Varsinais-Suomen maakunta

Wikipedia
Ohjattu sivulta Varsinais-Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Varsinais-Suomen maakunta
Egentliga Finland
Varsinais-Suomen.vaakuna.svg Varsinais-Suomi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Turun ja Porin lääni (1634–1997)
Länsi-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Turku
Maakuntajohtaja Juho Savo
Pinta-ala ilman merialueita 10 908,20 km²
10:nneksi suurin 2012 
Kokonaispinta-ala 20 537,78 km²
5:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 10 660,73 km²
– sisävesi 247,47 km²
– meri 9 629,58 km²
Väkiluku 472 566
kolmanneksi suurin 31.10.2014 [2]
väestötiheys 44,33 as/km² (31.10.2014)
Maakuntalaulu Varsinaissuomalaisten laulu
Nimikkolajit  
– eläin Kettu
– järvi Pyhäjärvi
– kala Silakka
– kasvi Tammi
– kivi Punainen graniitti
– lintu Naakka eli hakkinen
Lyhenne FI-19

Varsinais-Suomi (ruots. Egentliga Finland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla. Varsinais-Suomen maakunta koostuu Loimaan, Salon, Turun, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukunnista. Naapurimaakunnat ovat Ahvenanmaa lounaassa, Kanta-Häme ja Pirkanmaa koillisessa, Satakunta pohjoisessa sekä Uusimaa idässä. Nykyinen maakunnan alue vastaa pääosin Varsinais-Suomen historiallista maakuntaa.

Varsinais-Suomen pinta-ala 2012-01-01 1. tammikuuta 2012 oli 20 537,78 km², josta maa-alueita on 10 660,73 km², sisävesiä 247,47 km² ja merialueita 9 629,58 km².[1] Maakunnan väkiluku 2014-10-31 31. lokakuuta 2014 oli 472 566 henkeä,[2] joten se oli Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen Suomen kolmanneksi runsasväkisin maakunta. Maakunnan valtakunnallinen väestöosuus on noin 8,6 prosenttia. Asukkaista 5,7 prosenttia oli ruotsinkielisiä ja 3,9 prosenttia vieraskielisiä. Varsinais-Suomen väestötiheys on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan maakunnan jälkeen. Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on Turku. Varsinais-Suomessa on enemmän kesämökkejä kuin missään muussa Suomen maakunnassa: Vuonna 2012 Varsinais-Suomessa niitä oli noin 49 000.[3]

Varsinais-Suomi muodostaa eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiirin. Vaalipiiristä valittiin vuoden 2011 vaaleissa eduskuntaan 17 kansanedustajaa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurajoki on yksi Suomen merkittävimmistä ja Varsinais-Suomen suurimmista joista.
Maisema Gullkronan saarelta Turun saaristosta.

Varsinais-Suomen luonto poikkeaa monilta osin muun Suomen luonnosta. Alueen arvokkaimpia luontotyyppejä ovat Saaristomeri ja lehdot. Tammivyöhyke ulottuu Turun saaristoon sekä Varsinais-Suomen rannikolle. Turun edustalla Ruissalon saaressa onkin Suomen laajimmat tammimetsät. Myös maaeläimistö on lajilukumäärältään Suomen rikkainta. Koko Suomen hyönteislajistosta 80 % on tavattu Varsinais-Suomessa. Koskematonta luontoa Varsinais-Suomessa on kuitenkin jäljellä enää hyvin vähän.[4] Varsinais-Suomen alueella sijaitsevat Saaristomeren ja Kurjenrahkan kansallispuistot sekä Vaskijärven luonnonpuisto.

Joki- ja perinteiset maanviljelysalueet jylhien merenrantojen lisäksi luovat Varsinais-Suomelle ainutlaatuisen miljöön. Maakunnan korkein kohta on 163,9 metriä korkea Särämäki Kiikalassa Salossa.[5][6] Varsinais-Suomen maaperä on pääosiltaan melko nuorta ja uutta maata nousee merestä jatkuvasti pikkuhiljaa lisää Turun saaristossa. Maaperä on alavaa ja muun Suomen oloihin nähden hedelmällistä. Varsinais-Suomea onkin kutsuttu Suomen vilja-aitaksi.

