Simo
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.simo.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Kemi–Tornion seutukunta |
| Perustettu | 1865 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 1 466,88 km² 53:nneksi suurin 2013 |
| Kokonaispinta-ala | 2 086,39 km² 42:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 1 446,81 km² |
| – sisävesi | 20,07 km² |
| – meri | 619,51 km² |
| Väkiluku | 3 417 222:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 2,36 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 17,0 % |
| – 15–64-v. | 59,9 % |
| – yli 64-v. | 23,0 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 99,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 0,4 % |
| Kunnallisvero | 20,75 % 64:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Esko Tavia |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2013–2016[5] • Kesk. • PS • Vas. • Kok. • SDP • muut |
11 3 3 2 1 1 |
Simo on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 417 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 086,39 km2, josta 619,51 km2 on merialuetta ja 20,07 km2 on sisävesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,36 asukasta/km2. Simon läpi virtaa Simojoki. Simoa lähimmät kaupungit ovat Kemi, Tornio, Haaparanta ja Oulu. Naapurikuntia ovat Ii, Kemi, Keminmaa, Ranua ja Tervola.
Vaikka kunta kuuluukin Kemi–Tornion seutukuntaan, se on poikkeuksellisesti liittynyt osakkaaksi myös Oulunkaaren seutukuntaan sosiaali- ja terveystoimen osalta.[6]
Simossa on maalaismaisemaa, ja keskustan suunnittelussakin on pyritty korostamaan luonnonläheisyyttä. Simo koostuu monista pienistä, mutta elinvoimaisista kyläyhteisöistä. Simon nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa myöhempää empiretyyliä edustava, vuonna 1846 valmistunut Simon kirkko sekä jääkäreiden etappireitistä ja vuoden 1916 Simon kahakasta muistuttava jääkärikämppä patsaineen.
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Yleiseltä pinnanmuodostukseltaan Simo on suurimmaksi osaksi lakeutta, jonka kohoumat, kunnaat, nousevat 5–10 metrin korkeudelle ympäristöstään. Maanpinta kohoaa rannikolta hitaasti ja tasaisesti kohti saavuttaen sadan metrin korkeuden Simojoen liepeillä Ranuan rajan tuntumassa ja lähes 150 metrin korkeuden uloinna pohjoisessa.
Simo on varsin vähävetinen alue. Vesistöjen osuus on noin 2 % pinta-alasta, kun se keskimäärin koko maassa on 9 %. Pitäjän läpi virtaa Ranuan Simojärvestä alkava Simojoki, jonka pituus on noin 178 km. Simojokeen laskee pohjoisesta useita sivujokia. Merkittävimmät ovat Iso-Tainijoki, Kuivasjoki, Simoskanoja ja Martimojärvestä alkava Martimo-oja. Luoteisreunalla, Kivalon vaarajonolta purkaa vetensä Perämereen Viantienjoki.
Simon rannikkoviiva on varsin mutkikas. Pienet lahdet ja niemet vuorottelevat kautta koko rannikon. Huomattavimmat niemet ovat Simoniemi, Karsikkoniemi sekä niiden väliin jäävä Ykskuusi. Simon edustalla on runsaasti saaria, yli 50. Suurimmat saaret ovat Tiuranen ja Montaja. Ulkosaarista huomattavin, Tiurasenkruuni, sijaitsee 15 kilometrin päässä rannikolta.
Simon kasvillisuus on vaihtelevan luonnon takia verrattain monipuolista ja lajimäärä on pohjoisen asemaan nähden suuri. Metsän peitossa lähes puolet kunnan alueesta. Lehtojen osuus on suurempi kuin keskimäärin Pohjois-Suomessa. Runkauksen luonnonpuisto sijaitsee osittain Simon alueella.
