1910
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa]
- 15. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan vaalit ylähuoneen hylättyä David Lloyd Georgen vuoden 1909 budjetin. Liberaalipuolueen asema heikkeni.
- 1. helmikuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
- 7. helmikuuta – Belgia, Iso-Britannia ja Saksa vahvistivat Belgian Kongon, Saksan Itä-Afrikan ja Brittiläisen Ugandan väliset rajat.
- 20. helmikuuta – Boutros Ghali, ensimmäinen egyptiläissyntyinen Egyptin pääministeri murhattiin.
- 27. maaliskuuta – Toinen sortokausi: keisari Nikolai II antoi manifestin, jonka nojalla Suomi asetettiin Venäjän lainsäädäntöjärjestyksen alaiseksi.
- 6. toukokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V nousi valtaistuimelle isänsä Edvard VII:n kuoleman jälkeen.
- 18. toukokuuta – Maa kulki Halleyn komeetan pyrstön läpi.
- 26. toukokuuta – Eduskunta lähetti keisari Nikolai II:lle anomuksen Suomen perustuslakien pysyttämiseksi voimassa.
- 31. toukokuuta – Etelä-Afrikan unioni muodostettiin yhdistämällä Kapmaa ja Natal sekä buurisodan hävinneet Etelä-Afrikan tasavalta (Zuid-Afrikaansche Republiek) ja Oranjen vapaavaltio (Oranje Vrystaat).
- 10. kesäkuuta – Toinen sortokausi: Venäjän duuma hyväksyi yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisen Suomeen. Kiihkovenäläinen poliitikko Vladimir Puriškevitš huudahti istunnossa: "Finis Finlandiae (Suomen loppu)!"
- 13. kesäkuuta – Ilmailun uranuurtaja Oskar Erbslöhin ensimmäisen ilmalaivan lento.
- 25. kesäkuuta – Igor Stravinskyn Tulilintu esitettiin ensi kerran Pariisin oopperassa. Tuolloin vielä 28-vuotias säveltäjä kutsuttiin useita kertoja näyttämölle.[1]
- 2. heinäkuuta – Mielenosoituksia Ranskassa julkisia teloituksia vastaan.
- 4. heinäkuuta – Mustan nyrkkeilijä Jack Johnsonin voitto James J. Jeffriesista raskaansarjan ottelussa johti rotumellakoihin Yhdysvalloissa.
- 12. heinäkuuta – Meteoriitti putosi Mikkelin seudulle
- 22. elokuuta – Japani liitti Korean itseensä.
- 11. syyskuuta – Toimen Pojat – Unga Fribyggare -partiolippukunta perustettiin.
- 11. syyskuuta – Joensuun ja Lieksan välinen rataosa avattiin liikenteelle.
- 5. lokakuuta – Portugalista tuli tasavalta, kuningas Manuel II pakeni Isoon-Britanniaan.
- 7. lokakuuta – Toinen sortokausi: keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan sen jälkeen, kun puhemies P. E. Svinhufvud oli ilmoittanut 23. syyskuuta, että ”Suomen eduskunta ei voi, maan perustuslakeja rikkomatta, ryhtyä valtiopäiväkutsussa annettujen tehtävien täyttämiseen”.
- 20. marraskuuta – Meksikon vallankumous: Francisco I. Madero julisti itsensä presidentiksi ja vaati syrjäyttämään hallituksen.
- 23. marraskuuta – Viimeinen teloitus Ruotsissa giljotiinilla (teloitettiin murhaaja Alfred Ander).
tuntematon päivämäärä[muokkaa]
- tammikuu – Kreikan armeija pakotti parlamentin ja kuninkaan muuttamaan perustuslakia.
- huhtikuu – Osmanien armeija kukisti Albanian kapinan.
- Suomalainen ooppera aloitti toimintansa Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Ohjelmana oli Leoncavallon Pajazzo ja Massenet’n Navarralainen. Orkesteria johti Oskar Merikanto.
- Tehtiin ensimmäinen Maatalouslaskenta.
