Kananmuna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
1. kuori, 2-3. ulompi- ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. ruskuaiskalvo 8. alkuruskuainen, 9. alkio, 10. tumma ruskuainen, 11. vaalea ruskuainen, 12. ruskuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula

Kananmuna on muna, jonka kana munii. Kananmunaa voidaan käyttää moninaisesti esimerkiksi ruoanlaitossa ja leivonnassa. Kananmunalla on kova kuori. Kuoren alla ovat valkuainen ja keltuainen eli ruskuainen. Valkuainen on kirkasta geeliä, jonka valkuaisaineet koaguloituvat ja muuttuvat kuumennettaessa valkoiseksi. Munan sisempi, pyöreän muotoinen keltainen osa on keltuainen. Sen rakennetta suojaa kuorikalvo, jonka sisällä on valkuaisen kaltaista keltaista geeliä.

Kananmunan rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kananmunaa suojaa kuori, joka rakentuu enimmäkseen kalsiumkarbonaatista. Kuoressa on ilmakanavia, jotka mahdollistavat ilman pääsyn munaan ja kosteuden haihtumisen. Mikrobit voivat myös käyttää ilmakanavia päästäkseen munaan. Munaa suojaa vahamainen kerros, kutikula, kuoren päällä. Munan pesu huuhtelee vahan pois. Kuluttajapakkauksiin munat pakataan sellaisenaan. Jos muna pestään, se on automaattisesti B-laatua, ja voidaan käyttää elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Kuoren väri vaihtelee valkoisesta ruskeaan hieman kananrodusta riippuen. Vastoin vanhaa käsitystä munankuoren väri ei vaikuta makuun vaan tärkeämpi maun antaja on kanalle syötetty rehu.

Kuoren alla on kuorikalvo. Kuorikalvoja on munassa kaksi, molemmat kuorikalvot ovat heti kananmunan kuoren sisäpinnalla. Kananmunan päässä on ilmatila, joka on heti kuoren ja kalvon välissä.

Valkuainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkuaisessa on neljä osaa. Kuorikalvojen alla on nestemäisiä ja sakeita valkuaiskerroksia vuorotellen. Lähimpänä munan keltuaista on sakea kerros. Sakeat munan osat muuttuvat munan vanhetessa nestemäisemmiksi.

Keltuainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltuaisen ympärillä on keltuaiskalvo. Munan vanhetessa myös keltuaiskalvo menettää pitokykyänsä. Keltuainen muodostuu pääasiassa proteiinista ja rasvasta. Keltuaisessa on tummempi ja vaaleampi alue. Keltuaisen pinnalla on alkiokeltuainen, jossa sijaitsee alkiolevy, eli munankeltuainen on itse asiassa munasolu, joka sisältää myös vararavintoa sikiölle. Keltuaista käytetään paitsi ravinnoksi myös temperavärien raaka-aineeksi.

Ravintona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kananmunaa syödään esimerkiksi paistettuna ja keitettynä, ja se on osa ruokalajeja ympäri maailman. Leivonnassa kananmunaa käytetään yleensä taikinan sitomiseen, ja se antaa vaahtoutuessaan taikinalle kuohkean rakenteen. Joissakin ruoissa, kuten murekkeissa ja laatikoissa, kananmuna pitää aineksen koossa. Kananmunan keltuaisessa on fosfolipidejä, kuten lesitiiniä, jotka toimivat emulgaattoreina yhdistäen veden ja rasvan tasaiseksi seokseksi, minkä takia sitä käytetään raakana esimerkiksi majoneesin valmistuksessa.

Ravintosisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kananmunan ravintosisältö per 100 grammaa on: rasvaa 9 g; proteiinia 11 g; hiilihydraatteja 0,3 g. Sata grammaa kananmunaa sisältää energiaa 597 kilojoulea eli 143 kilokaloria.[1]

Kananmuna sisältää runsaasti vitamiineja ja proteiineja. Valkuaisosa sisältää korkealaatuisia proteiineja ja keltuainen sisältää vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti B12-vitamiinia, joka on tarpeen elimistön rasvojen ja sokerien aineenvaihdunnassa.

