Utsjoki

Utsjoki Ohcejohka
vaakuna	sijainti
www.utsjoki.fi
Sijainti	69°54′25″N, 27°01′25″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Pohjois-Lapin seutukunta
Perustettu	1876
Kokonaispinta-ala	5 372,01 km² 13:nneksi suurin 2013
– maa	5 144,49 km²
– sisävesi	227,52 km²
Väkiluku	1 287 302:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	0,25 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	15,0 %
– 15–64-v.	61,7 %
– yli 64-v.	23,3 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	50,1 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– saamenkielisiä	47,4 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	20,75 % 64:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	vt. Raimo Hekkanen
Kunnanvaltuusto	15 paikkaa
2013–2016  • Kesk.  • Kok.  • RKP  • SDP  • PS  • Vas.	6 4 2 1 1 1

Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka, inarinsaameksi Uccjuuhâ, koltansaameksi Uccjokk, norjaksi Utsjok) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 287 ihmistä ja sen pinta-ala on 5 372,01 km², josta 227,52 km² on vesistöjä. Utsjoen väestötiheys on vain 0,25 asukasta/km², ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.

Utsjoen ainoa naapurikunta on Inari. Lisäksi kunta rajoittuu pohjoisessa Norjaan. Norjassa rajakuntina ovat Kaarasjoki, Tana ja Uuniemi.

Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta, ja Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty myös muistokivellä. Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista ja on myös yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.

Kyliä

Asutus on keskittynyt pääsääntöisesti Suomen ja Norjan välisen rajajoen, Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Utsjoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			1 479
1985			1 548
1990			1 514
1995			1 568
2000			1 394
2005			1 363
2010			1 297
Lähde: Tilastokeskus.

Liikenneyhteydet

Suunnistustaulu Utsjoen keskustassa seututien 970 ja valtatien 4 risteyksessä.

Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä on kertomus Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva tie valmistui 1970-luvulla.

Nykyisin Utsjoki on valtatien 4 pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.

Talous

Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa (vähittäiskauppa), poro- ja luontaistalous ja matkailu (Teno (joki)n lohenkalastus).

Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti. Samoin 2001 avattu Nuorgamin Alkon myymälä on norjalaisten ahkerassa käytössä.

Utsjoella on monta lomakylää mm. Tenonlohituvat, ja suurin osa niistä on perheyrityksiä. Entisaikaan monelle Utsjokilaiselle talviaikainen riekon ansapyynti oli melkein ammatiksi käypää, mutta nykyään riekkoa pyytävät lähinnä ulkopaikkakuntalaiset.

Uskonnolliset yhteisöt

Utsjoella toimii evankelisluterilainen Utsjoen seurakunta, joka on kaksikielinen eli seurakunnassa käytetään sekä suomen että saamen kieltä, ja se on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa. Seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan.

Luonto

Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto ja siellä Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää. Myös Nuorgam–Sevettijärvi -retkeilyreitti on suosittu mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee myös Suomen laajin erämaa Kaldoaivi. Utsjoella on paljon marjoja, muun muassa puolukoita, hilloja, variksenmarjoja ja mustikoita.

Ilmasto

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta, ja siellä sijaitseva Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja keskimäärin 1 279 tuntia ja sadetta 433 millimetriä vuodessa.

Kevon kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -9,2 -8,1 -3,2 2,4 7,9 14,7 18,3 15,4 9,6 2,3 -4,4 -7,5 Ø 3,2 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -19,1 -18 -13,8 -7,7 -0,5 5,1 8,5 6,5 2,3 -3,4 -12,5 -17,3 Ø -5,8 Vuorokauden keskilämpötila (°C) -14 -12,8 -8,2 -2,5 3,7 9,6 13,1 10,7 5,7 -0,5 -8,3 -12,3 Ø -1,3 Sadanta (mm) 27 24 21 25 27 50 72 57 38 39 28 25 Σ 433 Sadepäivät (d) 23 21 19 16 17 17 17 18 18 21 22 22 Σ 231 L ä m p ö t i l a -9,2 -19,1 -8,1 -18 -3,2 -13,8 2,4 -7,7 7,9 -0,5 14,7 5,1 18,3 8,5 15,4 6,5 9,6 2,3 2,3 -3,4 -4,4 -12,5 -7,5 -17,3 S a d a n t a 27 24 21 25 27 50 72 57 38 39 28 25 Lähde: Kevon sääaseman tietoja 1962 alkaen (1962-2008) Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Väestö

Vuonna 2011 Utsjoella asui 1 294 henkeä. Suomea puhui äidinkielenään 648 henkilöä ja saamea 614 henkeä. Ruotsinkielisiä oli 4 ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 28.[[1]]

Tunnettuja utsjokelaisia

• Aslak Laiti (s. 1837 – k. 1895); viranhaltija
• Eino Guttorm (s. 1941 – k. 2005); kirjailija, kirvesmies
• Inger-Mari Aikio-Arianaick (s. 1961); runoilija
• Jovnna-Ánde Vest (s. 1948); kirjailija, kääntäjä
• Kari-Pekka Kyrö (s. 1963); urheiluvalmentaja
• Kirsti Paltto (s. 1947); kirjailija
• Ulla Pirttijärvi-Länsman (s. 1971); muusikko

Kuvasto

• 

  Utsjoen kirkko ja kirkkotuvat

• 

  Saamen silta ja Utsjoen taajaman rakennuksia nähtynä Norjan puolelta

• 

  Utsjoen keskusta

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Utsjoki Wikimedia Commonsissa
• Utsjoen kunnan kotisivut
• Kuvia Utsjokilaakson kansallismaisemasta

Lapin maakunnan kunnat

Enontekiö - Inari - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kittilä - Kolari - Muonio - Pelkosenniemi - Pello - Posio - Ranua - Rovaniemi - Salla - Savukoski - Simo - Sodankylä - Tervola - Tornio - Utsjoki - Ylitornio

Entiset kunnat Alatornio - Karunki - Kemijärven mlk - Petsamo - Rovaniemen mlk