Harri Holkeri
Wikipedia
| Harri Holkeri | |
|---|---|
|
|
|
| 58. Suomen pääministeri | |
|
30. huhtikuuta 1987- 26. huhtikuuta 1991 |
|
| Edeltäjä | Kalevi Sorsa |
| Seuraaja | Esko Aho |
| {{{arvo2}}} | |
|
{{{virassa2}}} |
|
| Edeltäjä | {{{edeltäjä2}}} |
| Seuraaja | {{{seuraaja2}}} |
| {{{arvo3}}} | |
|
{{{virassa3}}} |
|
| Edeltäjä | {{{edeltäjä3}}} |
| Seuraaja | {{{seuraaja3}}} |
|
|
|
| Tiedot | |
| Syntymäaika | 6. tammikuuta 1937 |
| Syntymäpaikka | Oripää |
| Kuolinaika | {{{kuolinaika}}} |
| Kuolinpaikka | {{{kuolinpaikka}}} |
| Puolue | Kansallinen Kokoomus |
| Ammatti | {{{ammatti}}} |
| Puoliso | {{{puoliso}}} |
| Arvonimet | {{{arvonimet}}} |
| Allekirjoitus | {{{allekirjoitus}}} |
| Huomioitavaa | |
|
|
|
Harri Hermanni Holkeri, KBE (s. 6. tammikuuta 1937, Oripää) on valtioneuvos ja kokoomuspoliitikko. Hän toimi Suomen pääministerinä vuosina 1987–1991 (Holkerin hallitus) sekä Yhdistyneiden kansankuntien 55. yleiskokouksen, Millennium Assemblyn, puheenjohtaja 5. syyskuuta 2000 – 11. syyskuuta 2001. Viime vuosina hän on toiminut YK:n rauhanneuvottelutehtävissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nuoruus ja opiskelu
Harri Holkeri syntyi Oripäässä, Varsinais-Suomessa, konstaapeli (myöhemmin kamreeri) Antti Edward Holkerin ja Maire Kyllikki Holkerin (o.s. Ahlgren) perheeseen. Perhe muutti Toijalaan, jossa Harri Holkeri vietti lapsuutensa ja nuoruutensa valmistuen vuonna 1957 ylioppilaaksi Toijalan yhteiskoulusta. Suoritettuaan asepalveluksen 1958 Holkeri aloitti opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, josta valmistui maisteriksi vuonna 1962. Holkeri avioitui Marja-Liisa Lepistön kanssa vuonna 1960, ja perheeseen syntyivät lapset Jukka ja Katju vuosina 1962 ja 1964.
[muokkaa] Siirtyminen politiikkaan
Holkeri toimi opiskeluaikanoinaan ja valmistuttuaan Kokoomuksen Nuorten Liiton ja puoluetoimiston virkailijana kuuden vuoden ajan, kunnes vuonna 1965 Kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Juha Rihtniemi kutsui hänet puoluesihteeriksi. Kansanedustajaksi Holkeri valittiin vuonna 1970. Rihtniemen kuoltua 1971 Holkeri valittiin puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluejohtajaksi, ja oli valituksi tultuaan Euroopan nuorin konservatiivipuolueen johtaja.
[muokkaa] Yhteiskunnallinen vaikuttaja
Holkeri luopui puheenjohtajuudestaan ja kansanedustajan paikastaan 1979 tullessaan valituksi Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi.
Presidenttiehdokkaana Holkeri oli kahdesti, vuosina 1982 ja 1988, muttei onnistunut kummassakaan Mauno Koiviston voittoon johtaneessa vaalissa olemaan eniten ääniä saanut porvarillinen presidenttiehdokas. Ensimmäisissä vaaleissa Johannes Virolainen oli häntä suositumpi ja toisella kerralla Paavo Väyrynen osoittautui toiseksi suosituimmaksi presidenttikandidaatiksi.
Holkeri nousi ensimmäiseksi kokoomuslaiseksi pääministeriksi 43 vuoteen vuonna 1987, kun presidentti Mauno Koivisto nosti hänet hallitustunnustelijaksi ohi keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kassakaappisopimuksen sen sisällön paljastuttua Koivistolle. Holkerin hallituksen alkuvaiheessa elettiin taloudessa nousevien osakekurssien, kulutusjuhlan ja kasinotalouden aikaa. 1990-luvun koittaessa talous alkoi ajautua taantumaan ja idänkauppa hiipui. Eduskuntavaaleissa 1991 pääoppositiopuolue keskusta sai suuren voiton ja Holkeri jättäytyi uuden Esko Ahon hallituksen ulkopuolelle.
Pääministerikautensa päätyttyä Holkeri palasi Suomen Pankkiin ja työskenteli siellä vuoteen 1997 ja eläkkeelle jäämiseensä saakka.
Holkeri toimi myös Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1981–1987.
[muokkaa] Muuta
Holkeri herätti julkista kohua suosittelemalla edullista silakkaa hyväksi ruokakalaksi. Keskusta käytti tätä lausumaa vaalimainonnassa häntä vastaan. Klassiseksi lentäväksi lauseeksi on jo muotoutunut Holkerin puoluetilaisuudessa lausuma ärsyyntynyt kommentti toimittajan kysymykseen hänen mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan vuoden 1994 vaaleissa: "Minä juon nyt kahvia."
[muokkaa] Kansainvälinen rauhantekijä
Kotimaisen poliittisen uransa lisäksi Holkeri toimi YK:n tehtävissä ja oli Pohjois-Irlannin rauhankomitean jäsenenä, kun ns. Good Friday Agreement solmittiin keväällä 1998. Työstään hän sai kuningatar Elisabet II:lta Brittiläisen imperiumin ritarin arvoa vastaavan kunnianosoituksen (Honorary Knight Commander of the Order of the British Empire, KBE).
Vuonna 2000 Holkeri johti YK:n 55. yleiskokousta ja vielä samana vuonna järjestön 10. hätäkokousta. 2001 hän toimi 25. ja 26. erikoiskokouksen puheenjohtajana. Elokuussa 2003 Holkerista tuli YK:n siviilihallinnon UNMIK:n päällikkö Kosovossa, mutta hän joutui eroamaan tehtävästä terveydellisistä syistä seuraavana keväänä.
Suomessa Holkeri on palkittu vuonna 1998 valtioneuvoksen arvonimellä. Sotilasarvoltaan Harri Holkeri on reservin majuri (1991).
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Holopainen, Kauko: Harri Holkeri, kahden presidentin mies (Kirjayhtymä, 1989, 310 sivua)
- Lehtilä, Hannu: Mainettaan parempi. Valtioneuvos Harri Holkeri. (Otava, 2001, 272 sivua)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Harri Holkeri Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
Hugo Suolahti | E. N. Setälä | Antti Tulenheimo | Hugo Suolahti | Kyösti Haataja | Paavo Virkkunen | Juho Kusti Paasikivi | Pekka Pennanen | Edvin Linkomies | K. F. Lehtonen | Arvo Salminen | Jussi Saukkonen | Juha Rihtniemi | Harri Holkeri | Ilkka Suominen | Pertti Salolainen | Sauli Niinistö | Ville Itälä | Jyrki Katainen
| Suomen pääministerit | |
| P. E. Svinhufvud | J. K. Paasikivi | L. Ingman | K. Castrén | J. Vennola | R. Erich | J. Vennola | A. K. Cajander | K. Kallio | A. K. Cajander | L. Ingman | A. Tulenheimo | K. Kallio | V. Tanner | J. Sunila | O. Mantere | K. Kallio | P. E. Svinhufvud | J. Sunila | T. Kivimäki | K. Kallio | A. K. Cajander | R. Ryti | J. Rangell | E. Linkomies | A. Hackzell | U. Castrén | J. K. Paasikivi | M. Pekkala | K.-A. Fagerholm | U. Kekkonen | S. Tuomioja | R. Törngren | U. Kekkonen | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | R. von Fieandt | R. Kuuskoski | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | M. Miettunen | A. Karjalainen | R. R. Lehto | J. Virolainen | R. Paasio | M. Koivisto | T. Aura | A. Karjalainen | T. Aura | R. Paasio | K. Sorsa | K. Liinamaa | M. Miettunen | K. Sorsa | M. Koivisto | K. Sorsa | H. Holkeri | E. Aho | P. Lipponen | A. Jäätteenmäki | M. Vanhanen |
| Edeltäjä: Urho Kekkonen |
Kansallisen Kokoomuksen presidenttiehdokas 1982, 1988 |
Seuraaja: Raimo Ilaskivi |