Terveysvaikutukset ja saantisuosituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten mukaan kananmunan päivittäinen syöminen ei suurenna sydän- ja verisuonitautien vaaraa, vaikka sen sisältämän kolesterolin vuoksi sitä luultiin pitkään haitalliseksi terveydelle.[2][3]

American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä 2013 julkaistu 16 kananmunatutkimusta yhdistänyt meta-analyysi osoitti, ettei päivittäinen kananmunien syöminen liittynyt suurentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin eikä erikseen iskeemiseen sydänsairauteen, aivohalvauksiin eikä niistä johtuviin kuolemiin.[2] British Medical Journalin 2013 tammikuussa julkaiseman meta-analyysin mukaan yhden kananmunan syönti päivässä ei ole yhteydessä kasvaneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, ja kananmunien syönti on yhteydessä alentuneeseen aivohalvauksen riskiin.[4]

Englantilaisen Surreyn yliopiston tutkijaryhmän mukaan kananmunat ovat paljon ravinteita sisältävinä tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, eikä niillä ole merkittävää yhteyttä sydänsairauksiin tai korkeaan veren kolesteroliin, kuten usein luullaan. Tutkijoiden mukaan tarvetta kananmunien syöntirajoituksille ei ole, vaan ihmisiä tulisi rohkaista syömään enemmän kananmunia.[5] Ruotsin elintarvikeviraston ravitsemusasiantuntijan Camilla Gardin mukaan suurin osa ihmisistä voi syödä 1–2 munaa päivässä ilman haittavaikutuksia kolesteroliin.[6]

Suomen Sydänliitto suosittelee kananmunan käytön rajoittamista kolesterolia vähentävässä ruokavaliossa kahteen kananmunaan viikossa.[7]

Allergeeninä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kananmuna on suhteellisen yleinen allergeeni, varsinkin lapsilla. Allergiaa aiheuttaa useimmiten kananmunanvalkuaisen proteiinisisältö.

Erilaisia kananmunia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanalatyypistä riippuen saatetaan puhua esimerkiksi vapaiden kanojen munista, jos munat on tuotettu lattiakanalassa häkkikanalan sijaan. Munivien kanojen ruokinnalla voidaan vaikuttaa munan sisältämiin ravintoaineisiin. Sydänystävällisten ja omegamunien tuotannossa kanat saavat rehua, johon on lisätty rypsi- tai pellavaöljyä[8] . Erityisen suosittuja ovat olleet rasvahappokoostumukseltaan kolesterolin alentamista helpottavat munat. Munien keltuaisen väriä arvioidaan ja se otetaan huomioon ruokinnan suunnittelussa.

Merkinnät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leima munassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen kananmuna merkitään leimalla, esimerkiksi:[8]

2FI 21610
OR 715

2FI 21610 Leiman ensimmäinen numero on joko 0, 2 tai 3, ja se kertoo tuotantotavan:[8]