Varsinais-Suomi kuuluu kasvillisuudeltaan sekä hemiboreaaliseen että eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Hemiboreaalisen vyöhykkeen raja kulkee suunnilleen linjalla Uusikaupunki–Pöytyä–Salon pohjoisosa. Tämän linjan rannikon puoleisella alueella on hemiboreaalista, sisämaan puolella eteläboreaalista kasvillisuutta. Samalla linjalla kulkee tammen luontaisen kasvualueen pohjoisraja. Metsätammi on Varsinais-Suomen maakuntakasvi. Tammen luontaiset esiintymät Varsinais-Suomessa on hyvin kirjattu, ja niitä löytyy lähes jokaisesta kunnasta jotka jäävät hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lähes kaikki esiintymät ovat pienialaisia puuryhmiä tai metsäsaarekkeita keskellä havumetsää tai sekametsää, lukuun ottamatta Ruissaloa, jossa sijaitsevat Suomen laajimmat suojellut tammiaarniometsät. Kaikkia muitakin jaloja lehtipuita tavataan luonnossa Varsinais-Suomen maakunnassa yleisemmin kuin muualla Suomessa. Yleisimmät ovat euroopanpähkinäpensas, metsävaahtera ja tammi. Ruissalon saari Turussa on pienestä koostaan huolimatta sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue Suomessa. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000.[7]

Varsinais-Suomen vesistöistä tärkeimpiin kuuluu Aurajoki, jonka jokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema.[8] Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee Saaristomereen. Maakunnan muita Saaristomereen laskevia jokia ovat muun muassa Paimionjoki, Halikonjoki, Uskelanjoki, Kiskonjoki–Perniönjoki, Mynäjoki, Laajoki ja Sirppujoki. Näistä Paimionjoen vesistö on valuma-alueeltaan suurin. Lisäksi sisämaassa maakunnan koillisosan halki virtaa Kokemäenjokeen laskeva Loimijoki. Maakunnan suurin järvi on Säkylän Pyhäjärvi, jonka pituus on noin 30 km suurin leveys noin 8 km ja pinta-ala 155 km². Muutoin järviä on lähinnä maakunnan itäosissa, missä Enäjärvi Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä on pinta-alaltaan 12 km², Paimionjoen vesistöön kuuluva Painio, Fiskarsinjoen vesistöön kuuluva Määrjärvi, Kiskon Kirkkojärvi kukin noin 7 km² sekä Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöön kuuluvat Iso-Kisko 6 km² ja Hirsijärvi 5 km². Maakunnan luoteisosassa Säkylän Pyhäjärven ohella suurimpia järviä ovat Laajoen vesistöön kuuluva Elijärvi ja Ihodenjoen vesistöön kuuluva Otajärvi.[9]

Turun saaristo maakunnan lounaisosassa muodostuu noin 20 000 saaresta, joista osa on pieniä kallioluotoja, osa taas suuria asuttuja saaria. Suuria yli neliökilometrin laajuisia saaria on muutama sata. Joidenkin lähteiden mukaan Saaristomeri on maailman suurin saaristo saarten määrän mukaan laskettuna. Alue on Aurajokilaakson tavoin yksi Suomen kansallismaisemista. Luonto on alueella hyvin erikoista, karua ja samalla rehevää. Saaristomerta leimaavat rehevät saarnimetsiköt ja karut kallioluodot. Ensimmäisen Salpausselän jatkeena on alueen eteläosissa joukko soraharjun pätkiä eli hiekkasaaria. Suurin näistä on Paraisten Korppoon Jurmo. Toisen Salpausselän jatkeena on muun muassa Kemiönsaaren Dragsfjärdin Örö. Hiekkasaarten kasvillisuus ja eläimistö ovat tavallista rikkaampia ja poikkeavat kallioluotojen luonnosta.[10]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna Uppsalan Kustaa Vaasan muistomerkissä.

