Rautuvaaran kaivos

Rautuvaaran rautamalmikaivos toimi Kolarissa Lapissa vuosina 1962–1989. Kaivoksen omisti Rautaruukki Oy ja sieltä louhittiin kaivoksen toiminta-aikana yhteensä 11,6 miljoonaa tonnia rautamalmia, jonka keskipitoisuudet olivat 46,78 % rautaa ja 0,32 % kuparia. Kaivos työllisti enimmillään 250 henkilöä.

Vuodesta 1989 vuoteen 1996 kaivosalue oli vuokrattuna Outokumpu Oy:lle rikastuskäyttöön. Kaivoksen alueen rakennukset ovat tällä hetkellä muussa käytössä ja omistuksessa.

Rautaruukki Oy omistaa vielä Rautuvaarassa suuren maa-alueen, jonka moreenivarantoja yhtiö käyttää rikastushiekka- ja sivukivialueen lopullisessa sulkemisessa myönnettyjen lupien mukaisesti vuoden 2018 loppuun mennessä. Suljettavat alueet muun muassa peitetään betonimatoilla, jotka peitetään moreenirakenteella.^[1]

Rautuvaaran kaivos ja Äkäsjoella sijainnut Partekin sementtitehdas suljettiin puolen vuoden sisällä vuosina 1988–1989. Kolarin kunnasta hävisi samalla 270 teollista työpaikkaa.

Rautuvaaran kaivosrata avattiin 1973. Rautuvaara oli Äkäsjoen liikennepaikan kanssa pohjoisin osa Kolarin rataa ja samalla Suomen rataverkon pohjoisin liikennepaikka vuoteen 2004 saakka, jolloin se lakkautettiin yhdessä Kolarin kalkkitehtaalle vieneen Äkäsjoen radan kanssa.