Saaria Simon edustalla [muokkaa]
Haahka, Halttari, Harvakari, Härkäletto, Junkiletto, Koivuluoto, Korkiakari, Kuralanletto, Laitakari, Lammasletto, Leipäre, Leipäreenkrunni, Lissabon, Louekari, Montaja, Munakari, Möyly, Oravainen, Paavonletto, Palokarinletto, Paskaletto, Pensasletot, Peurankallio, Pihlajakari, Pikku-Leipäre, Pirttisaari, Rajaletto, Saapaskari, Selkäkari, Selkäkarinmatala, Tiuranen, Tiurasenkalla (Korkiankalla), Tiurasenkrunni, Tynttyrit, Vatunki, Ykskivi, Ööperit.
Talous [muokkaa]
Simo on maa- ja metsätalousvaltainen kunta, jossa ei ole teollisuutta. Simossa on laajoja turvetuotantoalueita.
Simo oli aiemmin mukana kuudennen ydinvoimalan rakentamismahdollisuuksia selvittäneen Fennovoima Oy:n tutkimuksissa yhtenä mahdollisena ydinvoimalan rakentamispaikkana. Alun perin kymmenen kiinnostusta osoittaneen paikkakunnan joukosta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn pääsivät Simon lisäksi Pyhäjoki ja Ruotsinpyhtää. Mahdollisia rakennuspaikoiksi Simossa esitettiin Karsikkoa ja sen edustalla sijaitsevaa Laitakaria sekä aiemmin myös Montajan ja Tiurasen saaria rannikon edustalla. Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle.[7]
Liikenne [muokkaa]
Matkustajajunat eivät pysähdy Simon rautatieasemalla. Lähin henkilöliikenteen käytössä oleva asema on Kemin rautatieasema noin 25 kilometrin päässä pohjoisessa. Kemi-Tornion lentoasemalle on matkaa 30 kilometriä. Simon ohi kulkee valtatie 4 (E75). Lähimmät tärkeät kauppasatamat ovat Kemissä ja Torniossa.
Väestö [muokkaa]
Simon asukasluku on viime vuosina vähentynyt hitaasti, mutta tasaisesti. Vuoden 1999 tilaston mukaan Simossa oli eniten 15–64-vuotiaita (65,8 %) ja vähiten yli 85-vuotiaita (1,5 %). Työttömyysaste vuonna 2006 oli 12,9 %, kun se koko Lapin läänissä oli 18,3 %.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät ja alueet [muokkaa]
Alaniemi, Asemakylä, Hamari, Karisuvanto, Maksniemi, Matala, Onkalonperä, Pömiö, Simonkylä (Filpus), Simoniemi (kirkonkylä), Soikko, Tainijoki, Taininiemi, Viantie, Ylikärppä.
Oppilaitokset [muokkaa]
Simossa on peruskoulu ja lukio. Lisäksi Simossa toimii Ammattiopisto Lappian kalatalouden koulutusyksikkö. Lähin yliopisto on Oulussa.
Tunnettuja simolaisia [muokkaa]
- Veikko Huovinen, kirjailija
- Matti Lackman, filosofian tohtori, rehtori ja tutkija
- Seppo Lohi, teologian tohtori, Simon kirkkoherra
- Juha Marttila, MTK:n puheenjohtaja
- Martti Miettunen, valtioneuvos, kolminkertainen pääministeri
- Aarne Orjatsalo, näyttelijä
- Esko Tavia, kunnanjohtaja, everstiluutnantti
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
- ↑ Simo liittyy Oulunkaareen Yleisradio.
- ↑ Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simo Wikimedia Commonsissa- Simon kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Kylät ja alueet |
|
| Alaniemi · Asemakylä, keskustaajama · Hamari · Karisuvanto · Maksniemi · Matala · Onkalonperä · Pömiö · Simonkylä eli Filpus · Simoniemi, kirkonkylä · Soikko · Tainijoki · Taininiemi · Viantie · Ylikärppä | |
| Muuta Simoon liittyvää | |
| Karsikkoniemi · Maksniemen seisake · Kirkko · Kivalot · Rautatieasema · Ykskuusi · Veljekset Salmela· Viantien seisake | |
| Vesistöt | |
| Simojoki · Viantienjoki |
