1944

Tapahtumia

Tammikuu

• 1. tammikuuta − Raunistulan taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin ja siirrettiin Maarian kunnasta Turun kaupunkiin.
• 2. tammikuuta – Berliinin suurpommitus.
• 2. tammikuuta – Suomessa alettiin valvoa alkoholijuomien ostoja ns. viinakortin avulla. Käytäntö alkoi Helsingistä ja Haagan kauppalasta.
• 4. tammikuuta – Taistelu Monte Cassinosta alkoi.
• 22. tammikuuta – Liittoutuneiden operaatio Shingle, maihinnousu Italian Anzioon noin sata kilometriä Roomasta etelään alkoi.
• 27. tammikuuta – Saksalaisjoukot karkotettiin Leningradin läheltä. Leningradin saarto päättyi.
• 30. tammikuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Marshallsaarten Majurolle.

Helmikuu

• 6.–7. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö.
• 9. helmikuuta − Suomen Merimies-Unioni vaati Niilo Wällärin johdolla Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä (SAK) ryhtymään toimiin Suomen irrottamiseksi liittolaisuudesta Saksan kanssa.
• 16.–17. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten toinen pommitusyö.
• 19. helmikuuta – Kenraali Aksel Airo vaati suomalaisten puolustuksen painopisteen siirtämistä Karjalankannakselle.
• 19. helmikuuta − Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläs Aleksandra Kollontai tiedotti Tukholmassa vierailleelle valtioneuvos J. K. Paasikivelle Neuvostoliiton Suomelle asettamat rauhanehdot.
• 19. helmikuuta – Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop määräsi Saksan Helsingin-lähettilään Wipert von Blücherin ilmoittamaan Suomen ulkoministerille Henrik Ramsaylle, että Suomen ryhtyminen rauhantunnusteluihin Neuvostoliiton kanssa oli petos Saksaa kohtaan.
• 21. helmikuuta − Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Oulua. Pommien aiheuttamissa räjähdyksissä ja tulipaloissa kuoli neljä ja loukkaantui 22 ihmistä sekä tuhoutui 76 rakennusta. Uusissa pommituksessa 26. ja 27. helmikuuta kuoli yksi henkilö ja loukkaantui yhdeksän henkilöä sekä tuhoutui 66 rakennusta.
• 25. helmikuuta – Dagens Nyheter julkaisi Neuvostoliiton Suomelle asettamat ankarat rauhanehdot.
• 26.–27. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten kolmas pommitusyö.
• 29. helmikuuta – Suomen ensimmäinen valtionhoitaja ja kolmas tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud kuoli.
• 29. helmikuuta – Operaatio Brewer: Kenraali Douglas MacArthurin johtamat joukot nousivat maihin Amiraliteettisaarilla.
• 29. helmikuuta − Valtiollisen poliisin päällikkö Arno Anthoni siirrettiin syrjään ja hänen tilalleen nimitettiin varatuomari Paavo Kastari.

Maaliskuu

• 6. maaliskuuta − Ruotsin kuningas Kustaa V vetosi presidentti Risto Rytiin ja marsalkka Mannerheimiin, ettei Neuvostoliiton kanssa syntyneen neuvotteluyhteyden annettaisi katketa.
• 18. maaliskuuta – Operaatio Margarethe: Saksalaiset miehittivät Unkarin. Maahan asetettiin saksalaismielinen Döme Sztójayn hallitus.
• 19. maaliskuuta − Neuvostoliitto ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan suomalaiset rauhanneuvottelijat.
• 27. maaliskuuta – Suomen rauhanneuvottelijat J. K. Paasikivi ja Carl Enckell matkustivat Moskovaan, jossa he tapasivat Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatšeslav Molotovin.

Huhtikuu

• 3. huhtikuuta – Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop määräsi elintarvikkeiden viennin Saksasta Suomeen lopetettavaksi Suomen aloitettua Neuvostoliiton kanssa neuvottelut erillisrauhasta.
• 11. huhtikuuta − Ensimmäiset panssarinyrkit ja panssarikauhut saapuivat Saksasta Suomeen.
• 15. huhtikuuta – Suomi hylkäsi Neuvostoliiton asettamat rauhanehdot.
• 17. huhtikuuta − Kahdeksan suomalaista tiedemiestä esitti Uudessa Suomessa julkaistussa kirjelmässään jyrkän paheksuntansa siitä, että huomattava osa Tarton yliopiston kokoelmista aiottiin siirtää Saksaan.
• 18. huhtikuuta − Adolf Hitler kielsi aseiden toimittamisen Suomeen.
• 27. huhtikuuta − Suomen yleisesikunnan päällikkö, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs vieraili Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä. Kenraalieversti Alfred Jodl vaati Suomelta takeita siitä, etteivät Suomeen toimitetut aseet koskaan joudu neuvostoliittolaisten käsiin.