Varsinais-Suomen liitto kuvaa maakunnan vaakunaa seuraavasti:

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaankin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä. Kruunu: herttuakunnan kruunu.
Vaakunakuvio on peräisin vuodelta 1557, jolloin Kustaa Vaasa antoi pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan. Tunnuskuvio oli yhtenä osana herttuakunnan vaakunassa. Tunnus oli esillä myös Kustaa Vaasan hautajaisissa ja esiintyy hänen Upsalan tuomiokirkossa olevassa hautamuistomerkissään.
Vaakunakuvio edusti Suomen herttuan Juhanan kilvessä Etelä-Suomea eli nykyistä Varsinais-Suomea. Kypärän ja peitsien voidaan olettaa kuvaavan täällä sijainnutta herttuan hovia ja maan hallinnollista keskusta. Pohjois-Suomen eli nykyisen Satakunnan karhuaiheinen vaakuna on tulkittu viittaavan turkiksia ja riistaa tuottaviin metsämaihin. Varsinaisiksi maakuntavaakunoiksi nämä vanhat tunnuskuviot tulivat 1800-luvulla.

Varsinais-Suomen vaakuna on osa Kustaa Vaasan 7. syyskuuta 1557 silloiselle Suomen herttuakunnalle ja pojalleen Juhanalle myöntämää vaakunaa. Vaakuna esiintyy monien muiden maakuntavaakunoiden ohella myös Uppsalan tuomiokirkossa samassa Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä, jossa on myös vanhin tunnettu Suomen vaakuna. Siinä nykyisen Varsinais-Suomen vaakunan yhteydessä lukee kuitenkin "Södra Finland" (Etelä-Suomi) ja Satakunnan vaakunan yhteydessä "Norra Finland" (Pohjois-Suomi).

Varsinais-Suomen vaakuna vuodelta 1557 on vanhin kuvallinen esitys, jossa sinikeltainen ristilippu esiintyy Ruotsin valtakuntaan liittyvänä tunnuksena, josta sittemmin kehittyi nykyisen Ruotsin lippu.

Syyskuussa vuonna 2007 vaakuna täytti 450 vuotta. Vaakunan syntymäpäiviä vietettiin kutsuvierastilaisuutena Turun linnassa 7. syyskuuta 2007.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat kartalla. Värit tarkoittavat seutukuntia. Vihreä tarkoittaa Vakka-Suomea, sininen Turkua, keltainen Loimaata, punainen Saloa ja oranssi Turunmaata. Tummemmat kunnat ovat kaupunkeja.
Turun keskusta on maakunnan merkittävin asutuskeskus.
Utö on maakunnan ja samalla koko Suomen eteläisin asuttu saari. Se on osa Paraisten kaupunkia.

Varsinais-Suomi muodostuu 28 kunnasta, joista 11 on kaupunkeja.