Syntyneitä[muokkaa]
- 5. tammikuuta – Hannu Leminen, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1997)
- 12. tammikuuta – Luise Rainer, saksalainen näyttelijätär
- 21. tammikuuta – Albert Rosellini, yhdysvaltalainen poliitikko
- 25. tammikuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti (Toronton kaupungintalo) (k. 1964)
- 12. helmikuuta – Gunnar Höckert, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (k. 1940)
- 13. helmikuuta – William Shockley, vuoden 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1989)
- 27. helmikuuta – Maija Savutie, suomalainen teatterikriitikko (k. 1988)
- 9. maaliskuuta – Samuel Barber, yhdysvaltalainen säveltäjä (Adagio jousille) (k. 1981)
- 23. maaliskuuta – Akira Kurosawa, japanilainen elokuvaohjaaja (Seitsemän samuraita) (k. 1998)
- 4. huhtikuuta – Harry Bergström, suomalainen viihdesäveltäjä, -pianisti ja kapellimestari (k. 1989)
- 10. huhtikuuta – Vilho Siivola, suomalainen teatterimies (k. 1984)
- 19. toukokuuta – Aarne Ervi, suomalainen arkkitehti (Porthania) (k. 1977)
- 24. toukokuuta – Nils-Eric Fougstedt, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1961)
- 11. kesäkuuta – Jacques-Yves Cousteau, ranskalainen Oscar-palkittu tutkimusmatkailija, keksijä ja tieteilijä (Meren salaisuudet) (k. 1997)
- 22. kesäkuuta – Konrad Zuse, saksalainen arkkitehti (tietokonealan uranuurtaja: Z3-laskukone) (k. 1995)
- 23. kesäkuuta – Jean Anouilh, ranskalainen näytelmäkirjailija (k. 1987)
- 4. heinäkuuta – Gloria Frances Stewart (”Gloria Stuart”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Titanic) (k. 2010)
- 24. heinäkuuta – Tuure Junnila, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1999)
- 12. elokuuta – Gustav Lantschner, saksalainen alppihiihtäjä
- 14. elokuuta – Konsta Jylhä, suomalainen mestaripelimanni ja kansanmusiikin säveltäjä (Vaiennut viulu) (k. 1984)
- 20. elokuuta – Eero Saarinen, suomalainen arkkitehti (Gateway Arch) (k. 1961)
- 26. elokuuta – Agnes Gonxha Bojaxhiu (”Äiti Teresa”), vuoden 1979 Nobelin rauhanpalkinnon saanut albanialainen nunna (k. 1997)
- 2. syyskuuta – Oiva Paloheimo, suomalainen kirjailija (Tirlittan) (k. 1973)
- 22. syyskuuta – Jorma Korpela, suomalainen kirjailija (k. 1964)
- 1. lokakuuta – Bonnie Parker, yhdysvaltalainen lainsuojaton (k. 1934)
- 23. lokakuuta – Aino Räsänen, suomalainen kirjailija (Soita minulle, Helena!) (k. 1995)
- 6. marraskuuta – Lea Joutseno, suomalainen elokuvanäyttelijä (k. 1977)
- 29. marraskuuta – Osmo Kivilinna, suomalainen kapteeniluutnantti (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1943)
- 2. joulukuuta – Taisto Mäki (”Rekolan paimenpoika”), suomalainen juoksija (k. 1979)
- 19. joulukuuta – Jean Genet, ranskalainen kirjailija (Querelle) (k. 1986)
Kuolleita[muokkaa]
- 23. tammikuuta – Oskar Hainari, suomalainen koulumies ja poliitikko
- 27. tammikuuta – Thomas Crapper, brittiläinen keksijä
- 21. huhtikuuta – Samuel Langhorne Clemens (”Mark Twain”), yhdysvaltalainen kirjailija ja humoristi (Huckleberry Finnin seikkailut)
- 26. huhtikuuta – Bjørnstjerne Bjørnson, vuoden 1903 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut norjalainen kirjailija
- 6. toukokuuta – Edvard VII, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas
- 27. toukokuuta – Robert Koch, vuoden 1905 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri
- 13. elokuuta – Florence Nightingale, englantilainen sairaanhoitaja (sairaanhoidon uudistaja)
- 28. elokuuta – Carl Gustaf Estlander, suomalainen kirjallisuudentutkija ja valtioneuvos
- 2. syyskuuta – Henri Rousseau (”Tullimies Rousseau”), ranskalainen taidemaalari
- 20. syyskuuta – Josef Kainz, itävaltalainen näyttelijä
- 23. lokakuuta – Rama V (Chulalongkorn), Thaimaan kuningas
- 30. lokakuuta – Henri Dunant, vuoden 1901 Nobelin rauhanpalkinnon saanut sveitsiläinen liikemies, filantrooppi ja humanitääri (Punaisen Ristin perustaja)
- 31. lokakuuta – Theodor Höijer, suomalainen arkkitehti
- 20. marraskuuta – Leo Tolstoi, venäläinen kirjailija (Sota ja rauha)
Nobelin palkinnot[muokkaa]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Johannes van der Waals
- Nobelin kemianpalkinto: Otto Wallach
- Nobelin lääketieteen palkinto: Albrecht Kossel
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Paul Heyse
- Nobelin rauhanpalkinto: Bureau International Permanent de la Paix
Kirjoja[muokkaa]
- Vanha koti – Maria Jotuni
- Nuori nainen – Eino Leino
- Suomalaisen kirjallisuuden historia – Eino Leino
- Gertrud – Hermann Hesse
- Onnen suosikki – Jack London
- Kapinoitsija – Ilmari Kianto
- Pyhä rakkaus tai pienen lapsen elämä ja kuolema – Ilmari Kianto
Sivulta puuttuu