Yhdysvallat
Osavaltio	New York
Piirikunta	Bronx Kings New York Queens Richmond
Pinta-ala	1 214,4 km²
– vesialueet	414,09 km²
Väestö (2008)
– kaupungissa	8 363 710
– metropolialueella	22 694 000
– asukastiheys	6673,3 /km²
Korkeus	10 m
Aikavyöhyke	UTC-5
Koordinaatit	40°43′N, 74°00′W
Pormestari	Michael Bloomberg
Kotisivu	http://www.ny.gov/
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

New York, viralliselta nimeltään City of New York, on Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa sijaitseva kaupunki. New York on Yhdysvaltain runsasväkisin ja tiheimmin asuttu kaupunki.

New York on maailman tärkeimpiä talous- ja kulttuurikeskuksia ja Globalization and World Cities Study Groupin mukaan yksi maailman neljästä tärkeimmästä maailmankaupungista Tokion, Pariisin ja Lontoon ohella. Kaupunki on myös YK:n ja monien muiden kansainvälisten järjestöjen kotipaikka.

Jos New York olisi valtio, sillä olisi 17. suurin bruttokansantuote maailmassa. Kaupunki on useamman Fortune 500 -yrityksen kotipaikka kuin mikään muu paikka Yhdysvalloissa.

Historia

Uuden Amsterdamin kartta vuodelta 1660. Kaupunki perustettiin Manhattanin eteläkärkeen.

New Yorkin perustivat Manhattanin saareen eteläosaan hollantilaiset uudisasukkaat nimellä Nieuw Amsterdam (Uusi Amsterdam) vuonna 1626. Vuonna 1664 Englannin laivat valtasivat kaupungin ilman taistelua, ja se nimettiin Yorkin herttuan mukaan New Yorkiksi. Toisen Englannin ja Hollannin välisen sodan jälkeen, vuonna 1667, Alankomaat luovutti New Yorkin englantilaisille ja sai vastineeksi Surinamen siirtokunnan.

Luonto on suonut New Yorkille mahdollisesti Atlantin rantojen parhaan sataman, joka kasvatti suuresti kaupungin merkitystä 1700-luvulla kun Uuden-Englannin siirtokunnat vaurastuivat kaupankäynnillä. Uuden-Englannin hollantilaista ja englantilaista alkuperää olevien asukkaiden, jenkkien, joukossa oli erinomaisia merenkulkijoita. Tyypillisesti kauppaa käytiin kolmionmuotoisilla reiteillä, joiden yhdessä kärjessä oli Englanti. Mistään muusta ostajamaasta ei nimittäin ollut saatavilla ylellisiä teollisuustavaroita, joita amerikkalainen yläluokka halusi. Legitiimin kaupankäynnin lisäksi jenkkipurjehtijat eivät kaihtaneet ryhtyä moraalisesti arveluttavampiinkin hankkeisiin. Tuottoisin ja vähiten kunniallinen kolmioreiteistä oli "orjakolmio", jonka liikenteelle eteläisten siirtokuntien maataloustuotteiden massatuotanto merkitsi paljon.

Kapteeni Kidd New Yorkin satamassa

Lisäksi jenkit olivat valmiita suoranaiseen merirosvoukseenkin. Utrechtin rauha 1713 vei kapteeneilta laillisen oikeuden ryöstää Englannin vihollisia, mutta käytännössä se merkitsi vain kaikkien maiden kauppalaivojen joutumista saaliiksi. New York oli itse asiassa johtavien merirosvopäälliköiden avoin turvapaikka ja heidän miehistöjensä eniten suosima satama. New Yorkin kauppiaat puolestaan pitivät merirosvojen tuomista edullisista kauppatavaroista, sekä heidän avokätisestä kulutuskäyttäytymisestään. Vuoden 1700-vaiheilla kapteeni Kidd ja hänen hurjapäiset miehensä pitivät New Yorkia kohtauspaikkanaan. Hieman myöhemmin siirtokunnan kuvernööri vaati Lontoon amiraliteetilta laivaa, joka olisi riittävän nopea "tuhoamaan nämä konnat, jotka ovat pitäneet New Yorkia turvapaikkanaan". Mitään ei kuitenkaan tapahtunut pariinkymmeneen vuoteen, ja säännöllisen kaupan harjoittajat suosivat Bostonia, jossa vallitsi kunnollisen kveekarikaupungin järjestys ja vakaus. Vielä 1770 New York oli vasta siirtokuntien neljänneksi merkittävin satama Philadelphian, Bostonin ja Charlestonin jälkeen, mihin kylläkin vaikutti myös Hudson- ja Mohawk-joen laakson taloudellisen kehityksen hitaus.