Nimi Vaakuna Kuntamuoto Väkiluku[11] Pinta-ala[1] Väestötiheys Seutukunta Perustettu
Turku (Åbo)
Turku.vaakuna.svg
maakunnan pääkaupunki 183 811 306,36 km² 739,11 as/km² Turun seutukunta 1229
Salo
Halikko vaakuna.svg
kaupunki 54 341 2 168,31 km² 27,52 as/km² Salon seutukunta 1887
Kaarina
Piikkiö.vaakuna.svg
kaupunki 32 022 179,50 km² 210,42 as/km² Turun seutukunta 1869
Raisio
Raisio.vaakuna.svg
kaupunki 24 381 50,06 km² 505,13 as/km² Turun seutukunta 1292
Naantali
Naantali.vaakuna.svg
kaupunki 18 870 687,97 km² 60,43 as/km² Turun seutukunta 1443
Loimaa
Loimaa.vaakuna.svg
kaupunki 16 662 851,93 km² 19,76 as/km² Loimaan seutukunta 1921
Uusikaupunki
Uusikaupunki.vaakuna.svg
kaupunki 15 541 1 932,56 km² 30,87 as/km² Vakka-Suomi 1617
Lieto
Lieto vaakuna.svg
kunta 17 191 200,17 km² 86,10 as/km² Turun seutukunta 1331
Parainen (Pargas)
Nauvo.vaakuna.svg
kaupunki 15 482 5 548,21 km² 17,66 as/km² Turunmaan seutukunta 2009
Paimio
Paimio vaakuna.svg
kaupunki 10 619 242,26 km² 44,44 as/km² Turun seutukunta 1997
Somero
Somero.vaakuna.svg
kaupunki 9 170 697,68 km² 13,74 as/km² Salon seutukunta 1867
Masku
Askainen.vaakuna.svg
kunta 9 714 204,13 km² 55,68 as/km² Turun seutukunta -
Laitila
Laitila vaakuna.svg
kaupunki 8 526 545,33 km² 15,93 as/km² Vakka-Suomi 1868
Pöytyä
Pöytyän vaakuna.svg
kunta 8 614 773,69 km² 11,47 as/km² Loimaan seutukunta -
Mynämäki
Mynämäki.vaakuna.svg
kunta 7 917 536,09 km² 15,34 as/km² Turun seutukunta -
Kemiönsaari (Kimitoön)
Dragsfjärd.vaakuna.svg
kunta 6 966 2 800,96 km² 10,26 as/km² Turunmaan seutukunta 2009
Rusko
Vahto.vaakuna.svg
kunta 6 009 127,90 km² 46,63 as/km² Turun seutukunta -
Nousiainen
Nousiainen.vaakuna.svg
kunta 4 826 199,43 km² 24,34 as/km² Turun seutukunta 1867
Aura
Aura.vaakuna.svg
kunta 3 998 95,58 km² 41,67 as/km² Loimaan seutukunta 1917
Sauvo
Sauvo.vaakuna.svg
kunta 3 021 299,68 km² 12,05 as/km² Turun seutukunta -
Koski Tl
Koski.Tl.vaakuna.svg
kunta 2 456 192,42 km² 12,68 as/km² Loimaan seutukunta 1869
Vehmaa
Vehmaa.vaakuna.svg
kunta 2 353 202,09 km² 12,46 as/km² Vakka-Suomi 1869
Pyhäranta
Pyhäranta vaakuna.svg
kunta 2 163 291,75 km² 15,24 as/km² Vakka-Suomi -
Marttila
Marttila.vaakuna.svg
kunta 2 054 195,99 km² 10,46 as/km² Loimaan seutukunta 1409
Tarvasjoki
Tarvasjoki.vaakuna.svg
kunta 1 975 102,40 km² 19,14 as/km² Loimaan seutukunta 1869
Taivassalo
Taivassalo vaakuna.svg
kunta 1 657 217,72 km² 11,94 as/km² Vakka-Suomi -
Oripää
Oripää.vaakuna.svg
kunta 1 417 117,72 km² 12,09 as/km² Loimaan seutukunta -
Kustavi
Kustavi vaakuna.svg
kunta 884 769,94 km² 5,28 as/km² Vakka-Suomi 1874

Entisiä kuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinais-Suomen maakunnan entisiä kuntia ovat:[12]


Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Varsinais-Suomen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
406 360
1985
  
415 899
1990
  
425 282
1995
  
435 119
2000
  
447 103
2005
  
455 584
2010
  
465 183
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 taajamarajauksen mukaan Varsinais-Suomessa oli seuraavat taajamat:[14]selvennä