Toukokuu

• 10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim moitti Suomen sodanjohtoa tehottomista puolustusvalmisteluista.
• 18. toukokuuta – Saksalaiset vetäytyivät Monte Cassinosta ja liittoutuneet valtasivat sen 20 000 henkeä vaatineiden taistelujen jälkeen.
• 19. toukokuuta – Neuvostoliittolainen kenraali Leonid Govorov vahvisti suomalaisia joukkoja vastaan Karjalankannaksella tehtävää hyökkäystä koskeneen suunnitelman.
• 21. toukokuuta – SAK:n puheenjohtaja Eero Wuori varoitti järjestön kokouksessa pitämässään puheessa neuvostojoukkojen odotettavissa olevasta suurhyökkäyksestä Suomeen.
• 23. toukokuuta − Sotaylioikeus vahvisti Kerttu Nuortevalle ja Hella Wuolijoelle marraskuussa 1943 langetetut vakoilu- ja maanpetostuomiot. Kerttu Nuortevan saama kuolemantuomio pysyi voimassa, mutta sitä ei koskaan pantu täytäntöön.

Kesäkuu

• 4. kesäkuuta – Yhdysvaltain laivasto kaappasi saksalaisen U-505:n. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten 1800-luvun kun Yhdysvaltain laivasto on saanut vallatuksi vihollisaluksen.
• 5. kesäkuuta – Liittoutuneet saapuivat Roomaan. Se oli ensimmäinen vallattu akselivaltojen pääkaupunki.
• 5. kesäkuuta – Yli 1 000 pommikonetta pudotti 5 000 tonnia pommeja Atlantin rannikolle maihinnousun valmistelussa.
• 6. kesäkuuta – Normandian maihinnousu käynnistyi, 155 000 sotilaan suuruinen liittoutuneiden osasto nousi maihin Normandiassa Ranskassa.
• 7. kesäkuuta – Hallitus kielsi ruotsinkielisen iltapäivälehden Svenska Pressenin ilmestymisen toistaiseksi, koska lehti oli sensuuria uhmaten julkaissut Saksaa arvostelleita kirjoituksia ja ylistänyt Normandian maihinnousua. Lehti alkoi ilmestyä uudelleen vuoden 1945 alussa nimellä Nya Pressen.
• 9. kesäkuuta – Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan Kannaksella.
• 10. kesäkuuta – 642 ihmistä surmattiin Oradour-sur-Glanein verilöylyssä Ranskassa.
• 13. kesäkuuta – Ensimmäinen V1-hyökkäys Englantiin.
• 15. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot nousivat maihin Saipanilla.
• 15. kesäkuuta – Suomen sodanjohto antoi Itä-Karjalassa oleville joukoille vetäytymiskäskyn, jotta voimat saataisiin keskitetyksi Karjalankannakselle.
• 17. kesäkuuta – Islanti julistautui itsenäiseksi Tanskasta.
• 17. kesäkuuta − Viimeinen ryhmä inkeriläisiä saapui Suomeen laivalla Viron Paldiskista.
• 20. kesäkuuta – Suomalaiset menettivät Viipurin.
• 20. kesäkuuta – Karjalankannakselta evakuoituja siviilejä kuljettanut juna joutui neuvostoilmavoimien pommituksen kohteeksi Elisenvaarassa. Yli sata henkilöä sai surmansa.
• 20. kesäkuuta − Neuvostojoukot aloittivat hyökkäyksen suomalaisia vastaan Maaselän kannaksella.
• 22. kesäkuuta – Operaatio Bagration: Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka johti lopulta Saksan keskisen armeijaryhmän tuhoon.
• 23. kesäkuuta – Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista.
• 23. kesäkuuta − Suomalaiset vetäytyivät Syväriltä neuvostojoukkojen painostamina.
• 25. kesäkuuta – 10. heinäkuuta – Jatkosodan Talin–Ihantalan taistelu.
• 26. kesäkuuta – Presidentti Risto Ryti lähetti Saksaan Ryti–Ribbentrop-sopimukseksi kutsutun kirjeen, jossa hän vakuutti, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa hänen ollessaan presidenttinä.
• 27. kesäkuuta − Suomalaiset vetäytyivät Petroskoista eli Äänislinnasta. Ensimmäiset neuvostosotilaat saapuivat kaupunkiin muutamaa tuntia myöhemmin.
• 30. kesäkuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen ja karkotti Suomen-lähettilään Hjalmar J. Procopén Washingtonista.