Mulberry Street noin vuonna 1900

Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa kaupunki joutui brittien haltuun, ja se vapautettiin vasta 1783 brittien peräännyttyä.

1800- ja 1900-luvuilla New York oli tärkeä Euroopasta tulevien siirtolaisten tulosatama.

Sisilian mafia muutti kaupunkiin 1920-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki ajautui talousvaikeuksiin ja rappeutui väestön muutettua lähiöihin ja teollisuuden vähennyttyä. New York kärsi vakavista rotumellakoista 1960-luvulla, ja 1970-luvulla se sai maineen rikollisuuden pesänä. Pohjanoteerauksena vuonna 1975 kaupunki ajautui konkurssiin.

1980-luvulla Wall Streetistä ja New Yorkista tuli jälleen kansainvälisen rahoitusteollisuuden ja pankkitoiminnan keskus. Kaupunkiin muutti kosmopoliittisen elämäntyylin omaksuneita ihmisiä ja siirtolaisia. Vuonna 1980 The Beatlesin laulaja John Lennon murhattiin New Yorkissa. 1990-luvulla rikollisuus väheni merkittävästi pormestari Rudolph W. Giulianin (1994–2001) käyttöön ottaman nollatoleranssipolitiikan ja poliisivoimien lisäyksen ansiosta.

Vuonna 2001, syyskuun 11. päivän iskujen yhteydessä terroristit törmäsivät kahdella kaapatulla matkustajalentokoneella World Trade Centerin kaksoistorneihin tuhoten rakennukset täydellisesti. Iskussa kuoli lähes 3 000 ihmistä. Tuhoutuneiden rakennusten paikalle on rakenteilla One World Trade Center, josta tulee valmistuttuaan 2011 katonrajastaan 417 metriä ja neulasta 541 metriä korkea. Kerroksia tulee olemaan 82.

14. elokuuta 2003 kaupungissa koettiin suuri, koko Yhdysvaltain itärannikon kattanut sähkökatko, joka vaikutti 40 miljoonaan ihmiseen.

Manhattanin eteläkärki kylmänä talvipäivänä 2006.

Maantiede

New York City sijaitsee Yhdysvaltain koillisrannikolla Hudsonjoen suulla. Kaupunki on rakennettu pääosin kolmelle saarelle, jotka ovat Manhattan, Staten Island ja läntinen Long Island. Kaupungin kokonaispinta-ala on 1 214,4 km², josta 785,6 km² on maata ja 428,8 km² vettä. Veden osuus on 35,31 %.

Alueet

New Yorkin hallintoalueet. (1) Manhattan, (2) Brooklyn, (3) Queens, (4) Bronx, (5) Staten Island

New York on jaettu viiteen hallintoalueeseen, joista jokainen on väestömäärältään suurkaupungin kokoinen. Väestöarviot ovat vuodelta 2007:

• Manhattan – New Yorkin piirikunta, 1 620 867 asukasta. Manhattan on tiheimmin asuttu kaupunginosa.
• Bronx – Bronxin piirikunta, 1 373 659 asukasta. Bronx on kaupungin pohjoisosa.
• Brooklyn – Kingsin piirikunta, 2 528 050 asukasta. Brooklyn on kaupungin väkirikkain kaupunginosa.
• Queens – Queensin piirikunta, 2 270 338 asukasta. Queens on pinta-alaltaan suurin kaupunginosa.
• Staten Island – Richmondin piirikunta, 481 613 asukasta

Kaupunki sijaitsee 22,7 miljoonan asukkaan kokoisen New Yorkin metropolialueen sydämessä, ja se on eräs maailman suurimmista urbaaneista keskittymistä. New Yorkin metropolialueeseen kuuluu alueita myös New Jerseyn ja Connecticutin osavaltioiden puolelta sekä Long Islandilla sijaitseva Nassau-Suffolk, jota pidetään joissain laskelmissa itsenäisenä miljoonakaupunkina.

New Jerseystä kuvattu panoraama New Yorkista.

Ilmasto

New Yorkin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 3 4 9 15 20 25 28 28 24 18 12 6 Ø 16 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -4 -3 1 6 11 17 20 20 16 10 5 -1 Ø 8,2 Sadanta (mm) 81 77 91 99 97 93 97 87 84 73 93 87 Σ 1 059 L ä m p ö t i l a 3 -4 4 -3 9 1 15 6 20 11 25 17 28 20 28 20 24 16 18 10 12 5 6 -1 S a d a n t a 81 77 91 99 97 93 97 87 84 73 93 87 Lähde:

Tuuliolosuhteista johtuen New Yorkissa vallitsee kostea mannerilmasto, mutta koska kaupunki sijaitsee meren rannalla, se kärsii pienemmistä lämpötilavaihteluista kuin sisämaan alueet. Keskimäärin joka kolmas päivä sataa, vähiten syys-lokakuussa.

New Yorkin talvet ovat tyypillisesti kylmiä (tosin eivät äärimmäisen kylmiä, lämpötila laskee –17 °C keskimäärin kerran vuosikymmenessä). Joskus lumimyrskyt saattavat peittää kaupungin 30 cm lumikerroksen alle. Keväät ovat kaupungissa leutoja, maaliskuun lopun 10–15 °C keskilämpötilasta ja kesäkuun alun 25–30 °C keskilämpötilaan. Kesät kaupungissa ovat kuumia ja kosteita, lämpötilan yleisesti ylittäessä 32 °C ja korkeimman lämpötilan ollessa 38 °C, joka tosin on yhtä harvinainen kuin kylmin lämpötila talvella. Syksyt ovat leutoja ja lämpötiloiltaan samanlaisia kuin keväät.

New Yorkin ilmasto on huomattavan arvaamaton ja se vaihtelee leudoista, lähes lumettomista talvista ja suhteellisen kylmistä kesistä yllätyksellisiin lumimyrskyihin huhtikuussa. Matkailijoita kehotetaan tarkastamaan sääennuste ja ottamaan mukaan useita erilaisia vaatekertoja loppusyksystä loppukevääseen.

Erityisen kylmä viime vuosien talvista on ollut esimerkiksi talvi 2002–2003, jonka näkee muun muassa Michel Gondryn ohjaamasta elokuvasta Tahraton mieli, jota kuvattiin silloin osittain kyseisessä kaupungissa. Tosin siihen liittyi myös lämpimiä päiviä, esimerkiksi uudenvuodenpäivä. Talvi 2006–2007 oli tammikuun puoliväliin asti kestäneen pitkän lämpimän jakson jälkeen erittäin kylmä New Yorkissa.

Politiikka ja talous

Michael Bloomberg.

Viime vuosikymmeninä New Yorkin osavaltiossa on tuettu yleensä demokraattista puoluetta. Demokraattien presidenttiehdokas Barack Obama sai viime presidentinvaaleissa vuonna 2008 New Yorkissa yli 25 prosenttiyksikköä äänistä.

Kaupungin tämänhetkisenä pormestarina toimii Michael Bloomberg.

NASDAQ sijaitsee Times Squarella.

New York City on merkittävimpiä keskuksia liiketoiminnalle, kaupalle ja on yksi kolmesta kaupungista (Lontoon ja Tokion ohella), jotka kontrolloivat maailman finanssimaailmaa.

