Sodankylä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sodankylä on myös Maj Karma -yhtyeen albumi.
Sodankylä
Sodankyla.vaakuna.svg Sodankylä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sodankylän keskustaa
Sodankylän keskustaa
www.sodankyla.fi
Sijainti 67°25′00″N, 26°35′35″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Perustettu 1893
Kokonaispinta-ala 12 415,48 km²
toiseksi suurin 2014 [1]
– maa 11 693,35 km²
– sisävesi 722,13 km²
Väkiluku 8 876
117:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 0,76 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 64,2 %
– yli 64-v. 21,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,4 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
saamenkielisiä 1,6 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Viljo Pesonen[5]
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • PS
 • SDP
 • Vihr.

14
7
7
4
2
1

Sodankylä (inarinsaameksi Suáđigil, koltansaameksi Suäˊđjel, pohjoissaameksi Soađegilli) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 8 876 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 12 415,48 km2, josta 722,13 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,76 asukasta/km2.

Sodankylä on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta heti Inarin jälkeen, joka on myös sen naapurikunta.[7] Muita naapurikuntia ovat Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski.

Sodankylässä on 1 580 vapaa-ajan asuntoa.[8]Sodankylässä sijaitsee muun muassa Jääkäriprikaati sekä Sodankylän keskustasta noin kuusi kilometriä etelään Sodankylän geofysiikan observatorio.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa vuonna 1969 perustetusta Urho Kekkosen kansallispuistosta sijaitsee Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Lisäksi Sompion luonnonpuisto ja osa Saariselän tunturialueesta ovat Sodankylän alueella. Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva Sokosti on Sodankylän korkein maastonkohta.

Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee myös osittain Sodankylän kunnan alueella. Luostolla on mahdollisuus talven laskettelu- ja hiihtomahdollisuuksien lisäksi nauttia kesällä muun muassa erilaisista musiikkitapahtumista. Luosto on tullut tunnetuksi myös lähettyvillä sijaitsevasta Lampivaaran ametistikaivoksesta.

Sodankylän kunnan alueella sijaitsevat myös Suomen suurimpiin lukeutuvat tekojärvet Lokka ja Porttipahta, jotka rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla vastaamaan kasvavan sähköntarpeen kysyntään. Tekojärvien suunnittelu aloitettiin 1950-luvulla, Lokka valmistui vuonna 1967 ja Porttipahta oli valmis 1980-luvulle tultaessa[9][10]. Tekoaltaat yhdistää Vuotson kylän läpi kulkeva Vuotson kanava.[11] Lokan tekojärven alle jäi Suomen siihen saakka suurin suo Posoaapa sekä Mutenian, Korvasen ja Rieston kylät.

Pääosa Sodankylästä kuuluu Kemijoen vesialueeseen ja sen alueella virtaavat myös Kemijoen suuret sivujoet Luiro ja Kitinen. Aivan kunnan pohjoisosasta saavat alkunsa Venäjän puolelle virtaavat Lutto ja Jaurujoki.

Sodankylän kunnan alueella on myös lukuisia luontopolkuja, mm.

  • Ilmakkiaavan soidensuojelualue[12]
  • Kieringin kyläkävelyreitti
  • Lokan luontopolku
  • Luoston vaelluspolku
  • Pappilanniemen luontopolku
  • Peurasuvannon lintureitti
  • Pyhä-Luoston kansallispuiston reitit
  • Ruijan polku
  • Tankavaaran luontopolut
  • Ukko-Luoston tunturipolku
  • Unarin luontopolku
  • Urho Kekkosen kansallispuiston reitit
  • Viiankiaavan luontopolku[13]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankylässä, kuten muuallakin Lapissa, on subarktinen ilmasto. Talvi on pitkä, kylmä ja luminen ja kesä on lyhyt ja leuto, mutta golfvirran ja lauhojen lounaistuulien ansiosta etenkin talvet ovat leudompia kuin muualla vastaavilla leveyspiireillä mantereisessa ilmastossa.[14] Talvi kestää noin seitsemän kuukautta; pysyvä lumi sataa keskimäärin 23.10. ja sulaa keväällä 16.5., mikä tarkoittaa että talvi on jopa yli 4 kuukautta pidempi kuin Etelä-Suomessa, mutta jonkin verran lyhyempi kuin pohjoisemmassa Lapissa.[15] Sadanta on melko vähäistä, keskimäärin 507 mm vuodessa. Sateisin kuukausi on heinäkuu (63 mm) ja kuivin huhtikuu (28 mm).