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajaliikennettä Varsinais-Suomessa on Turku–Helsinki- ja Turku–Toijala-radoilla. Turun ja Toijalan välisellä rataosuudella on Turun sataman, Turun ja Loimaan asemat. Junakohtauspaikkoina toimivat lisäksi Maaria, Karviainen ja Kyrö. Rata on valmistunut vuonna 1876 ja sähköistetty vuonna 2000. Turun ja Helsingin välisellä rataosuudella eli Rantaradalla on Turun sataman, Turun, Kupittaan ja Salon asemat. Junakohtauspaikkoina toimivat lisäksi Piikkiö, Paimio ja Ervelä. Rata on valmistunut Helsinkiin asti vuonna 1903. Sähköistys saatiin valmiiksi vuonna 1995, samana vuonna kun Suomen ensimmäiset Pendolino-junat alkoivat kulkea Turun ja Helsingin väliä. Lue lisää: Rantarata. Matkustajaliikennettä oli ennen myös Turun ja Uudenkaupungin välisellä radalla, mutta matkustajaliikenne radalla loppui 31.12.1992. Lue lisää: Uudenkaupungin rata. Varsinais-Suomen rautateiden tavaraliikenne keskittyy pääosin Turku–Uusikaupunki- ja Turku–Toijala-radoille, mutta vähäistä tavaraliikennettä on myös rantaradalla.

Turun satama on Suomen tärkeimpiä satamia, josta on useita päivittäisiä matkustajaliikenneyhteyksiä Ruotsin Tukholmaan ja Kapellskärin satama sekä Ahvenanmaalle, Maarianhaminaan ja Långnäsiin. Liikennettä järjestää Silja Line ja Viking Line. Turusta on myös runsasta tavaraliikennettä. Naantalin satamassa on enimmäkseen tavaraliikennettä, mutta myös kolmesti päivässä autolauttayhteys Ruotsin Kapellskäriin. Uudenkaupungin satamassa liikennöi lähinnä ro-ro-alukset. Ahvenanmaan maakuntahallinnon ylläpitämät lautat hoitavat liikennettä Paraisilta Kökarin ja Sottungan kautta Långnäsiin sekä Kustavista Brändön ja Kumlingen kautta Vårdöhön.

Varsinais-Suomen ainoa kansainvälinen lentoasema sijaitsee Turun ja Ruskon rajalla. Turun lentoasemalta liikennöidään päivittäin Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Asemalla toimii matkustajaterminaalin lisäksi vilkas rahtiterminaali. Matkustajamäärä vuonna 2006 oli 339 920.

Turku on usean valtatien toinen päätepiste. Sieltä lähtevät valtatie 1 Helsinkiin, valtatie 8 Suomen länsirannikkoa pitkin Ouluun, valtatie 9 Tampereelle ja valtatie 10 Hämeenlinnaan. Muita tärkeitä liikenneväyliä ovat kantatie 41 Aurasta Huittisiin, kantatie 43 Uudestakaupungista Harjavaltaan ja kantatie 52 Salosta Raaseporiin sekä seututie 204 Liedosta Euraan. Helsingin ja Porin välinen valtatie 2 sivuaa maakunnan koilliskulmaa.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalissa sijaitseva Muumimaailma oli vuonna 2006 Varsinais-Suomen suosituin matkailukohde.

Varsinais-Suomen suosituimmat matkailukohteet vuonna 2006 olivat[15]:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  2. a b Väestön ennakkotilasto, lokakuu 2014 31.10.2014. Tilastokeskus. Viitattu 20.11.2014.
  3. Iltalehti: Tiesitkö tätä kesämökeistä Viitattu 28.5.2013. Suomi
  4. Turun ammattikorkeakoulu: Turun luontokohteet Viitattu 23.6.2009.
  5. Hyyppäränharju, Kultalähde ja Särämäki Salon kaupunki. Viitattu 17.1.2014.
  6. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 11.11.2008.
  7. Ruissalo osana Natura 2000 -verkostoa Valtion Ympäristöhallinto. Viitattu 23.6.2009.
  8. Kansallismaisemat Valtion Ympäristöhallinto. Viitattu 23.6.2009.
  9. Järviwiki Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.9.2012.
  10. Saaristomeren luonto Viitattu 23.6.2009.
  11. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  12. Lakkautetut kunnat aakkosjärjestyksessä (pdf) (s. 71–78. ISBN 978–952–244–368–7 (pdf)) Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2012. 2012/2. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 14.4.2012.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  15. Sanna Sevänen: Turku houkutellut aiempaa enemmän matkailijoita. Turun Sanomat, 2007, nro 194, s. 20.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]