Martti Miettunen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Martti Miettunen
Miettusen hallitus Tamminiemessä.jpg
Miettunen puhuu Kekkoselle
Suomen pääministeri[1]
Miettusen I hallitus[2]
14.7.1961-13.4.1962
Miettusen II hallitus[3]
30.11.1975-29.9.1976
Miettusen III hallitus[4]
29.9.1976-15.5.1977
Edeltäjä V. J. Sukselainen
Keijo Liinamaa[1]
Seuraaja Ahti Karjalainen
Kalevi Sorsa[1]
maatalousministeri
Kekkosen II hallitus[5]
17.1.1951-19.9.1951
Kekkosen III hallitus[6]
20.9.1951-8.7.1953
Kekkosen IV hallitus[7]
9.7.1953-16.11.1953
Fagerholmin II hallitus[8]
3.3.1956-26.5.1957
Sukselaisen I hallitus[9]
27.5.1957-1.7.1957
Fagerholmin III hallitus[10]
29.8.1958-13.11.1958
Koiviston I hallitus [11]
22.3.1968-13.5.1970
Edeltäjä Taavi Vilhula[12]
Viljami Kalliokoski[13]
Pauli Lehtosalo[14]
Nestor Kaasalainen[15]
Seuraaja Kalle Jutila[16]
Kustaa Eskola[9]
Urho Kähönen[17]
Nils Westermarck[18]
kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Kekkosen I hallitus[19]
17.3.1950-17.1.1951
Törngrenin hallitus[20]
5.5.1954.20.10.1954
Kekkosen V hallitus[21]
20.10.1954-3.3.1956
Edeltäjä Onni Peltonen[22]
Ralph Erik Serlachius [16]
Seuraaja Onni Peltonen[23]
Eino Palovesi[8]
valtiovarainministeri
Sukselaisen I hallitus[9]
2.7.1957-29.11.1957
Edeltäjä Nils Meinander[9]
Seuraaja Lauri Hietanen[24]
Kansanedustaja [25]
6.4.1945-21.11.1958 [25]
Tiedot
Syntynyt 17. huhtikuuta 1907 [25]
Simo [25]
Kuollut 19. tammikuuta 2002 (94 vuotta) [25]
Helsinki [25]
Puolue Keskusta/Maalaisliitto[25]
Puoliso (Hilda) Kaarina Kantola
Alli Salovaara [25]
Arvonimet valtioneuvos (1977)

Martti Juhani Miettunen (17. huhtikuuta 1907 Simo19. tammikuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja virkamies joka toimi Suomen kolminkertaisena pääministerinä sekä Lapin läänin maaherrana. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen myönsi Miettuselle valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1977.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martti Juhani Miettunen syntyi vuonna 1907 Simon kunnassa Oulun pohjoispuolella pientilallisen poikana. Hän valmistui agrologiksi Mustialan maatalousopistosta vuonna 1932 ja työskenteli ennen poliittista uraansa pienviljelijänä sekä maanviljelysneuvojana.

Ministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miettunen nousi eduskuntaan ensimmäisissä sodanjälkeisissä vaaleissa vuonna 1945 Maalaisliiton listoilta. Hän nousi nopeasti merkittäviin asemiin puolueessaan. Vuosina 19461950 Miettunen toimi Maalaisliiton puoluesihteerinä. 1950-luvulla hän oli ministerinä lähes kaikissa hallituksissa: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä 19501951 ja 19541956, maatalousministerinä 19511953, 19561957 ja 19581959, sekä valtiovarainministerinä 1956 ja 1957. Samalla hän nousi yhdeksi presidentti Urho Kekkosen lähimmistä miehistä.

Miettunen jätti kansanedustajuuden ja päivänpolitiikan kun hänet nimitettiin kotilääninsä Lapin maaherraksi vuonna 1958. Maaherran virasta Miettunen jäi eläkkeelle vuonna 1973. Presidentti Kekkonen kuitenkin kutsui luottomiehensä Miettusen kolmesti Lapista takaisin Helsinkiin, kun hänen tarvitsi miestä tärkeälle poliittiselle paikalle.

