Kolari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kolari
Kolari.vaakuna.svg Kolari.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.kolari.fi
Sijainti 67°19′50″N, 023°46′40″EKoordinaatit: 67°19′50″N, 023°46′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 2 617,77 km²
31:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 2 558,81 km²
– sisävesi 58,96 km²
Väkiluku 3 843
206:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 1,50 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,8 %
– 15–64-v. 64,9 %
– yli 64-v. 22,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 20,00 %
202:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Kyösti Tornberg
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • PS
 • SDP

7
7
3
3
1

Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella, Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 843 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 617,77 km2, josta 58,96 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,5 asukasta/km2.

Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m)[6]. Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia.[7] Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.

Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi sekä Ruotsissa Pajala.

Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla ja nyt kunnan tärkein elinkeino on matkailu.

Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on kuitenkin edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. on tehnyt valtauksensa. Kuukkeli kirjoittaa:

"Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa."[8]

Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kolarin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 905
1985
  
5 043
1990
  
4 721
1995
  
4 486
2000
  
3 981
2005
  
3 828
2010
  
3 839
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväinen latu Äkäslompolossa

Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Kattilamaa, Kolarinsaari, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi, Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylinenvaara, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarin kunnassa merkittävimmän toisen asteen oppilaitoksen muodostaa Kolarin lukio.

Myös Ammattiopisto Lappia järjestää Kolarissa koulutusta. Ammatillista opetusta on järjestetty mm. terveydenhoitajiksi valmistuville. Syksyllä 2012 alkaa kaivosalan koulutus.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarissa toimii evankelisluterilainen Kolarin seurakunta[10]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä Sieppijärven Rukoushuoneyhdistys[11] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[12]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kolarin helluntaiseurakunta[13]. Lisäksi Kolarissa on Jehovan Todistajien seurakunta.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarissa toimii jääkiekkoseura KoTU Hockey. KoTU Hockey pelaa jääkiekon III-divisioonan Lappi-liigaa ja on voittanut mestaruuden kaudella 2007-2008.

Tunnettuja kolarilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarin kunnanraja
Kolarinsaaren kirkko valmistui 1818.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2012.
  7. Spectrum tietokeskuksen artikkeli Lappi
  8. Kuukkeli
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Kolarin seurakunta Kolarin seurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  11. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 26.6.2011.
  12. Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
  13. Kolarin helluntaiseurakunta Kolarin helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]