Pello

Wikipedia

Pello
vaakuna	sijainti
www.pello.fi
Sijainti	66°46′30″N, 23°57′55″E
Lääni	Lapin lääni
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Torniolaakson seutukunta
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	1 863,66 km² 46:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	1 737,97 km²
– sisävesi	125,69 km²
Väkiluku	4 087 215:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	2,35 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	11,6 %
– 15–64-v.	61,4 %
– yli 64-v.	27 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	99,3 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– saamenkielisiä	0,1 %
– muut	0,4 %
Kunnallisvero	20,25 % 34:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Tapani Melaluoto
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012[6]  • Kesk.  • Vas.  • SDP  • Kok.	14 7 4 2

Pello (aikaisemmin Turtola) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 4 087 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 863,66 km², josta 125,69 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 2,35 asukasta/km².

Naapurikuntia ovat Suomen puolella Kolari, Ylitornio ja Rovaniemi ja Ruotsin puolella Övertorneå ja Pajala.

Pello on myös kylä Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoen molemmin puolin. Suomen-puoleinen osa on kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluu Övertorneån kuntaan.

Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki, Juoksengin kylän kohdalla.

Pellossa on rajanylityspaikka Tornionjoen yli Ruotsiin. VR:n henkilöliikenteen Kolarin junat pysähtyvät Pellossa. Linja-autoyhteyksiä on Rovaniemelle sekä jokivartta pohjoiseen ja etelään Tornion ja Kemin kautta aina Ouluun asti.

Pellon kunnassa on syntynyt kaksi Suomen pääministeriä: Kaarlo Castrén sekä Paavo Lipponen tosin molempien syntymäkuntana on Turtola, jona Pello tunnettiin vuoteen 1949.

Vuonna 2008 Pellon kunta julistettiin kriisikunnaksi, ja joutuu valtion erityistarkkailuun erityisen vaikean taloudellisen asemansa vuoksi. Kunta päätyi valtiovarainministeriön tarkkailulistalle kahden viime vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Kriisikuntien nimeäminen perustuu kuntauudistuksesta annettuun puitelakiin.

Sisällysluettelo 1 Kylät 2 Kulttuuri ja perinteet 3 Vaakuna 4 Kuuluisia pellolaisia tai pellolaissyntyisiä 5 Katso myös 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kylät

Pellon kylät sijaitsevat kuntakeskuksesta kolmeen pääsuuntaan, etelään, itään ja pohjoiseen. Etelään (eli Tornion suuntaan) vievän valtatie 21:mn varressa sijaitsevat Turtolan ja Juoksengin kylät. Entinen kuntakeskus Turtola on Pellon jälkeen kunnan toiseksi suurin kylä, ja siellä sijaitsee myös seurakunnan toinen kirkko. Juoksenki sijaitsee pohjoisella napapiirillä ja on Pellon kunnan eteläisin kylä. Turtolan ja Pellon välillä sijaitsevat myös pienemmät Lehmivaaran ja Mämmilän kylät.

Itään (eli Rovaniemen suuntaan kantatietä 83) mentäessä on kaksi kyläkeskittymää. Ensimmäinen on ns. Meltauksentien kylät, Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi sekä Rattosjärvi. Toisen kyläkeskittymän muodostavat Lankojärven, Sirkkakosken (Sirkan), Alposjärven ja Lampsijärven kylät Lankojärven ja Miekojärven tuntumassa.

Kuntakeskuksesta pohjoiseen (eli Kolarin suuntaan) sijaitsevat kylät jakautuvat kahden tien varrelle. Päätie, valtatie 21 pohjoisen suuntaan on nimeltään Kolarintie, josta haarautuu Tornionjoen vartta seuraileva Väylänvarrentie kuuden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolarintien varrella sijaitsee Orajärven kylä. Väylänvarrentien varrella sijaitsevat Lempeän, Naamijoen ja Jarhoisen kylät. Naamijoelta Orajärvelle johtavan paikallistien varrella on pieni Orangin kylä.

Kunnassa on viisi kyläkoulua (peruskoulun luokat 1–6) Turtolassa, Pellossa, Lempeässä, Ruuhijärvellä ja Lankojärvellä. Lukio ja yläaste ovat Pellossa. Näistä kouluista lakkautetaan keväällä 2009 Lempeän, Pellon ja Ruuhijärven koulut, ja näiden alueiden oppilaat aloittavat koulunkäynnin syksyllä Pellon koulukeskuksessa.

[muokkaa] Kulttuuri ja perinteet

Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen kukoistaminen kahden valtion alueella. Haminan rauhassa 1809 kyliä jakamaan tullut valtakunnanraja ei onnistunut erottamaan perheitä, kieliä eikä yhteiseloa. On hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista. Tätä kutsutaan poikkinainniksi (poikki=yli; rajan yli avioitumista). Joka kesä Pellossa järjestetäänkin poikkinaintirajahäät -kyläjuhla, jossa juhlitaan yhden suomalais-ruotsalaisen parin häitä. Tämä juhlaperinne on aloitettu vuonna 1982. Vuodesta 2007 lähtien kyseistä poikkinaintirajahäät -kyläjuhlaa ei ole järjestetty sellaisenaan, vaan se on järjestetty pienempi muotoisena poikkinainti -kyläjuhlana. Syynä on ollut yleisön kiinnostuksen loppuminen kyseistä tapahtumaa kohtaan, kuin myös poikkinaintihääparin löytäminen.

Sotien jälkeen jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen. Joppareiden ja tullimiesten (tullihurttien) selkkauksista on monenlaista tarinaa. Näiden innoittamina vuonna 2004 esitettiinkin ensi kertaa Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Bengt Pohjasen kirjoittama Joppausooppera. Rooleissa oli mm. Kai Hyttinen.

[muokkaa] Vaakuna

Pellon kunnan vaakunassa on kuvattuna kolme hopeista vaaraa sinisellä taustalla sekä kolme kuusisakaraista tähteä. Tähdet kuvaavat ranskalaisen Maupertuis'n retkikunnan 1700-luvun alussa Tornionlaaksossa suorittamaa kolmiomittausta, jolla tutkittiin maapallon muotoa. Mittauksen pohjoisin piste oli Pellon kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Kittisvaara.

[muokkaa] Kuuluisia pellolaisia tai pellolaissyntyisiä

• Kaarlo Castrén, pääministeri
• Risto Johnson, tv-toimittaja
• Maija Junno, näyttelijä
• Sari Keskitalo, juoksija
• Paavo Lipponen, poliitikko
• Timo K. Mukka, kirjailija
• Jussi Niva, kuvataiteilija
• Eero Mäntyranta, hiihtäjä
• Eini Pajumäki, laulaja
• Maria Peura, kirjailija
• Marko Puustinen, oopperalaulaja
• Tarja Ylitalo, laulaja
• Jari Vanha, säveltäjä
• Sylvi Paananen, kirjailija
• Olli-Markus Taivainen, suunnistaja , hiihtosuunnistaja

[muokkaa] Katso myös

• Pierre Louis Maupertuis

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pellon kunnan kotisivut