Terminen kesä, jolloin lämpötila on pysyvästi +10 asteen yläpuolella, alkaa keskimäärin 8.6. ja päättyy 24.8.[16] Helteitä esiintyy keskimäärin noin 6 kertaa kesässä.[17] Kesä on jopa kuukauden pidempi kuin pohjoisemmassa Lapissa.

Sodankylän pakkasennätys on tammikuussa 1999 mitattu -49,5 °C ja korkein mitattu lämpötila +30,9 °C heinäkuulta 1988.[18]

Sodankylän kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -9,5 -8,1 -2,4 3,5 10,1 16,7 19,6 16,5 10,3 2,9 -3,8 -7,4 ka. 4
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -18,7 -18,1 -13,1 -6,7 0,5 6,5 9,7 7,2 2,5 -2,7 -10,8 -16,5 ka. -5
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -13,5 -12,7 -7,5 -1,3 5,3 11,6 14,5 11,7 6,2 0,1 -7,1 -11,7 ka. -0,4
Sadanta (mm) 34 29 30 29 41 56 74 66 49 46 39 34 Σ 527
Aurinkoiset tunnit (h/d) 0 2 4 7 8 9 8 6 4 2 1 0 ka. 4,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-9,5
-18,7
-8,1
-18,1
-2,4
-13,1
3,5
-6,7
10,1
0,5
16,7
6,5
19,6
9,7
16,5
7,2
10,3
2,5
2,9
-2,7
-3,8
-10,8
-7,4
-16,5
S
a
d
a
n
t
a
34
29
30
29
41
56
74
66
49
46
39
34


Lähde: [19][20]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankylän vanha kirkko.

Sodankylässä on vietetty vuodesta 1986 vuosittaiset kansainväliset Sodankylän elokuvajuhlat (engl. Midnight Sun Film Festival). Sodankylän Tankavaarassa järjestetään joka kesä kansainväliset kullanhuuhdontakilpailut. Vuodesta 1973 vuoteen 1994 Sodankylässä järjestettiin kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälistä kesätapahtumaa Jutajaisia. Vuonna 1995 pitopaikka vaihtui Rovaniemelle.

Vuodesta 2002 lähtien Luostolla on järjestetty elokuun aikana LuostoClassic -niminen tapahtuma, joka keskittyy klassisen musiikin tarjontaan. Vuoden 2007 tapahtuma järjestettiin 10.–12.8.

Sodankylä-talossa on nähtävillä Andreas Alarieston maalauksia ja taideteoksia.

Sodankylän merkittävimpiin rakennuksiin kuuluu vuonna 1689 rakennettu puinen Vanha kirkko ja vuonna 1859 valmistunut uudempi kivikirkko.

Sodankylän Vanha Kirkko on yksi Lapin vanhimpia säilyneitä puukirkkoja. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Keski-Lapin väestöä varten. Kirkko restauroitiin 1926 ja vuosina 1992-1995 korjattiin paanukate ja pintalaudoitus Museoviraston toimesta. Vanha kirkko on säilyttänyt aitoutensa ja tunnelmansa läpi vuosisatojen. KIrkossa pidetään kesäisin hartaustilaisuuksia ja se on suosittu hääkirkkona.

Poro ja lappalainen -patsas on kirkonkylän keskustassa oleva Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, joka kuvaa yhtä peruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläiselle perheelle ja on hyvin harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.

Kaivostoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankylässä harjoitetaan varsin runsaasti kaivostoimintaa, kunnan alueella esimerkiksi toimii vuonna 1985 avattu kultaan keskittynyt Pahtavaaran kaivos, ja vuoden 2012 aikana kaupallisen tuotannon aloittanut Kevitsan kaivos[21]. Kevitsan kaivoksen avaamisen ansiosta ansiosta Sodankylän muuttotappio on vihdoinkin kääntynyt muuttovoitoksi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sodankylän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
10 117
1985
  
10 490
1990
  
10 576
1995
  
10 736
2000
  
9 922
2005
  
9 216
2010
  
8 779
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankylän uudempi kirkko.

Kirkonkylän ohella Sodankylän kuntaan kuuluvat seuraavat kylät.[23]

Aska, Hinganmaa, Jeesiö, Kelujärvi, Kersilö, Kierinki, Kukasjärvi, Lismanaapa, Lokka, Luosto, Madetkoski, Moskuvaara, Orajärvi, Petkula, Puolakkavaara, Purnumukka, Rajala, Raudanjoki, Riipi, Sassali, Sattanen, Seipäjärvi, Siurunmaa, Syväjärvi, Tankavaara, Torvinen, Uimaniemi, Unari, Vaalajärvi, Vuojärvi ja Vuotso.

Lokan tekojärven alle jäivät kylät Korvanen, Mutenia ja Riesto.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankylässä toimii evankelisluterilainen Sodankylän seurakunta[24]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii uusheräys, jolla on siellä paikallisosasto[25] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Sodankylän rauhanyhdistys[26]. Lisäksi paikkakunnalla järjestää jumalanpalveluksia Suomen lähetyshiippakuntaan kuuluva Elian seurakunta[27][28].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Sodankylän helluntaiseurakunta[29], Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Sodankylän vapaaseurakunta[30] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Sodankylän adventtiseurakunta[31]. Lisäksi Sodankylässä on Jehovan Todistajien seurakunta.

Tunnettuja sodankyläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 5 päättyy Sodankylässä kiertoliittymään. Siinä se kohtaa valtatie 4:n, joka puolestaan jatkuu kohti Ivaloa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. yle.fi: Pesonen yksimielisesti Sodankylän kunnanjohtajaksi
  6. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  7. http://www.maanmittauslaitos.fi/Pintaalat_kunnittain_1.1.2009.pdf
  8. Tilastokeskuksen tietoja Suomen kunnista – Sodankylä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
  9. Kemijoen vesistöalueen voimalaitokset, Kemijoki oy
  10. Kemijoki Oy: Historia
  11. Sodankylän historiaa Sodankyla.fi
  12. Ilmakkiaavan soidensuojelualue, Luontoon.fi
  13. Viiankiaavan soidensuojelualue, Luontoon.fi
  14. http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_2.html
  15. http://fmi.fi/saa/tilastot_10.html
  16. http://www.fmi.fi/saa/tilastot_106.html
  17. http://www.fmi.fi/saa/tilastot_182.html
  18. http://www.fmi.fi/weather/climate_6.html
  19. Climatological statistics for the normal period 1971-2000(englanniksi)
  20. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4
  21. Kevitsan kaivoksesta päätös, YLE Lapin radio, 1.12.2009 (päiv. 3.12.2009)
  22. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  23. Sodankylän kunnan sivut Sodankylän kunta. Viitattu 7.6.2008.
  24. Sodankylän seurakunta Sodankylän seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  25. Lapin aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 24.6.2011.
  26. Sodankylän Rauhanyhdistys Viitattu 24.6.2011.
  27. Lapin luterilainen jumalanpalvelus ry Lapin luterilainen jumalanpalvelus ry. Viitattu 15.11.2011.
  28. Sodankylä: Elian seurakunta Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 28.3.2013.
  29. Sodankylän helluntaiseurakunta Sodankylän helluntaiseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  30. Sodankylän vapaaseurakunta Sodankylän vapaaseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  31. Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]