Kolari

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Kolari voi tarkoittaa myös auto-onnettomuutta.
Kolari

vaakuna

sijainti

www.kolari.fi
Sijainti 67°19′50″N, 23°46′40″E
Lääni Lapin lääni
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 2 617,63 km²
27:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 2 558,53 km²
– sisävesi 59,1 km²
Väkiluku 3 879
225:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
väestötiheys 1,52 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 13,1 %
– 15–64-v. 66,6 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 20 %
43:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja Heikki Havanka
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP

10
7
2
2

Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 3 879 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 617,63 km2, josta 59,1 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,52 asukasta/km2.

Kolari sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella. Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (718 m). Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.

Kolarin kirkko

Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi, ja Ruotsissa Pajala.

Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elinkeinot

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla ja nyt kunnan tärkein elinkeino on matkailu.

Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on kuitenkin edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. on tehnyt valtauksensa. Kuukkeli kirjoittaa:

"Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee 3 kaivosta, 2 rikastamoa ja 2 pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa."[7]

Ylläs on kansainvälisen tason matkailukeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.

[muokkaa] Kylät

Keväinen latu Äkäslompolossa

Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Kattilamaa, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi,Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo

[muokkaa] Tunnettuja kolarilaisia

[muokkaa] Etäisyyksiä

Kolarin kunnanraja
Kolarinsaaren kirkko valmistui 1818.

[muokkaa] Lähteet

  1. 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
  7. Kuukkeli

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut