Utsjoki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Utsjoki
Ohcejohka

vaakuna

sijainti

www.plappi/utsjoki.net/
Sijainti 69°54′25″N, 27°01′25″E
Lääni Lapin lääni
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 5 371,81 km²
13:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 5 144,29 km²
– sisävesi 227,52 km²
Väkiluku 1 325
328:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
väestötiheys 0,26 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 13,8 %
– 15–64-v. 65,8 %
– yli 64-v. 20,3 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 51,6 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
saamenkielisiä 46,6 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 20,5 %
13:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja Viljo Pesonen
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • muut
 • Kok.
 • SDP

8
4
2
1

Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka, inarinsaameksi Uccjuuhâ, koltansaameksi Uccjokk, norjaksi Utsjok) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 1 325 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 5 371,81 km2, josta 227,52 km2 on vesistöjä.[1] Utsjoen väestötiheys on vain 0,26 asukasta/km2, ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.

Utsjoen ainoa naapurikunta on Inari. Lisäksi kunta rajoittuu pohjoisessa Norjaan.

Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta, ja Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty myös muistokivellä. Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kyliä

Asutus on keskittynyt pääsääntöisesti Suomen ja Norjan välisen rajajoen, Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä on kertomus Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva tie valmistui 1970-luvulla.

Suunnistustaulu Utsjoen keskustassa seututie 970 ja valtatie 4 risteyksessä.

Nykyisin Utsjoki on valtatien 4 pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.

[muokkaa] Talous

Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat poronhoito ja Tenojoen lohenkalastus sekä sen mukanaan tuoma matkailu. Monelle utsjokiselle melkein ammatiksi käypää on talviaikaan riekon ansapyynti. Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti. Samoin 2001 avattu Nuorgamin Alkon myymälä on norjalaisten ahkerassa käytössä.

[muokkaa] Luonto

Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto ja siellä Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on maankuulu Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää. Myös Nuorgam–Sevettijärvi -retkeilyreitti on suosittu mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee myös Suomen laajin erämaa Kaldoaivi.

[muokkaa] Väestö

Vuonna 2008 Utsjoella asui 1 322 henkeä. Suomea puhui äidinkielenään 682 henkilöä ja saamea 616 henkeä. Ruotsinkielisiä oli 2 ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielien puhujia oli 22.[7]

[muokkaa] Viitteet

  1. 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
  7. http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp

[muokkaa] Aiheesta muualla

Tämä Lappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut