Kolari
Wikipedia
| Kolari | |
|---|---|
| vaakuna | sijainti |
| www.kolari.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Lapin lääni |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Tunturi-Lapin seutukunta |
| Perustettu | 1867 |
| Pinta-ala | 2 617,61 km2 22. suurin 1.1.2008 [1] |
| – maa | 2 558,79 km2 |
| – sisävesi | 58,82 km2 |
| Väkiluku | 3 788 251. suurin 30.4.2008 [2] |
| – väestötiheys | 1,48 as/km2 (30.4.2008) |
| – 0–15-v. | 13,6 [3] % |
| – 16–64-v. | 66,6 % |
| – yli 64-v. | 19,9 % |
| – ulkomaalaisia | 1,0 % |
| Kunnallisvero | 20,00 % (2008) [4] |
| Kunnanjohtaja | Heikki Havanka |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2004 - 2008[5] • Kesk. • Vas. • Kok. • SDP • muut |
9 6 3 1 2 |
Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 3 788 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 617,61 km2, josta 58,82 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 1,48 asukasta/km2.
Kolari sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella. Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (718 m). Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.
Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi, ja Ruotsissa Pajala.
Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin rautatieasema.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elinkeinot
Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla ja nyt kunnan tärkein elinkeino on matkailu.
Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on kuitenkin edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources inc. on tehnyt valtauksensa. Kuukkeli kirjoittaa:
"Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala-Kolari -alueelle tulee 3 kaivosta, 2 rikastamoa ja 2 pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa."[6]
Ylläs on kansainvälisen tason matkailukeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.
[muokkaa] Kylät
Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Kattilamaa, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Teurajärvi,Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo
[muokkaa] Tunnettuja kolarilaisia
- Pertti Teurajärvi, hiihdon olympiavoittaja 1976.
- Niilo Koskenniemi,kansanedustaja 1970-1987.
- Simo Rundgren, kansanedustaja 2003–2007.
- Uuttu Kalle, "Lapin velho"
[muokkaa] Etäisyyksiä
- Muonio 79 km
- Kittilä 80 km
- Rovaniemi 170 km
- Pajala (Ruotsi) 30 km
- Kiiruna (Ruotsi) 190 km
- Kemi 220 km
- Tornio 196 km
- Inari 260 km
- Kilpisjärvi 280 km
- Oulu 320 km
- Alta (Norja) 350 km
- Tromssa (Norja) 420 km
- Nordkapp (Norja) 570 km
- Helsinki 1000 km
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
- ↑ Tilastokeskus: Kuntatietoja Kolarista 19.4.2008. Tilastokeskus.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
- ↑ Helsingin Sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 19.4.2008. Helsingin sanomat.
- ↑ Kuukkeli
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kolarin kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolari Wikimedia Commonsissa.