Numero Tuotantotapa Kuvaus Esimerkkejä Osuus kaikista kananmunista Kappalehinta snt
0 Luomukanala Luomukanalassa kanat ruokitaan luomurehulla. Kanoilla on oltava mahdollisuus päästä ulkoilmaan. Lattiapinta-alasta vähintään 1/3 on peitetty olkien, puulastujen, hiekan tai turpeen kaltaisella kuivikkeella, jossa kanat voivat kulkea, kuopsuttaa ja kylpeä. Kanat saavat nukkua orsilla. Munintapesätkin ovat väljemmät kuin lattiakanalassa. Munakennossa lukee ”luomu” ja siinä on valvotusta tuotannosta kertova aurinkomerkki.[8] Paketissa esiintyy sana Luomu, esimerkiksi ¨Luomumunia¨. 4 %[9] 35 snt
1 Ulkokanan munat Ulkokanan munia munivat kanat pääsevät ulos eli ovat oikeastaan luomukanojen kanssa ainoita "vapaita"kanoja. Jokaista kanaa kohden pitää olla 4 m2 ulkoilutilaa.
2 Lattiakanala Lattiakanalassa kanat voivat liikkua vapaasti lattialla. Ne voivat nokkia, kuopia ja kylpeä pehkussa jota on 1/3 osa lattiapinnasta sekä munia pesiinsä. Niille on myös orsia joissa voivat yöpyä. Kanalan rakennusvuodesta riippuen kanoja on enintään 7 tai 9 neliömetrillä.[8] Eläinten suuren määrän vuoksi ne eivät kuitenkaan voi muodostaa luonnollisia parvia, joissa on selvä hierarkia ja yksilöt tunnistavat toisensa.[10] Vaikka munia markkinoidaan termeillä "Vapaan kanan munat" tai "Onnellisen kanan munat" eivät näitä munia munivat kanat kuitenkaan ole vapaita eivätkä myöskään välttämättä onnellisia. Lattiakanojen munat 34 %[9] Kappalehinta: 17–26 snt.
3 Häkkikanala Useimmat munat ovat peräisin häkkikanalasta. Samassa häkissä on seitsemän kanaa, noin 16 kanaa neliömetrillä.lähde? Maalais-, Omega- ja Hyvän olon munat. Kappalehinta 6–10 snt.
3 Virikehäkkikanala Häkeissä on munintapesät, orret ja mahdollisuus kylpeä hiekassa. EU vaatii, että kaikista häkkikanaloiden häkeistä tehdään virikehäkkejä vuoteen 2012 mennessä.[8] Esimerkiksi pienryhmäkanala Virkku tai Orsikanalan munia. 62[9] noin 18 snt.

2FI 21610 Tuotantotapaa kuvaavan numeron jälkeen leimassa tulee maatunnus, tässä FI.[8]

2FI 21610 Seuraava on kanalan tunnisteluku.[8]

OR 715 Joissakin munissa on pakkaamon tunnus.[8]

OR 715 Viimeinen on pakkauserän tunnus.[8]

Vanhemmassa, edelleen käytössä olevassa vaihtoehtoisessa merkinnässä toistuu maatunnus ja kolminumeroinen pakkaamokoodi[8] esimerkiksi FI050.

Merkintä kennossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Munakennosta on löydyttävä merkintä laatuluokasta A; munien kappalemäärä; munien painoluokka; pakkaajan nimi, numero ja paikkakunta; säilytysohjeet ja parasta ennen -päivämäärä.[8]

Munien painoluokat ovat:[8] S pienet: alle 53 grammaa; M keskikokoiset: 53–63 grammaa; L isot: 63–73 grammaa; XL erittäin isot: 73– grammaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.fineli.fi/food.php?foodid=29160&lang=fi
  2. a b Kananmunat eivät sydänriski terveille 24.5.2013. Yle Uutiset. Viitattu 24.5.2013.
  3. Kananmunat eivät altista sydäntaudeille tai aivohalvauksille 10.1.2013. Duodecim. Viitattu 10.1.2013.
  4. Ying Rong, Li Chen, Tingting Zhu, Yadong Song, Miao Yu, Zhilei Shan, Amanda Sands, Frank B Hu, Liegang Liu: Egg consumption and risk of coronary heart disease and stroke: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies 7.1.2013. British Medical Journal. Viitattu 10.1.2013.
  5. Regular eggs 'no harm to health' 11.2.2009. BBC News. Viitattu 17.12.2012.
  6. Kananmuna ei nostakaan kolesterolia 15.4.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 17.12.2012.
  7. Suositukset 2010. Suomen Sydänliitto. Viitattu 17.12.2012.
  8. a b c d e f g h i j k l m Palm, Eeva: Mitä numerot kertovat. Helsingin Sanomat 19.3.2008
  9. a b c Maataloustilastot: Kananmunien tuotanto 7.2.2014. Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2014.
  10. http://www.vegaaniliitto.fi/ukk.html#B4c

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]