1944

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. syyskuuta – Neuvostoliiton hallitus jätti Suomen hallitukselle uhkavaatimuksen, jonka mukaan Suomen oli ilmoitettava seuraavan päivän iltaan mennessä, hyväksyykö se Neuvostoliiton rauhanneuvotteluille asettamat ennakkoehdot. Samassa ajassa Suomen oli ilmoitettava Saksalle maiden välisten suhteiden katkaisemisesta.
  • 2. syyskuuta – Liittoutuneiden joukot saapuivat Brysseliin.
  • 2. syyskuuta – Saksalaisten Lapissa olleiden joukkojen komentaja kenraalieversti Lothar Rendulic tapasi marsalkka Mannerheimin Päämajassa Mikkelissä viimeisen kerran. Rendulic varoitti, että Suomen ja Saksan välisestä sodasta tulisi pitkä ja hyvin verinen, koska siinä olisi vastakkain "kaksi maailman parasta armeijaa".
  • 2. syyskuuta – Ulkoministeri Carl Enckell kutsui puheilleen Saksan Helsingin-lähettilään Wipert von Blücherin ja ilmoitti tälle Suomen katkaisevan suhteensa Saksaan. Von Blücher poistui Suomesta välittömästi.
  • 4. syyskuuta – Suomi lopetti sodankäynnin kello 7.00. Hallitus tiedotti suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
  • 4. syyskuuta – Brittien 11. panssaroitu divisioona saapui Antwerpeniin.
  • 5. syyskuutaNeuvostoliitto julisti sodan Bulgarialle.
  • 6. syyskuuta – Pääministeri Antti Hackzellin johtama rauhanvaltuuskunta matkusti Moskovaan.
  • 8. syyskuutaLontooseen osui ensimmäinen V-2-ohjus.
  • 9. syyskuutaVakoilusta ja valtiopetoksesta kuolemaan tuomittu Turun seudun metsäkaartilaisia johtanut Olavi Laiho teloitettiin Oulussa. Hänet oli pidätetty joulukuussa 1942 ja tuomittu kesäkuussa 1943. Laiho oli viimeinen oikeuden päätöksellä teloitettu suomalainen.
  • 11. syyskuuta – Pohjoiset ja eteläiset Liittoutuneiden joukot Ranskassa tapasivat Dijonin lähellä.
  • 11. syyskuuta – Suomen päämajan edustaja everstiluutnantti Usko Haahti aloitti saksalaisten kanssa Rovaniemellä neuvottelut niin kutsutuista syysmanöövereistä.
  • 14. syyskuuta – Suomen rauhanvaltuuskuntaa Moskovassa johtanut pääministeri Antti Hackzell sai halvauskohtauksen, josta hän ei koskaan toipunut. Hänen tilalleen valtuuskunnan johtajaksi nimitettiin ulkoministeri Carl Enckell, joka matkusti Moskovaan 16. syyskuuta.
  • 17. syyskuutaOperaatio Market Garden alkoi.
  • 19. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen aselepo. Jatkosota päättyi.
  • 19. syyskuuta – Kansanedustaja, professori Bruno Salmiala käytti Isänmaallisen kansanliikkeen viimeisen poliittisen puheenvuoron eduskunnassa sanoen, että välirauhansopimuksen allekirjoittaminen merkitsi käytännössä Suomen ehdotonta antautumista sekä "tuhoa ja kuolemaa".
  • 19. syyskuuta – Lapin läänin siviiliväestöä alettiin evakuoida Oulun ja Vaasan läänien alueille sekä Ruotsin puolelle.
  • 20. syyskuuta − Suomi katkaisi diplomaattisuhteensa Unkariin ja Japaniin.
  • 21. syyskuuta − Marsalkka Mannerhein nimitti Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Urho Castrénin muodostaman hallituksen.
  • 22. syyskuutaValvontakomission ensimmäiset 15 neuvostoliittolaista jäsentä saapuivat komission poliittisen neuvonantajan Pavel Orlovin johdolla Helsinkiin ja asettuivat Hotelli Torniin. Seuraavana päivänä Helsinkiin saapui 70 komission neuvostojäsentä lisää.
  • 22. syyskuuta – Suomen päämajan operatiivinen osasto antoi määräyksen ns. 2. yleisesikuntaupseerin viran perustamisesta jokaiseen suojeluskuntapiiriin. Kyseisten upseerien tehtäväksi tuli johtaa aseiden ja ampumatarvikkeiden, viesti- ja pioneerimateriaalin, elintarvikkeiden, lääkintävälineiden sekä poltto- ja voiteluaineiden kätkentää, jotta pystyttäisiin turvaamaan armeijan toimintakyky sekä maan miehityksen että sisäisten levottomuuksien varalta.
  • 23. syyskuutaIsänmaallinen kansanliike lakkautettiin.
  • 23. syyskuuta − Operaatio Stella Polaris aloitettiin eversti Reino Hallamaan johdolla.
  • 25. syyskuuta – Välirauhansopimuksen nojalla vapautettiin kaikki sotien aikana ja niitä ennen poliittisista syistä vangitut suomalaiset, jotka olivat suurimmaksi osaksi äärivasemmistolaisia. Vapautettujen joukossa olivat muiden muassa kommunistipoliitikot Aimo Aaltonen, Hertta Kuusinen, Ville Pessi, Mauri Ryömä ja ns. kuutosryhmän kansanedustajat sekä kirjailijat Raoul Palmgren, Jarno Pennanen, Elvi Sinervo, Arvo Turtiainen ja Hella Wuolijoki. Vakoilusta kuolemaan tuomittu Kerttu Nuorteva luovutettiin Neuvostoliittoon.
  • 28. syyskuuta – Suomalaisten ja saksalaisten ensimmäinen yhteenotto Pudasjärvellä. Todellinen Lapin sota alkoi.
  • 29. syyskuuta – Viimeiset suomalaiset poistuivat Neuvostoliitolle vuokratulta Porkkalan alueelta. Tämän jälkeen alueen rajat suljettiin ja sinne vievät tiet katkaistiin puomein.

Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1944.