Kolari
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.kolari.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Tunturi-Lapin seutukunta |
| Perustettu | 1867 |
| Kokonaispinta-ala | 2 617,77 km² 31:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 2 558,81 km² |
| – sisävesi | 58,96 km² |
| Väkiluku | 3 855 209:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 1,51 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 12,5 % |
| – 15–64-v. | 65,8 % |
| – yli 64-v. | 21,6 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 98,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,7 % |
| – saamenkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,1 % |
| Kunnallisvero | 20,00 % 147:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Kyösti Tornberg |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2013–2016[5] • Kesk. • Vas. • Kok. • PS • SDP |
7 7 3 3 1 |
Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella, Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 855 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 617,77 km2, josta 58,96 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,51 asukasta/km2.
Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m)[6]. Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia.[7] Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.
Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi, ja Ruotsissa Pajala.
Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.
Sisällysluettelo |
Elinkeinot [muokkaa]
Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla ja nyt kunnan tärkein elinkeino on matkailu.
Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on kuitenkin edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. on tehnyt valtauksensa. Kuukkeli kirjoittaa:
"Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa."[8]
Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät [muokkaa]
Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Kattilamaa, Kolarinsaari, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi, Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylinenvaara, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo
Oppilaitokset [muokkaa]
Kolarin kunnassa merkittävimmän toisen asteen oppilaitoksen muodostaa Kolarin lukio.
Myös Ammattiopisto Lappia järjestää Kolarissa koulutusta. Ammatillista opetusta on järjestetty mm. terveydenhoitajiksi valmistuville. Syksyllä 2012 alkaa kaivosalan koulutus.
Uskonnolliset yhteisöt [muokkaa]
Kolarissa toimii evankelisluterilainen Kolarin seurakunta[10]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä Sieppijärven Rukoushuoneyhdistys[11] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[12]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kolarin helluntaiseurakunta[13].
Tunnettuja kolarilaisia [muokkaa]
- Pertti Teurajärvi, hiihdon olympiavoittaja 1976
- Leonard Pietari Tapaninen (IKL), kansanedustaja 1933-1935, piispa 1963-1965
- Eemeli Lakkala (SKDL), kansanedustaja 1958-1962
- Niilo Koskenniemi (SKDL), kansanedustaja 1970–1987
- Simo Rundgren (Kesk.), kansanedustaja 2003–2007 ja 2011-
- Markku Koskenniemi, yrittäjäneuvos
- Oiva Arvola, kirjailija
- Sari Havas, näyttelijä
- Susanna Heikki, laulaja
- Suvi Teräsniska, laulaja
Ystävyyskunnat [muokkaa]
Etäisyyksiä [muokkaa]
- Muonio 79 km
- Kittilä 80 km
- Pello 68 km
- Rovaniemi 170 km
- Pajala (Ruotsi) 30 km
- Kiiruna (Ruotsi) 190 km
- Kemi 220 km
- Tornio 196 km
- Inari 260 km
- Kilpisjärvi 280 km
- Oulu 320 km
- Alta (Norja) 350 km
- Tromssa (Norja) 420 km
- Nordkapp (Norja) 570 km
- Helsinki 1 000 km
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
- ↑ Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2012.
- ↑ Spectrum tietokeskuksen artikkeli Lappi
- ↑ Kuukkeli
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Kolarin seurakunta Kolarin seurakunta. Viitattu 26.6.2011.
- ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 26.6.2011.
- ↑ Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
- ↑ Kolarin helluntaiseurakunta Kolarin helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolari Wikimedia Commonsissa- Kolarin kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