Heinäkuu

• 7. heinäkuuta – Neuvostoliittolaiset partisaanit tuhosivat Seitajärven kylän Savukoskella ja tappoivat 14 kylän asukasta.
• 7. heinäkuuta − Venäjänsaksalainen Japanissa työskennellyt lehtimies Richard Sorge teloitettiin Tokiossa hirttämällä. Hänet oli tuomittu kuolemaan vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Sorgen avustaja Max Clauzen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Clauzen vapautettiin vankilasta Japanin antauduttua elokuussa 1945.
• 9. heinäkuuta – Britit ja kanadalaiset valtasivat Caenin.
• 12. heinäkuuta – Eino Ripatti sai Mannerheim-ristin ritarin arvon.
• 12. heinäkuuta – Josif Stalin antoi neuvostojoukoille käskyn hyökkäyksen keskeyttämisestä Karjalankannaksella.
• 14. heinäkuuta – Neuvostopartisaanit hävittivät Lokan kylän Sodankylässä. Hyökkäyksessä sai surmansa 21 kyläläistä.
• 16. heinäkuuta − Neuvostoliitto alkoi siirtää joukkojaan pois Karjalankannakselta.
• 16. heinäkuuta – Neuvostoilmavoimat upottivat lentopommituksella saksalaisen ilmatorjunta-alus Nioben Kotkan sataman edustalla, jolloin 60 saksalaista sotilasta sai surmansa. Hyökkäykseen osallistui 131 lentokonetta. Alusta oli luultu suomalaiseksi panssarilaiva Väinämöiseksi.
• 18. heinäkuuta – Hideki Tōjō erosi Japanin pääministerin paikalta sotaponnistelun epäonnistumisten vuoksi.
• 20. heinäkuuta – Adolf Hitler selvisi Claus von Stauffenbergin tekemästä murhayrityksestä.
• 21. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Guamilla.
• 21. heinäkuuta – Espoon Lahnuksessa mitattiin Suomen kaikkien aikojen suurin vuorokautinen sademäärä 198 mm.
• 23. heinäkuuta − Neuvostojoukot valtasivat Majdanekin keskitysleirin.
• 24. heinäkuuta – Neuvostopartisaanit hyökkäsivät Kuhmon Iivantiiran kylään ja tappoivat kahdeksan kylän asukasta.

Elokuu

• 1. elokuuta – Risto Ryti erosi presidentin virasta.
• 1.–2. lokakuuta – Varsovan kansannousu Puolassa.
• 4. elokuuta – Eduskunta valitsi poikkeuslailla Carl Gustaf Emil Mannerheimin Suomen presidentiksi.
• 8. elokuuta − Marsalkka Mannerheim myönsi eron Linkomiehen hallitukselle ja nimitti Hackzellin hallituksen.
• 12. elokuuta – Liittoutuneet valtasivat Firenzen.
• 12. elokuuta – Maailman ensimmäinen merenalainen öljyputki laskettiin Englannin ja Ranskan välille Operaatio Plutossa turvaamaan liittoutuneiden polttoainehuoltoa.
• 15. elokuuta – Operaatio Dragoon: Maihinnousu Etelä-Ranskassa Cannesin ja Toulonin välillä.
• 17. elokuuta – Marsalkka Mannerheim ilmoitti saksalaiselle marsalkalle Wilhelm Keitelille olevansa vapaa Ribbentrop-sopimukseen liittyneistä velvoitteista.
• 23. elokuuta – Romania solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa ja julisti sodan Saksalle kuningas Mihain vallankaappauksen jälkeen.
• 24. elokuuta – Liittoutuneet vapauttivat Pariisin.
• 25. elokuuta − Suomi katkaisi diplomaattisuhteensa Ranskan Vichyn hallitukseen ja karkotti sen edustajat Helsingistä.
• 29. elokuuta – Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy erotti Sztójayn hallituksen ja aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa.
• 29. elokuuta – Marsalkka Mannerheim nimitti Risto Rytin Suomen Pankin pääjohtajaksi.

Syyskuu

• 2. syyskuuta – Liittoutuneiden joukot saapuivat Brysseliin.
• 4. syyskuuta – Suomi lopetti sodankäynnin kello 7.00. Hallitus tiedotti suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
• 4. syyskuuta – Brittien 11. panssaroitu divisioona saapui Antwerpeniin.
• 5. syyskuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Bulgarialle.
• 6. syyskuuta – Pääministeri Antti Hackzellin johtama rauhanvaltuuskunta matkusti Moskovaan.
• 8. syyskuuta – Lontooseen osui ensimmäinen V-2-ohjus.
• 11. syyskuuta – Pohjoiset ja eteläiset Liittoutuneiden joukot Ranskassa tapasivat Dijonin lähellä.
• 14. syyskuuta – Suomen rauhanvaltuuskuntaa Moskovassa johtanut pääministeri Antti Hackzell sai halvauskohtauksen, josta hän ei koskaan toipunut. Hänen tilalleen valtuuskunnan johtajaksi nimitettiin ulkoministeri Carl Enckell.
• 17. syyskuuta – Operaatio Market Garden alkoi.
• 19. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen aselepo. Jatkosota päättyi.
• 19. syyskuuta – Kansanedustaja, professori Bruno Salmiala käytti Isänmaallisen kansanliikkeen viimeisen poliittisen puheenvuoron eduskunnassa sanoen, että välirauhansopimuksen allekirjoittaminen merkitsi käytännössä Suomen ehdotonta antautumista sekä "tuhoa ja kuolemaa".
• 19. syyskuuta – Lapin läänin siviiliväestöä alettiin evakuoida Oulun ja Vaasan läänien alueille sekä Ruotsin puolelle.
• 20. syyskuuta − Suomi katkaisi diplomaattisuhteensa Unkariin ja Japaniin.
• 21. syyskuuta − Marsalkka Mannerhein nimitti Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Urho Castrénin muodostaman hallituksen.
• 22. syyskuuta – Valvontakomission ensimmäiset 15 neuvostoliittolaista jäsentä saapuivat komission poliittisen neuvonantajan Pavel Orlovin johdolla Helsinkiin ja asettuivat Hotelli Torniin. Seuraavana päivänä Helsinkiin saapui 70 komission neuvostojäsentä lisää.
• 23. syyskuuta – Isänmaallinen kansanliike lakkautettiin.
• 23. syyskuuta − Operaatio Stella Polaris aloitettiin eversti Reino Hallamaan johdolla.
• 25. syyskuuta – Välirauhansopimuksen nojalla vapautettiin kaikki sotien aikana ja niitä ennen poliittisista syistä vangitut suomalaiset, jotka olivat suurimmaksi osaksi äärivasemmistolaisia. Vapautettujen joukossa olivat muiden muassa kommunistipoliitikot Aimo Aaltonen, Hertta Kuusinen, Ville Pessi, Mauri Ryömä ja ns. kuutosryhmän kansanedustajat sekä kirjailijat Raoul Palmgren, Jarno Pennanen, Elvi Sinervo, Arvo Turtiainen ja Hella Wuolijoki. Vakoilusta kuolemaan tuomittu Kerttu Nuorteva luovutettiin Neuvostoliittoon.
• 28. syyskuuta – Suomalaisten ja saksalaisten ensimmäinen yhteenotto Pudasjärvellä. Todellinen Lapin sota alkoi.
• 29. syyskuuta – Viimeiset suomalaiset poistuivat Neuvostoliitolle vuokratulta Porkkalan alueelta. Tämän jälkeen alueen rajat suljettiin ja sinne vievät tiet katkaistiin puomein.

