Kolari

Wikipedia

Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Kolari voi tarkoittaa myös auto-onnettomuutta.

Kolari

vaakuna	sijainti
www.kolari.fi
Sijainti	67°19′50″N, 23°46′40″E
Lääni	Lapin lääni
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Tunturi-Lapin seutukunta
Perustettu	1867
Pinta-ala	2 617,61 km² 22. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	2 558,79 km²
– sisävesi	58,82 km²
Väkiluku	3 788 251. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	1,48 as/km² (30.4.2008)
– 0–15-v.	13,6 ^[3] %
– 16–64-v.	66,6 %
– yli 64-v.	19,9 %
– ulkomaalaisia	1,0 %
Kunnallisvero	20,00 % (2008) ^[4]
Kunnanjohtaja	Heikki Havanka
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2004 - 2008^[5] • Kesk. • Vas. • Kok. • SDP • muut	9 6 3 1 2

Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 3 788 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 2 617,61 km², josta 58,82 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 1,48 asukasta/km².

Kolari sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella. Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (718 m). Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.

Kolarin kunnanraja.

Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi, ja Ruotsissa Pajala.

Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin rautatieasema.

[muokkaa] Elinkeinot

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla ja nyt kunnan tärkein elinkeino on matkailu.

Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on kuitenkin edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources inc. on tehnyt valtauksensa. Kuukkeli kirjoittaa:

"Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala-Kolari -alueelle tulee 3 kaivosta, 2 rikastamoa ja 2 pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa."^[6]

Ylläs on kansainvälisen tason matkailukeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.

[muokkaa] Kylät

Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Kattilamaa, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Teurajärvi,Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo