Simo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Simo
Simo.vaakuna.svg Simo.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.simo.fi
Sijainti 65°39′40″N, 025°04′00″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Perustettu 1865
Pinta-ala ilman merialueita 1 466,88 km²
53:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 2 086,39 km²
42:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 446,81 km²
– sisävesi 20,07 km²
– meri 619,51 km²
Väkiluku 3 343
224:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 2,31 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 23,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
64:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Esko Tavia
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • muut

11
3
3
2
1
1

Simo on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 343 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 086,39 km2, josta 619,51 km2 on merialuetta ja 20,07 km2 on sisävesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,31 asukasta/km2. Simon läpi virtaa Simojoki. Simoa lähimmät kaupungit ovat Kemi, Tornio, Haaparanta ja Oulu. Naapurikuntia ovat Ii, Kemi, Keminmaa, Ranua ja Tervola.

Vaikka kunta kuuluukin Kemi–Tornion seutukuntaan, se on poikkeuksellisesti liittynyt osakkaaksi myös Oulunkaaren seutukuntaan sosiaali- ja terveystoimen osalta.[6]

Simon kirkko vuodelta 1846

Simo koostuu monista pienistä kyläyhteisöistä. Simon nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa myöhempää empiretyyliä edustava, vuonna 1846 valmistunut Simon kirkko sekä jääkäreiden etappireitistä ja vuoden 1916 Simon kahakasta muistuttava jääkärikämppä patsaineen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiseltä pinnanmuodostukseltaan Simo on suurimmaksi osaksi lakeutta, jonka kohoumat, kunnaat, nousevat 5–10 metrin korkeudelle ympäristöstään. Maanpinta kohoaa rannikolta hitaasti ja tasaisesti kohti saavuttaen sadan metrin korkeuden Simojoen liepeillä Ranuan rajan tuntumassa ja lähes 150 metrin korkeuden uloinna pohjoisessa.

Simo on varsin vähävetinen alue. Vesistöjen osuus on noin 2 % pinta-alasta, kun se keskimäärin koko maassa on 9 %. Pitäjän läpi virtaa Ranuan Simojärvestä alkava Simojoki, jonka pituus on noin 178 km. Simojokeen laskee pohjoisesta useita sivujokia. Merkittävimmät ovat Iso-Tainijoki, Kuivasjoki, Simoskanoja ja Martimojärvestä alkava Martimo-oja. Luoteisreunalla, Kivalon vaarajonolta purkaa vetensä Perämereen Viantienjoki.

Simon rannikkoviiva on varsin mutkikas. Pienet lahdet ja niemet vuorottelevat kautta koko rannikon. Huomattavimmat niemet ovat Simoniemi, Karsikkoniemi sekä niiden väliin jäävä Ykskuusi. Simon edustalla on runsaasti saaria, yli 50. Suurimmat saaret ovat Tiuranen ja Montaja. Ulkosaarista huomattavin, Tiurasenkruuni, sijaitsee 15 kilometrin päässä rannikolta.

Simon kasvillisuus on vaihtelevan luonnon takia verrattain monipuolista ja lajimäärä on pohjoisen asemaan nähden suuri. Metsän peitossa lähes puolet kunnan alueesta. Lehtojen osuus on suurempi kuin keskimäärin Pohjois-Suomessa. Runkauksen luonnonpuisto sijaitsee osittain Simon alueella.

Saaria Simon edustalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haahka, Halttari, Harvakari, Härkäletto, Junkiletto, Koivuluoto, Korkiakari, Kuralanletto, Laitakari, Lammasletto, Leipäre, Leipäreenkrunni, Lissabon, Louekari, Montaja, Munakari, Möyly, Oravainen, Paavonletto, Palokarinletto, Paskaletto, Pensasletot, Peurankallio, Pihlajakari, Pikku-Leipäre, Pirttisaari, Rajaletto, Saapaskari, Selkäkari, Selkäkarinmatala, Tiuranen, Tiurasenkalla (Korkiankalla), Tiurasenkrunni, Tynttyrit, Vatunki, Ykskivi, Ööperit.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simo on maa- ja metsätalousvaltainen kunta, jossa ei ole teollisuutta. Simossa on laajoja turvetuotantoalueita.

Simo oli aiemmin mukana kuudennen ydinvoimalan rakentamismahdollisuuksia selvittäneen Fennovoima Oy:n tutkimuksissa yhtenä mahdollisena ydinvoimalan rakentamispaikkana. Alun perin kymmenen kiinnostusta osoittaneen paikkakunnan joukosta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn pääsivät Simon lisäksi Pyhäjoki ja Ruotsinpyhtää. Mahdollisia rakennuspaikoiksi Simossa esitettiin Karsikkoa ja sen edustalla sijaitsevaa Laitakaria sekä aiemmin myös Montajan ja Tiurasen saaria rannikon edustalla. Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle.[7]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajajunat eivät pysähdy Simon rautatieasemalla. Lähin henkilöliikenteen käytössä oleva asema on Kemin rautatieasema noin 25 kilometrin päässä pohjoisessa. Kemi-Tornion lentoasemalle on matkaa 30 kilometriä. Simon läpi kulkee valtatie 4 (E75). Lähimmät tärkeät kauppasatamat ovat Kemissä ja Torniossa.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simon asukasluku on viime vuosina vähentynyt hitaasti, mutta tasaisesti. Vuoden 1999 tilaston mukaan Simossa oli eniten 15–64-vuotiaita (65,8 %) ja vähiten yli 85-vuotiaita (1,5 %). Työttömyysaste vuonna 2006 oli 12,9 %, kun se koko Lapin läänissä oli 18,3 %.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Simon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 197
1985
  
4 275
1990
  
4 276
1995
  
4 158
2000
  
3 891
2005
  
3 621
2010
  
3 489
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kylät ja alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaniemi, Asemakylä, Hamari, Karisuvanto, Maksniemi, Matala, Onkalonperä, Pömiö, Simonkylä (Filpus), Simoniemi (kirkonkylä), Soikko, Tainijoki, Taininiemi, Viantie, Ylikärppä ja Marostenmäki.

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simossa on kolme alakoulua ja yksi yläkoulu ja lukio. Lisäksi Simossa toimii Ammattiopisto Lappian kalatalouden koulutusyksikkö. Lähin yliopisto on Oulussa.

Tunnettuja simolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. Simo liittyy Oulunkaareen Yleisradio.
  7. Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]