Yhteisalue
Yhteisalue eli yhteinen alue on kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti tietyn perusteen mukaisin osuuksin kuuluva alue. [1] Yhteisiä alueita ovat yhteiset vesialueet ja maa-alueet. Niihin kuuluvat myös yhteismetsät ja yhteiset vesijätöt.[2] Nimestään huolimatta yhteisalue on osakkaiden omistama yksityisalue.
Yhteisalue on kiinteistörekisteriin merkittävä rekisteriyksikkö. Se ei itse ole kiinteistö, vaan se kuuluu kahdelle tai useammalle kiinteistölle.
Yhteisalueiden muodostuminen ja tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteisalueita on muodostunut isojaossa, uusjaossa ja muissakin kiinteistötoimituksissa, kun alueita jätettiin usealle kiinteistölle yhteisiksi. Kylän vesialueet jätettiin isojaossa yleensä tilojen yhteisiksi alueiksi.[2]
Yhteisalueen käyttötarkoituksena voi olla esimerkiksi soran, hiekan, mudan, saven, sammaleen tai veden ottaminen. Se voi toimia venevalkamana tai olla koski, yhteismetsä tai yhteinen laidun. Alueen alkuperäinen käyttötarkoitus on sittemmin saattanut menettää merkityksensä.[3][2]
Yhteiset tiet ja valtaojat ovat lakanneet yhteisinä alueina 1.3.1977 alkaen ns. ojalain nojalla.[4]
Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhimmat yhteisalueet olivat kylän osakkaiden jakamattomassa yhteiskäytössä. Tällaisia alueita olivat esimerkiksi kylän metsä ja kalavesi. Yhteisalueista oli säännöksiä vuoden 1734 lain rakennuskaaressa. Myöhempi jakolainsäädäntö mahdollisti yhteisalueen muodostamisen useaa tarkoitusta varten.[5]
Nykyisin yhteisalueiden hallintoa sääntelee yhteisaluelaki (758/1989)[6], joka kumosi vuoden 1940 lain eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista (204/1940). Yhteisalueen kokouspäätös tehdään äänten enemmistöllä, kuitenkin omaisuutta tai oikeutta koskeviin päätöksiin kuten näiden vuokraamiseen vaaditaan 2/3 enemmistö.[6] Yhteismetsiä varten on yhteismetsälaki (109/2003) ja yhteisen kalaveden osakkaat muodostavat kalastuslain (379/2015) mukaisen osakaskunnan, johon tosin sovelletaan yhteisaluelakia.[6]
Yhteisalueen hallinto ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteisen alueen yksityisoikeudellisia osakkaita ovat alueen osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat yhteisalueen osakaskunnan. Kunkin osakkaan osuus määräytyy kiinteistönmuodostukselliselta pohjalta. Yhteisillä vesialueilla osakaskunnan vanha nimi oli kalastuskunta. Käytännön toiminnasta voi pitää huolta osakkaiden valitsema hoitokunta.[2]
Osakaskunnan on mahdollista järjestäytyä ja vahvistaa säännöt sekä perustaa hoitokunta alueen käytännön toiminnan huolehtimiseksi. Käytännössä järjestäytymättömät osakaskunnat ovat kuitenkin edelleen enemmistönä.[4]
Osakkaalla on oikeus, jollei sitä ole rajoitettu, käyttää yhteistä maa- tai vesialuetta hyväkseen ottaen huomioon alueen käyttötarkoitus. Käyttö ei saa estää muita osakkaita käyttämästä aluetta vastaavanlaisella tavalla. Käyttövaltuus ei riipu osakkaan osuuden suuruudesta.[2]
Kiinteistöjä lohkottaessa lohkokiinteistö saa osuuden yhteisalueeseen, jos siitä on näin sovittu. Yhteisalueosuuden tai osan siitä voi luovuttaa edelleen erillään kiinteistöstä. Tällöin se liitetään saajalle ennestään kuuluvaan kiinteistöön tai muodostetaan niin sanotuksi haamutilaksi. Tällainen tila koostuu pelkästä yhteisalueosuudesta.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kiinteistönmuodostamislaki 12.4.1995/554 finlex.fi. Viitattu 29.7.2010.
- ↑ a b c d e f Ekroos Ari, Kumpula Anne, Kuusiniemi Kari, Vihervuori Pekka: ”Kiinteistöt ja ympäristö”, Ympäristöoikeuden pääpiirteet. Helsinki: WS Bookwell Oy, 2010. ISBN 978-951-0-36128-3.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana jakotoimitus.
- ↑ a b Majamaa, Markkula: "Kiinteistönmuodostamislaki” Edita, 2001
- ↑ Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa II palstat 722–724.
- ↑ a b c Yhteisaluelaki, 15§ kokouksen päätöksenteko finlex.fi.