Oiva Arvola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomalaisia kirjailijoita Ukon­järvellä vuonna 1965: Jorma Etto, Oiva Arvola, Raimo Laine ja Martti Qvist.

Oiva Väinö Arvola (1. heinäkuuta 1935 Kolari23. tammikuuta 2021 Rovaniemi[1]) oli suomalainen kirjailija ja opettaja.[2] Keskeisiä teemoja hänen kirjallisuudessaan ovat Lapin luonto ja ihminen.[3]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarissa syntynyt Arvola valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1958 Kemijärveltä[2] ja asui sittemmin Rovaniemellä.[2] Opettajana ja koulunjohtajana Arvola ehti toimia Ylitorniolla, Kittilässä, Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemellä.[4] Hän perusti 1985 Nivankylään niin sanotun Kampsuherran valtakunnan.[5]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanien ohella Arvola kirjoitti kuunnelmia, runoja, saagoja, novelleja ja televisionäytelmiä; useat hänen teatterinäytelmistään ovat syntyneet yhteistyössä Jorma Eton kanssa.[6] Arvola tunnettiin etenkin saagoistaan ja ”sagaismeistaan”, joita on käännetty yli kymmenelle kielelle ja joita hän itse esitti[7] – merkittävimpänä saavutuksena Kampsuherrain saagat.[6] Arvola toimi myös Kalevan ja Lapin Kansan teatteri- ja kirjallisuuskriitikkona sekä Lapin Kansan pakinoitsijana.[8]

Vuonna 2009 Oiva Arvola julkaisi koko saagatuotantonsa viiden äänilevyn kokonaisuutena. Tallenne sisältää 262 saagaa ja on kestoltaan 20 tuntia.[9]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helvetin 16, näytelmä (1968), Jorma Eton kanssa
  • Hyvää iltaa – henki menee: Poromies Heikin seikkailut sota-ajassa (1970), Jorma Eton kanssa
  • Rakkaudesta viis eli Madame B:n asiakkaat (1970), Jorma Eton kanssa
  • Jietaran juustoista (1970), Jorma Eton kanssa
  • Saatanan seitsemäntoista: Kaamos-revyy (1972), Jorma Eton kanssa
  • Kesäpäivän seisaus, romaani (1972)
  • Vieraat ajat, romaani (1973)
  • Taivaan painamat, romaani (1975)
  • Kaamosmaa, romaani (1976)
  • Linnustajan maa, runokokoelma (1977)
  • Kampsuherrain saagat (1981)
  • Talvisilmut, novellikokoelma (1983)
  • Neljän tuulen saagat (1985)
  • Seittemän siulan saagat (1986)
  • Selvänäkijäin saagat (1990)
  • Yhtäkoska. Yliperän kielen sanakirja (1999)
  • Kultaisen kaivon saagat (2000)
  • Kenkähullun matka, romaani (2005)

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sirén, Vesa: Kirjailija ja Yliperän murteen mestari Oiva Arvola on kuollut Helsingin Sanomat. 24.1.2021. Viitattu 24.1.2021.
  2. a b c Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 58–59. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  3. Oiva Arvola (Arkistoitu sivu) Rovaniemen kaupunki. Viitattu 21.8.2015.
  4. Korhonen, Juhani – Rantala, Risto (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 20. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  5. a b Antikainen, Hillevi: Oiva Arvola ja Uuttu-Kalle tarinamestareiksi Yle Uutiset. 30.4.2012. Viitattu 28.11.2014.
  6. a b Rantala, Risto – Turtia, Kaarina (toim.): Otavan kirjallisuustieto, s. 56. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
  7. Oiva Arvolan uusin romaani sijoittuu koulumaailmaan. Luoteis-Lappi, 8.12.2005, s. 10.
  8. Arvola, Oiva: Kirjallisuus Shamaanivaltakunta. Viitattu 28.11.2014.
  9. Oiva Arvola äänitti koko saagatuotantonsa. Luoteis-Lappi 19.11.2009. Viitattu 26.9.2017.
  10. Arvola, Oiva Kirjasampo.fi. Viitattu 28.11.2014.
  11. Maakuntakirjailijat-mitali Veikko Huoviselle ja Oiva Arvolalle MTV Uutiset. 16.11.2008. Viitattu 28.11.2014.
  12. Haapanen, Liisa: Kolarin kunta palkitsi kirjailija Oiva Arvolan Yle Uutiset. 10.2.2015. Viitattu 21.8.2015.