Savukoski
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.savukoski.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Itä-Lapin seutukunta |
| Perustettu | 1916 |
| Kokonaispinta-ala | 6 496,04 km² 6:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 6 438,26 km² |
| – sisävesi | 57,78 km² |
| Väkiluku | 1 152 320:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 0,18 as/km² (31.1.2012) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 11,2 % |
| – 15–64-v. | 63,9 % |
| – yli 64-v. | 24,9 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – saamenkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 0,4 % |
| Kunnallisvero | 20,25 % 95:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Mauri Aarrevaara |
| Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Kok. • Vas. • PS |
8 7 1 1 |
Savukoski (inarinsaameksi Suovâkuoškâ, pohjoissaameksi Suovvaguoika) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 1 152 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 6 496,04 km2, josta 57,78 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on Suomen kunnista alhaisin, vain 0,18 asukasta/km2. Savukosken naapurikunnat ovat Pelkosenniemi, Salla ja Sodankylä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Savukoskella on ollut saamelaisasutusta esihistoriallisesta ajasta 1700-luvulle saakka. Savukosken kunta perustettiin keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1916.[7] Vuonna 1922 tapahtuneen niin sanotun läskikapinan operaatiot ulottuivat myös Savukosken alueelle. Neuvostoliittolaiset partisaanit hävittivät jatkosodan loppuvaiheissa kesällä 1944 silloisen Seitajärven kylän. Paikalle on pystytetty iskussa surmansa saaneiden kyläläisten muistomerkki.
[muokkaa] Maantiede ja luonto
Savukosken taajama sijaitsee kunnan lounaisrajan lähellä. Kunnan likimain suorakaiteen muotoista aluetta (noin 70×100 km) halkovat Kemijoki ja sen sivuhaarat. Kunnan itäisin osa puolestaan kuuluu Venäjän puolelle laskevan Nuorttijoen vesistöalueeseen. Tyypillinen maisema on erämaata, jossa on suuria suoalueita ja yksittäisiä tuntureita.
Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita. Savukosken pohjoisosaan ulottuvat Sodankylän puolelta Urho Kekkosen kansallispuisto ja Sallan puolelta Värriön luonnonpuisto. Savukoskella sijaitsee myös Maltion luonnonpuisto.
Savukosken koillisrajalla Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsee Korvatunturi, joka tunnetaan kuvitteellisena Joulupukin kotina. Savukosken korkein maastonkohta ja samalla kunnan pohjoisin piste on Sodankylän kunnanrajan ja valtakunnanrajan yhtymäkohdassa oleva Talkkunapään tunturi.
[muokkaa] Talous
Suurimmat työnantajat ovat kunta, Metsähallitus, Veljekset Karjalainen, metsänhoitoyhdistys ja Pelkosenniemen–Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä. Kunnan alueelta on löydetty fosfaattia, mutta Soklin kaivoksen avaamista on odotettu jo pitkään.[8] Porotalous on merkittävä elinkeino, poroja on kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä.
Savukosken pohjoisosassa Nuorttijoen varrella sijaitsi vuosina 1912−1918 Kemi Oy:n silloisen metsäpäällikön Hugo Richard Sandbergin johtama Suomen ensimmäinen suuri konesavotta. Sandberg hankki työmaalle Yhdysvalloista kaksi telaketjuilla varustettua höyryveturia, joilla vedettiin työmaalta hakatut tukit Kemijoen varteen uitettaviksi Kemiin. Toinen vetureista on entisellä työmaalla Tulppiossa ja toinen Lapin maakuntamuseossa Rovaniemellä.[9]
Savukoskella järjestetään vuosittain pääsiäisenä Kuivalihamarkkinat.
[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt
Savukoskella toimii evankelisluterilainen Pelkosenniemen seurakunta, mikä johtuu siitä, että seurakunta on yhteinen naapurikunta Pelkosenniemen kanssa. Savukoski itsenäistyi omaksi seurakunnakseen Sodankylästä vuonna 1916, mutta liittyi vuonna 1931 Pelkosenniemeen.[10]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Savukosken rauhanyhdistys[11]. Lestadiolaisuuden arvellaan tulleen paikkakunnalle ylimuoniolaisen saarnamiehen Heikki Parkajoen vuonna 1868 tekemän saarnamatkan seurauksena. Juhani Raattamaan vieraillessa paikkakunnalla 1876 toimi Herralan talo seurapaikkana. Raattamaa vieraili Savukoskella myös vuosien 1882–1884 laajan Koillis-Pohjanmaan matkansa yhteydessä.[12]
[muokkaa] Kyliä
Kuosku, Martti, Nousu, Seitajärvi, Savukoski, Tanhua, Lunkkaus, Viitaranta, Värriö, Rovala, Ruuvaoja, Hihnavaara
[muokkaa] Tunnettuja savukoskelaisia
- Aleksi Hihnavaara, Mosku
- Eeva Maria Maijala, kansanedustaja
- Markus Mustajärvi, kansanedustaja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
- ↑ Savukosken historiaa www.savukoski.fi. Viitattu 11.11.2011.
- ↑ Helsingin Sanomat, 26.5.2007, s. B9.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1961, s. 197. Helsinki: Otava, 1960.
- ↑ Pelkosenniemen seurakunta Pelkosenniemen seurakunta. Viitattu 26.6.2011.
- ↑ Rauhanyhdistykset Viitattu 26.6.2011.
- ↑ Lohi, Seppo: Pohjolan kristillisyys. Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870-1899., s. 139-140. Oulu: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry, 1997. ISBN 951-8940-69-x.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savukoski Wikimedia Commonsissa- Savukosken kunnan kotisivu
- Savukosken kartta
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
