Utsjoki
Wikipedia
| Utsjoki Ohcejohka |
|
|---|---|
| vaakuna | sijainti |
| www.utsjoki.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Lapin lääni |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Pohjois-Lapin seutukunta |
| Perustettu | 1876 |
| Pinta-ala | 5 371,81 km2 12. suurin 1.1.2008 [1] |
| – maa | 5 144,30 km2 |
| – sisävesi | 227,51 km2 |
| Väkiluku | 1 343 381. suurin 30.4.2008 [2] |
| – väestötiheys | 0,26 as/km2 (30.4.2008) |
| – 0–15-v. | 13,0 [3] % |
| – 16–64-v. | 68,4 % |
| – yli 64-v. | 18,6 % |
| – ulkomaalaisia | 1,4 % |
| Kunnallisvero | 20,50 % (2008) [4] |
| Kunnanjohtaja | Viljo Pesonen |
| Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
| 2004 - 2008[5] • Kesk. • Kok. • Vas. • muut |
7 2 1 5 |
Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka, inarinsaameksi Uccjuuhâ, koltansaameksi Uccjokk, norjaksi Utsjok) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan pohjoisosassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 1 343 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 5 371,81 km2, josta 227,51 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 0,26 asukasta/km2.
Utsjoki on Suomen saamenkielisin kunta, asukkaista on saamenkielisiä 45,7 % (2006).[6] Utsjoen naapurikunnat ovat Inari sekä Norjan puolella Kaarasjoki, Tana ja Uuniemi. Utsjokilaakson maisemassa yhdistyvät vaikuttavat luonnonnäkymät niittyjen, kenttien ja hakojen perinneympäristöihin ja harvan asutuksen kulttuurimaisemaan. Utsjokilaakso on kansallismaisema.
Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta.
Utsjoella on 533 vapaa-ajan asuntoa.[7]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyliä
Asutus on keskittynyt pääsääntöisesti Suomen ja Norjan välisen rajajoen, Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka.
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä on kertomus Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva tie on yksi Suomen kauneimpia ja jylhimpiä tieosuuksia, ja se valmistui 1970-luvulla.
[muokkaa] Talous
Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat poronhoito ja Tenojoen lohenkalastus sekä sen mukanaan tuoma matkailu. Monelle utsjokiselle melkein ammatiksi käypää on talviaikaan riekon ansapyynti. Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti. Samoin 2001 avattu Nuorgamin Alkon myymälä on norjalaisten ahkerassa käytössä. 1993 Utsjoelle valmistunut Tenon ylittävä Saamen silta antaa suoran tieyhteyden Tenon rantaa kulkevalle Norjan pitkälle E6-tielle.
[muokkaa] Luonto
Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto ja siellä Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on maankuulu Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää. Myös Nuorgam–Sevettijärvi -retkeilyreitti on suosittu mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee myös Suomen laajin erämaa Kaldoaivi.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
- ↑ Tilastokeskus: Kuntatietoja Utsjoesta 19.4.2008. Tilastokeskus.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
- ↑ Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.
- ↑ Tilastokeskus.
- ↑ Tilastokeskuksen tietoja Suomen kunnista – Utsjoki 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Utsjoki Wikimedia Commonsissa.

