Riitta Uosukainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riitta Uosukainen
Riitta Uosukainen.jpg
Riitta Uosukainen heinäkuussa 2013.
Eduskunnan puhemies
7.2.1994–23.3.1995
21.4.1995–23.3.1999
20.4.1999–18.3.2003
Edeltäjä Ilkka Suominen
Paavo Lipponen (I)
Jukka Mikkola
Seuraaja Paavo Lipponen
Anneli Jäätteenmäki
Suomen opetusministeri
Ahon hallitus
26.4.1991–10.2.1994
Edeltäjä Ole Norrback
Seuraaja Olli-Pekka Heinonen
Kansanedustaja
26.3.1983–18.3.2003
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Kymen vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 18. kesäkuuta 1942 (ikä 72)
Jääski
Puolue Kokoomus
Koulutus filosofian lisensiaatti (1970)
Arvonimet filosofian kunniatohtori (1997)
kauppatieteiden kunniatohtori (1999)
valtioneuvos (2004)

Riitta Maria Uosukainen (o.s. Vainikka, s. 18. kesäkuuta 1942 Jääski) on entinen kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja (19832003), opetusministeri 1991–1994 ja eduskunnan puhemies 19942003. Vuoden 2000 presidentinvaalissa Uosukainen oli kokoomuksen asettama presidenttiehdokas, saaden kolmanneksi eniten ääniä. Uosukainen jätti eduskunnan ja politiikan vuoden 2003 vaaleissa.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riitta Maria Uosukainen (o.s. Vainikka) on syntynyt Jääsken Pelkolan kylän Ensossa. Hän on esiintynyt usein Jääsken kansallispukuun pukeutuneena. Uosukaisen vanhemmat ovat sähköasentaja Reino Vainikka ja rouva Aune Ruohonen. Uosukainen on ollut naimisissa vuodesta 1968 everstiluutnantti Toivo Verneri Uosukaisen kanssa. Heillä on yksi lapsi, vuonna 1974 syntynyt Antti.[1]

Uosukainen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1961. Hän jatkoi opintojaan ja valmistui vuonna 1964 humanististen tieteiden kandidaatiksi ja myöhemmin filosofian kandidaatiksi vuonna 1969. Vuonna 1970 hän valmistui filosofian lisensiaatiksi.[1]

Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalainen Suomi College promovoi Uosukaisen vuonna 1997 filosofian kunniatohtoriksi ja Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu promovoi hänet vuonna 1999 kauppatieteiden kunniatohtoriksi. Suomen puheopettajien liitto nimesi Uosukaisen Vuoden puhujaksi vuonna 1985[2][3]. Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Uosukaiselle vuonna 2004 valtioneuvoksen arvonimen.[1] Uosukainen on ensimmäinen valtioneuvoksen arvonimen saanut nainen ja järjestyksessä kahdeksas arvonimen saaja Suomen itsenäisyyden aikana. Harri Holkerin kuoltua vuonna 2011 Uosukainen on ainoa elossa oleva valtioneuvos.

Riitta Uosukainen sai Suomalaisuuden liiton kunniajäsenyyden vuonna 2006.[4]

Uosukaiselle myönnettiin kunniarestonomin arvonimi vuonna 1994. Tapaseura valitsi Uosukaisen Vuoden käyttäytyjäksi vuonna 2002. Mauri Sariola -seura ry. myönsi Riitta Uosukaiselle Helsingin kirjamessuilla 28.10.2012 Vuoden Susikoski -arvonimen koskien vuotta 2013.

Kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki 1992
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi 2002
  • Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristi
  • Viron Valkoisen Tähden ritarikunnan I luokan kunniamerkki (suurristi) 1995
  • Viron Marianmaan Ristin ritarikunnan I luokan kunniamerkki (suurristi) 2001

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liehuva liekinvarsi. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20639-3.
  • Nuijanisku pöytään: Hajamietteitä intohimosta, vallasta ja sivistyksestä. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19093-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Riitta Uosukainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 22.7.2012.
  2. http://seura.fi/viihde/elavat-legendat/riitta-uosukainen-ministeriaika-oli-hirvittavaa/
  3. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=291&{kieli}=su&{haku}=kaikki
  4. Tala, Heikki (päätoim.): Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 2006. ISBN 951-96348-7-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Raimo Ilaskivi
Kansallisen Kokoomuksen presidenttiehdokas
2000
Seuraaja:
Sauli Niinistö
Edeltäjä:
Ilkka Suominen
Paavo Lipponen
Jukka Mikkola
Eduskunnan puhemies
19941995
19951999
19992003
Seuraaja:
Paavo Lipponen
Jukka Mikkola
Anneli Jäätteenmäki
Edeltäjä:
Ole Norrback
Suomen opetusministeri
19911994
Seuraaja:
Olli-Pekka Heinonen
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.