Maaherra ja Kekkosen luottomies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran Miettunen nimitettiin maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen pääministeriksi 1961. Miettusen lyhytikäinen I hallitus oli väliaikaisratkaisu tilanteessa, jossa enemmistöhallituksen muodostaminen oli poliittisten riitojen vuoksi mahdotonta. Hallitus muistetaan lähinnä siitä, että sen pääministeri toimi presidentin sijaisena tämän kuuluisan Yhdysvaltain-matkan aikana 1961 ja joutui vastaanottamaan noottikriisin aloittaneen Neuvostoliiton nootin. 1962 Miettunen palasi takaisin maaherran tehtäviin.

1968 Miettunen kutsuttiin toisen kerran Mauno Koiviston hallituksen maatalousministeriksi. Suomi kärsi pahasta maatalouden ylituotantokriisistä, ja presidentti Kekkonen halusi maatalousministeriksi päivänpolitiikan ulkopuolisen henkilön, joka voisi tehdä radikaaleja ratkaisuja pelkäämättä suosionsa menetystä. Miettunen esitteli ns. pakettipeltolain, jolla maanviljelijöille maksettiin korvauksia siitä, että he jättävät peltonsa viljelemättä. Laki aiheuttikin paljon pahaa verta viljelijäväestön keskuudessa, mutta Miettunen saattoi palata 1970 jälleen Lappiin hallituksen hajottua.

Pääministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen kerran Kekkonen kutsui 1975 jo eläkkeellä olleen Miettusen hallituksenmuodostajaksi. Taloudellinen taantuma ja 60 000 työtöntä vaativat presidentin mielestä "hätätilahallituksen" muodostamista, ja pääministeriksi hän tahtoi jälleen politiikan ulkopuolisen henkilön. Tämä Maalaisliiton, SDP:n ja SKDL:n varaan koottu Miettusen II hallitus hajosi jo seuraavana vuonna vasemmiston riitoihin, mutta Miettunen johti seuraavaa, keskustalaista vähemmistöhallitusta, vielä vuoteen 1977. Hallitukset saivat aikaan vaatimattomia uudistuksia, mm. TUPO-ratkaisun, mutta epäonnistuivat työttömyyden hoitamisessa.

Valtioneuvos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1977 Miettunen jäi lopullisesti eläkkeelle politiikasta, ja presidentti Kekkonen antoi hänelle valtioneuvoksen arvonimen. Vuoden 1982 presidentinvaaleissa hän tuki Ahti Karjalaista Kekkosen seuraajaksi, mutta eli muuten julkisuuden ulottumattomissa.

Martti Miettunen kuoli 94 vuoden iässä Helsingissä vuonna 2002. Hänet on haudattu Simon kirkon tapulin viereen. Miettunen on kaikkein vanhimmaksi elänyt Suomen pääministeri. Ministerinä Miettunen toimi yhteensä 4316 päivää, mikä on kahdeksanneksi eniten Suomen poliittisessa historiassa.

Edeltäjä:
V. J. Sukselainen
Keijo Liinamaa
Suomen pääministeri
19611962
19751977
Seuraaja:
Ahti Karjalainen
Kalevi Sorsa
Edeltäjä:
Onni Peltonen
Ralph Erik Serlachius
Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
19501951
19541956
Seuraaja:
Onni Peltonen
Eino Palovesi
Edeltäjä:
Taavi Vilhula
Viljami Kalliokoski
Pauli Lehtosalo
Nestor Kaasalainen
Suomen maatalousministeri
19511953
19561957
1958
19681970
Seuraaja:
Kalle Jutila
Kustaa Eskola
Urho Kähönen
Nils Westermarck
Edeltäjä:
Nils Meinander
Suomen valtiovarainministeri
1957
Seuraaja:
Lauri Hietanen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  2. Miettusen I hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  3. Miettusen II hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  4. Miettusen III hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  5. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  6. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  7. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  8. a b Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  9. a b c d Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  10. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  11. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  12. Kekkosen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  13. Kekkosen V hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  14. Kuuskosken hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  15. Paasion hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  16. a b Tuomiojan hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  17. Fagerholmin III valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  18. Auran hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  19. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  20. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  21. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  22. Fagerholmin hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  23. Kekkosen II hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  24. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2010.
  25. a b c d e f g h Martti Miettunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]