Luova tuotanto, kuten suunnittelu, media ja arkkitehtuuri ovat kasvava osa työmarkkinoita. Kaupungin lääketieteelliset laboratoriot, tutkimuskeskukset, tiede ja tutkimus ovat toinen vahva kasvusektori. Työpaikat kasvoivat 4,9 % vuosina 2004–2005. Huipputeknologian tuotanto, kuten ohjelmistokehitys, pelisuunnittelu ja Internet-palvelut ovat myös kasvamassa; New York on johtava kansainvälinen verkkoliikenteen solmu Yhdysvalloissa, koska se on monen transatlantisen valokuidun vetolinjan päätepiste.

Väestö

Asukasmäärän kehitys

Vuosi Asukkaita 1750 22 000 1790 49 400 1800 79 200 1810 119 700 1820 152 100 1830 242 300 1840 391 100 1850 696 100 1860 1 174 800 1870 1 478 100 1880 1 911 700 1890 2 507 400	Vuosi Asukkaita 1900 3 437 200 1910 4 766 900 1920 5 620 000 1930 6 930 400 1940 7 455 000 1950 7 892 000 1960 7 782 000 1970 7 894 900 1980 7 071 600 1990 7 322 600 2000 8 008 000 2003* 8 085 700 2008* 8 363 710
* Arvio

New Yorkissa asuu monen kansan edustajia. New Yorkissa puhutaan yli 170 kieltä, eivätkä läheskään kaikki osaa englantia. Pelkästään Manhattanilla on jo monia etnisiä kaupunginosia, mm. Chinatown (kiinalaiskaupunki), Little Italy (suom. Pikku-Italia), Little Ukraine (Pikku-Ukraina), Little India (Pikku-Intia), Harlem (varsinkin afroamerikkalaiset asuvat täällä) ja El Barrio (latinoväestön asuinalue). Muun muassa puolalaisia on New Yorkissa noin 210 000 ja italialaisia kaupungissa on yli kolme miljoonaa Afroamerikkalaiset ovat New Yorkin suurin ihmisryhmä. New York on myös maailman suurin juutalaiskaupunki, sillä kaupungin väestöstä lähes 12 prosenttia on juutalaisia. Puolet juutalaisista asuu Brooklynissä. Noin 36 prosenttia kaupungin väestöstä on syntynyt ulkomailla. New Yorkin suomalaiset asuvat mielellään Brooklynissa, Sunset Parkin alueella.^lähde?

Uskonto

Katolilaisia kaupunkilaisista on yli 40 prosenttia, protestantteja on noin 30 prosenttia, juutalaisia on 8,4 prosenttia, muslimeja 3,5 prosenttia ja buddhalaisia noin prosentti väestöstä. Suurimpia protestanttisia kirkkoja New Yorkissa on Metodistikirkko ja baptistikirkot.

Kulttuuri

Vapaudenpatsas symboloi yhä edelleen vapautta ja toivoa.

Museot

Joka vuosi järjestetään kaupungissa nykytaiteeseen keskittyvät taidemessut, jotka ovat Yhdysvaltojen merkityksellisimmät Miamin vastaavien messujen jälkeen, sillä niihin osallistui 154 taidegalleriaa ja 340 muuta näytteilleasettajaa vuonna 2006.

American Museum of Natural History Brooklyn Museum Carnegie Hall The Cloisters Jacques Marchais Museum of Tibetan Art Lincoln Center for the Performing Arts Brooklyn Academy of Music Metropolitan Museum of Art, kutsutaan usein nimellä ”The Met” Museum of the City of New York

Museum of Modern Art, kutsutaan usein nimellä ”MoMA” Solomon R. Guggenheim -museo P.S. 1 Contemporary Art Center Whitney Museum of American Art Staten Island Institute of Arts & Sciences National Museum of the American Indian The Frick Collection

Lehdistö

AM New York (ilmainen sanomalehti) Metro (sanomalehti) New York Sun (sanomalehti) New York Daily News (sanomalehti) New York Times (sanomalehti) New York Post (sanomalehti) Foreign Affairs (bimestriel) New York Press (viikkottain) Newsday (sanomalehti)

Newsweek Staten Island Advance (sanomalehti) Time Out NY (viikoittain) Village Voice (ilmainen viikkolehti) First Things (kuukausittain), kaupungin katolisten lehti The New Yorker (40 numeroa vuodessa) Harper’s Magazine (kuukausittain) BIGNews (kuukausittain) Street News (joka kuudes viikko)

Kaupunkikuva

New York on jaettu viiteen hallintoalueeseen, jotka ovat Manhattan, Brooklyn, Bronx, Queens ja Staten Island.