Lokakuu

• 3. lokakuuta − Valvontakomissio alkoi luetteloida niitä inkeriläisiä, jotka ilmoittautuivat halukkaiksi palaamaan Neuvostoliittoon. Innokkaimpia palaajia olivat vatjalaiset, Länsi-Inkerin inkeroiset ja venäläistyneet suomalaiset.
• 4. lokakuuta – Valvontakomissio määräsi Isänmaallisen Kansanliikkeen lehden Ajan Suunnan julkaisemisen lopetettavaksi välittömästi.
• 5. lokakuuta – Varatuomari Veikko Vennamo nimitettiin maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) osastopäälliköksi.
• 5. lokakuuta – Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov saapui Helsinkiin ensimmäisen kerran.
• 7. lokakuuta – Yli 40 000 Lapin läänin asukkaan ilmoitettiin siirtyneen evakkoon Ruotsiin.
• 9. lokakuuta – Pääministeri Winston Churchill ja Neuvostoliiton päämies Josif Stalin aloittivat yhdeksänpäiväisen konferenssin Moskovassa Euroopan tulevaisuudesta.
• 10. lokakuuta – Neuvostoarmeija ylitti Saksan rajan Itä-Preussissa.
• 13. lokakuuta – Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta (SOTEVA) perustettiin.
• 14. lokakuuta − Valvontakomission brittiläiset jäsenet saapuivat Helsinkiin.
• 15. lokakuuta – Unkari solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa.
• 15. lokakuuta − Suomi-Neuvostoliitto-Seura perustettiin Helsingissä. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Johan Helo ja kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin valtioneuvos J. K. Paasikivi.
• 16. lokakuuta – Unkarin Miklós Horthy pakotettiin eromaan. Valtaan nostettiin fasistinen Nuoliristi-ryhmä.
• 16. lokakuuta – Saksalaiset vetäytyivät hävittämältään Rovaniemeltä. Valvontakomissio arvosteli Suomea hitaasta edistymisestä saksalaisten karkottamisessa.
• 16. lokakuuta – Opetusministeriö kehotti kirjastoja poistamaan yleisön saatavilta sisällöltään Neuvostoliiton vastaisiksi katsotut kirjat. Listaa poistettavista kirjoista ei julkistettu, mutta siihen kuului liki 300 teosta. Tehtävä hoidettiin vapaaehtoisesti ja vähin äänin.
• 18. lokakuuta – Volkssturm muodostettiin Hitlerin ohjeiden mukaan.
• 19. lokakuuta − Valvontakomissio toimitti pääministeri Urho Castrénille luettelon niistä suomalaisista, joiden se katsoi syyllistyneen sotarikoksiin (ns. Lista 1), ja vaati näiden välitöntä pidättämistä. Joukossa oli mm. Itä-Karjalan sotilashallinnon palveluksessa työskennelleitä virkamiehiä ja sotilashenkilöitä.
• 20. lokakuuta – Neuvostojoukot ja Jugoslavian partisaanit valtasivat Belgradin.
• 21. lokakuuta – Aachen oli ensimmäinen liittoutuneiden valtaama Saksan kaupunki.
• 23. lokakuuta – Leytenlahden taistelu Filippiineillä alkoi.
• 23. lokakuuta − Suomen Kustannusyhdistys lähetti opetusministeriön pyynnöstä kirjakaupoille ja kustantamoille kiertokirjeen, jossa se kehotti vetämään myynnistä Neuvostoliiton vastaisiksi katsotut teokset ja lopettamaan niiden painamisen.
• 24. lokakuuta − Presidentti Mannerheim vahvisti asetuksen sotavalaistuksen lopettamisesta Suomen alueella lukuun ottamatta Lapin lääniä.
• 29. lokakuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto perustettiin.

Marraskuu

• 1. marraskuuta – Suomessa aloitettiin kenttäarmeijan kotiuttaminen.
• 1. marraskuuta − Suomen Kansan Demokraattinen Liitto järjesti esittäytymistilaisuutensa Helsingin messuhallissa. Puheenjohtaja Aimo Aaltonen vaati puheessaan "Neuvostoliiton vastaisen sodan lietsojien ja järjestäjien" vangitsemista ja tuomitsemista kansantuomioistuimissa.
• 3. marraskuuta – Neuvostoliittolainen kapteeni Ivan Belov sai surmansa selvittämättömäksi jääneessä ampumavälikohtauksessa Helsingin Lauttasaaressa.
• 3. marraskuuta – Eduskunta kumosi vuonna 1934 annetut vaalikelpoisuutta rajoittaneet määräykset, mikä mahdollisti vankeudesta vapautettujen kommunistien asettumisen ehdokkaiksi seuraavissa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa.
• 5. marraskuuta − Suomalaiset saivat haltuunsa Ivalon.
• 6. marraskuuta – Suojeluskunnat määrättiin lopetettaviksi Suomessa.
• 7. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt voitti haastajansa Thomas Deweyn ja hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoana Yhdysvaltain presidenttinä neljännelle kaudelle.
• 7. marraskuuta − Kulkulaitosministeri Eero Wuori ja sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm pyysivät eroa hallituksesta SDP:ssä puhjenneiden sisäisten kiistojen vuoksi, minkä jälkeen pääministeri Urho Castrén esitti koko hallituksen eronpyynnön presidentti Mannerheimille.
• 7. marraskuuta – Sosialistisen eduskuntaryhmän kansanedustajat eli niin sanotut "kuutoset" palasivat eduskuntaan, jolloin heidän varamiehikseen SDP:stä valitut kansanedustajat menettivät paikkansa.
• 7. marraskuuta − Vapaa Sana -sanomalehti aloitti ilmestymisensä uudelleen. Lehti ilmoittautui SKDL:n pää-äänenkannattajaksi ja sen päätoimittajana oli Väinö Meltti. Lehti oli aiemmin ilmestynyt ns. kuutosryhmän äänenkannattajana vuosina 1940−1941.
• 8. marraskuuta – Neuvostoliitto vaati kaikkien Suomen armeijassa palvelleiden neuvostosotilaiden - lähinnä suomensukuisiin kansallisuuksiin kuuluneiden - palauttamista.
• 12. marraskuuta – Taistelulaiva Tirpitz upposi RAF:n hyökkäyksessä Norjassa.
• 17. marraskuuta − Presidentti Mannerheim myönsi eron Castrénin hallitukselle ja nimitti valtioneuvos J. K. Paasikiven muodostaman hallituksen. Ensimmäiseksi SKDL:n edustajaksi hallitukseen tuli toinen sosiaaliministeri Yrjö Leino.
• 18. marraskuuta – Saksalaiset sotilaat poistuivat pohjoisimmasta Suomesta Karigasniemellä Utsjoella.
• 22. marraskuuta – William Lyon Mackenzie King toteutti asevelvollisuuden Kanadassa, mikä johti poliittiseen kriisiin.
• 22. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot valtasivat Metzin.
• 22. marraskuuta – Neuvostoliitto palautti ensimmäisen erän suomalaisia sotavankeja, 1256 miestä.
• 23. marraskuuta – Lotta Svärd -järjestö määrättiin lopettavaksi.
• 24. marraskuuta – 88 USAF:n konetta pommitti Tokiota ensimmäisen kerran maatukikohdista idästä.
• 25. marraskuuta – SDP:n ensimmäinen sodanjälkeinen puoluekokous alkoi. Puolueen johtoon nousivat ns. asevelisiipeen kuuluneet Yrjö Kilpeläinen (Jahvetti), Väinö Leskinen, Penna Tervo ja Unto Varjonen.

Joulukuu

• 1. joulukuuta − Puolustusministeri, kenraali Rudolf Walden sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron hallituksesta ja hänen tilalleen tuli kenraali Väinö Valve.
• 3. joulukuuta – Vapautetussa Kreikassa alkoi sisällissota kommunistien ja rojalistien välillä.
• 5. joulukuuta – Jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden inkeriläisten palautukset Neuvostoliittoon alkoivat. Pääosa inkeriläisistä siirtyi Neuvostoliittoon rautateitse Vainikkalan kautta.
• 5. joulukuuta – Kenttäarmeijan kotiuttaminen saatiin Suomessa päätökseen.
• 16. joulukuuta – Saksa aloitti Ardennien hyökkäyksen länsirintamalla.
• 17. joulukuuta – Malmédyn verilöyly.
• 17. joulukuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen sotakorvaussopimus allekirjoitettiin valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä. Neuvostoliitto määräsi sotakorvausten kokonaissummaksi 300 miljoonaa dollaria vuoden 1938 rahanarvon mukaan. Sotakorvaukset oli suoritettava kuuden vuoden kuluessa. Neuvostoliiton puolesta sopimuksen allekirjoitti valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ja Suomen puolesta pääministeri J. K. Paasikivi.
• 19. joulukuuta – Le Monden ensimmäinen numero ilmestyy.
• 29. marraskuuta – Albania vapautui miehityksestä.
• 29. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi ja presidentti Mannerheim vahvisti asetuksen, jonka mukaan Suomessa oli järjestettävä eduskuntavaalit maaliskuussa 1945.
• 30. joulukuuta – Kreikan kuningas Yrjö II luovutti vallan sijaishallitukselle ja jätti valtaistuimen tyhjäksi.
• 31. joulukuuta – Unkari julisti sodan Saksalle.
• 31. joulukuuta – Valtion tiedoituslaitos lakkautettiin.

Syntyneitä

• 9. tammikuuta − Jimmy Page, englantilainen kitaristi
• 11. tammikuuta − Jorma Peltonen, suomalainen jääkiekkoilija ja toimitusjohtaja (k. 2010)
• 18. tammikuuta – Paul Keating, Australian pääministeri
• 19. tammikuuta – Pehr Henrik Nordgren, suomalainen säveltäjä (k. 2008)
• 10. helmikuuta – Urpo Leppänen, suomalainen poliitikko (k. 2010)
• 10. helmikuuta – Vernor Vinge, yhdysvaltalainen matemaatikko ja tieteiskirjailija
• 13. helmikuuta – Jerry Springer, yhdysvaltalainen televisiojuontaja
• 14. helmikuuta – Ronnie Peterson, ruotsalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1978)
• 17. helmikuuta – Marjatta Raita, suomalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä
• 25. helmikuuta – François Cevert, ranskalainen kilpa-autoilija
• 2. maaliskuuta – Leif Segerstam, suomalainen kapellimestari
• 6. maaliskuuta – Kiri Te Kanawa, uusiseelantilainen oopperalaulaja
• 7. maaliskuuta – Townes Van Zandt, yhdysvaltalainen muusikko
• 16. maaliskuuta – Pekka Kostiainen, säveltäjä ja kuoronjohtaja
• 21. maaliskuuta – Timothy Dalton, brittiläinen näyttelijä (mm. James Bond)
• 25. maaliskuuta – Pirjo Ala-Kapee, poliitikko ja maaherra
• 26. maaliskuuta – Diana Ross, yhdysvaltalainen laulaja
• 7. huhtikuuta – Gerhard Schröder, Saksan liittokansleri
• 27. huhtikuuta – Aarno Raninen, suomalainen viihdesäveltäjä, -sovittaja ja -laulaja
• 27. huhtikuuta – Heikki Westerinen, suomalainen šakinpelaaja
• 1. toukokuuta - Matti Pulkkinen, suomalainen kirjailija (k. 2011)
• 5. toukokuuta – John Rhys-Davies, walesilainen näyttelijä
• 9. toukokuuta – Petra Roth, saksalainen poliitikko
• 14. toukokuuta – George Lucas, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
• 16. toukokuuta – Leena Kirstinä, suomalainen kirjallisuudentutkija ja suomentaja
• 20. toukokuuta – Hannes Markkula, suomalainen rikostoimittaja ja -kirjailija
• 20. toukokuuta − Pekka Siitoin, suomalainen okkultisti (k. 2003)
• 21. toukokuuta – Mary Robinson, Irlannin presidentti
• 25. toukokuuta – Frank Oz, näyttelijä, elokuvaohjaaja ja nukke-esittäjä
• 31. toukokuuta − Hannu Rautkallio, suomalainen poliittisen historian tutkija
• 6. kesäkuuta – Edgar Froese, saksalainen muusikko ("Tangerine Dream")
• 10. kesäkuuta – Elli Castrén, suomalainen näyttelijä
• 13. kesäkuuta – Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri
• 26. kesäkuuta − Paavo Piskonen, suomalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja (k. 2010)
• 8. heinäkuuta – Juhani Palmu, suomalainen taidemaalari
• 19. heinäkuuta – Aulikki Oksanen, suomalainen kirjailija ja runoilija
• 28. heinäkuuta – Markku Envall, suomalainen kirjallisuudentutkija
• 9. elokuuta – Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja (k. 1980)
• 19. elokuuta – Seppo Ahti (Bisquit), suomalainen pakinoitsija
• 20. elokuuta – Rajiv Gandhi, Intian pääministeri (k. 1991)
• 21. elokuuta – Kari S. Tikka, suomalainen lakimies, professori (k. 2006)
• 5. syyskuuta – Esko Roine, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
• 10. syyskuuta – Mikko Kuoppa, suomalainen poliitikko
• 12. syyskuuta – Ilmari Saarelainen, suomalainen näyttelijä
• 21. syyskuuta – Barry White, yhdysvaltalainen muusikko (k. 2003)
• 25. syyskuuta – Michael Douglas, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. syyskuuta – Seija Simola, suomalainen laulaja
• 30. syyskuuta – Jimmy Johnstone, skotlantilainen jalkapalloilija (k. 2006)
• 1. lokakuuta – Antti Tuuri, pohjalainen kirjailija
• 6. lokakuuta – Eero Raittinen, suomalainen viihdemuusikko
• 29. lokakuuta – Ata Hautamäki, suomalainen rikoskirjailija
• 5. marraskuuta – Jarl-Thure Eriksson, suomalainen fyysikko, professori, Tampereen teknillisen yliopiston rehtori
• 7. marraskuuta – Pekka Vennamo, suomalainen ministeri, poliitikko ja toimitusjohtaja
• 20. marraskuuta – Erkki Hämäläinen ("Hyeena"), suomalainen kirjailija (k. 1999)
• 1. joulukuuta – Pia Perkiö, suomalainen kirjailija ja toimittaja
• 1. joulukuuta − Arja Saijonmaa, suomalainen laulaja ja näyttelijä
• 14. joulukuuta – Maija-Liisa Márton, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 17. joulukuuta – Timo K. Mukka, suomalainen kirjailija (k. 1973)
• 21. joulukuuta – Maikki Harjanne, suomalainen kirjailija
• 23. joulukuuta – Jukka Kemppinen, suomalainen lakimies ja runoilija

