Adagio jousille

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Adagio jousille (engl. Adagio for Strings) on Samuel Barberin vuonna 1936 säveltämä klassisen musiikin teos. Kyseessä on sovitus hänen jousikvartettonsa op. 11 toisesta osasta.

Barber sovitti adagion jousiorkesterille vuonna 1938 ja lähetti partituurin Arturo Toscaninille. Toscanini johti kantaesityksen 5. marraskuuta 1938, ja hän otti teoksen mukaansa Etelä-Amerikan- ja Euroopan-kiertueelleen.

Sävellystä on esitetty julkisen surun hetkellä muun muassa Albert Einsteinin ja ruhtinatar Grace Kellyn hautajaisissa ja tiedotettaessa esimerkiksi John F. Kennedyn ja prinsessa Dianan kuolemasta.

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaitenkenen mukaan? kappale ehkä muistetaan Oliver Stonen elokuvasta Platoon – nuoret sotilaat, jossa sitä käytetään kohdassa korostamaan kohtausten dramaattisuutta. Kappaletta on myös käytetty muun muassa elokuvassa Elefanttimies (The Elephant Man, 1980) ja aivan pienenä pätkänä Simpsonit-televisiosarjan 14. tuotantokauden 9. jaksossa ”Äiti Väkevä”. William Orbitin tehtyä kappaleesta version albuminsa Pieces in a Modern Style aloitusraidaksi Ferry Corsten teki siitä trance-version. Myöhemmin myös Tiësto on tehnyt trance-version kappaleesta. Hardcore-version kappaleesta on tehnyt ainakin suomalainen Alek Száhala.

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.