Arkkitehtuuri

New York tunnetaan erityisesti pilvenpiirtäjistään, joita on rakennettu runsaasti asuin- ja toimistokäyttöön korkean maanhinnan ja väestötiheyden vuoksi. Kaupungissa on kuitenkin paljon tunnettuja rakennuksia, jotka edustavat eri arkkitehtuurisuuntauksia. Woolworth Building (1913) on tehty goottilaista tyyliä noudattaen, ja Chrysler Building (1930) toimii esimerkkinä art deco -tyylin rakentamisesta. Uudempaa arkkitehtuuria edustavat Seagram Building (1957) ja Condé Nast Building (2000).

Pilvenpiirtäjien ohella New Yorkissa on myös monia merkittäviä riippusiltoja, jotka pääasiassa yhdistävät Manhattanin ympäröiviin kaupunginosiin. Ikonisimpana New Yorkin silloista erottuu Brooklyn-silta, joka oli aikoinaan maailman pisin silta.

Turismi ja nähtävyydet

Näkymä Central Parkista

New Yorkissa vierailee vuosittain noin 47 miljoonaa turistia. Suosittuja turistikohteita ovat Empire State Building, Vapaudenpatsas, Ellis Island, Rockefeller Center, Times Square, teatteriesitykset Broadwaylla ja lukuisat museot, kuten MoMA eli Museum of Modern Art tai Metropolitan Museum of Art. Kuuluisia puistoja ovat Central Park, Washington Square Park, New York Botanical Garden -puutarha ja Bronx Zoo -eläintarha. Fifth Avenue ja Madison Avenue ovat tunnettuja ostoskatuja.

Turismi on kaupungissa suuri elinkeinomuoto. Toisin kuin monissa muissa kohteissa, New Yorkissa ei ole varsinaista turismin sesonkiaikaa. New Yorkilla on rikas musiikkikulttuurihistoria. Näin ollen kaupunkiin järjestetään useita jazz, rock and roll ja rhythm and blues -matkoja. Suosittuja paikkoja musiikin saralla ovat erityisesti Harlem ja East Village.

Tunnettuja urheiluseuroja

New York Yankees -joukkueen kotikenttä Yankee stadium

New York on useiden tunnettujen urheiluseurojen kotikaupunki.

• New York Yankees, baseball, MLB
• New York Mets, baseball, MLB
• New York Jets, amerikkalainen jalkapallo, NFL
• New York Giants, amerikkalainen jalkapallo, NFL
• New York Knicks, koripallo, NBA
• New York Rangers, jääkiekko, NHL
• New York Islanders,jääkiekko, NHL
• Red Bull New York, jalkapallo, MLS

Rikollisuus

Järjestäytyneellä rikollisuudella on pitkään ollut aktiivista toimintaa New Yorkissa. Kaupungin ensimmäinen organisoitu rikollisjärjestö oli 1820-luvulla perustettu 40 Thieves. 2000-luvulla kaupungissa ovat voimistuneet niin mafiat kuin Bloodsien, Cripsien, Latin Kingsien ja MS-13:en tapaiset nuorisojengit.

New Yorkissa oli jo 1850-luvulla yli 200 jengien välistä "sotaa". Tuolloin jengit käyttivät aseina esimerkiksi nyrkkirautoja. Tuon ajan jengejä olivat esimerkiksi Daybreak Boys, Swamp Angels ja Fourth Avenue Tunnel Gang.

Lähteet

• Lehtipuu, Markus: New York - suomalainen matkaopas, s. 23-24. , 2010.

Aiheesta muualla

• New Yorkin kaupungin virallinen sivusto
• Matkaopas aiheesta New York City Wikitravelissa (englanniksi)
• Matkaopas aiheesta New_York Wikitravelissa (suomeksi)
• New Yorkin nähtävyydet
• New York City – Amerikan metropoli nro 1