Kuolleita

• 12. tammikuuta – Uno Ullberg, suomalainen arkkitehti
• 23. tammikuuta – Edvard Munch, norjalainen taidemaalari
• 1. helmikuuta – Piet Mondrian, alankomaalainen taidemaalari
• 6. helmikuuta – Samuli Paulaharju suomalainen opettaja ja kansanperinteen kerääjä
• 10. helmikuuta – Kustaa Pihlajamäki, suomalainen painija
• 13. helmikuuta – Antero Suonio, suomalainen oopperalaulaja ja näyttelijä
• 29. helmikuuta – Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti
• 22. maaliskuuta – Karl Koller, itävaltalais-amerikkalainen silmälääkäri, paikallispuudutuksen keksijä (s. 1857)
• 28. toukokuuta – Katri Vala, suomalainen runoilija
• 23. kesäkuuta – Eduard Dietl, saksalainen kenraali (lento-onnettomuus)
• 26. heinäkuuta – Reza Pahlavi, syrjäytetty Iranin šaahi
• 31. heinäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, ranskalainen lentäjä ja kirjailija
• 3. elokuuta – Lauri Koskela, suomalainen painija
• 5. elokuuta – Einar Vihma, suomalainen jääkärikenraali
• 8. elokuuta – Aino Ackté, suomalainen oopperalaulaja
• 23. elokuuta – Abdul Mejid II, syrjäytetty osmanien kalifi
• 11. lokakuuta – Rolf Witting, suomalainen poliitikko, professori
• 14. lokakuuta – Erwin Rommel, sotamarsalkka
• 18. lokakuuta – Viktor Ullmann, säveltäjä
• 24. lokakuuta – Lauri Haarla, suomalainen kirjailija
• 9. marraskuuta − Klaus Holma, suomalainen kirjailija ja taidehistorioitsija
• 16. marraskuuta – Wilho Sjöström, suomalainen taidemaalari
• 6. joulukuuta – Jarl Hemmer, suomalainen kirjailija
• 9. joulukuuta – Erkki Kaila, Suomen arkkipiispa
• 13. joulukuuta – Wassily Kandinsky, venäläis-saksalainen taidemaalari
• 20. joulukuuta – Abbas II (Abbas Hilmi pašša), Osmanien Egyptin kediivi (varakuningas)
• 30. joulukuuta – Romain Rolland, ranskalainen kirjailija

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Isidor Rabi
• Nobelin kemianpalkinto: Otto Hahn
• Nobelin lääketieteen palkinto: Joseph Erlanger ja Herbert Gasser
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Johannes Vilhelm Jensen
• Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen Punainen Risti

Muuta

• Elokuvavuosi 1944