Kananmuna
Wikipedia
Kananmuna on muna, jonka kana munii. Kananmunaa voidaan käyttää moninaisesti esimerkiksi ruoanlaitossa ja leivonnassa. Kananmunalla on kova kuori. Kuoren alla ovat valkuainen ja keltuainen eli ruskuainen. Valkuainen on kirkasta geeliä, jonka valkuaisaineet koaguloituvat ja muuttuvat kuumennettaessa valkoiseksi. Munan sisempi, pyöreän muotoinen keltainen osa on keltuainen. Sen rakennetta suojaa kuorikalvo, jonka sisällä on valkuaisen kaltaista keltaista geeliä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kananmunan rakenne
Kananmunaa suojaa kuori, joka rakentuu enimmäkseen kalsiumkarbonaatista. Kuoressa on ilmakanavia, jotka mahdollistavat ilman pääsyn munaan ja kosteuden haihtumisen. Mikrobit voivat myös käyttää ilmakanavia päästäkseen munaan. Munaa suojaa vahamainen kerros, kutikula, kuoren päällä. Munan pesu huuhtelee vahan pois. Kuluttajapakkauksiin munat pakataan sellaisenaan. Jos muna pestään, se on automaattisesti B-laatua, ja voidaan käyttää elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Kuoren väri vaihtelee valkoisesta ruskeaan hieman kananrodusta riippuen. Vastoin vanhaa käsitystä, munankuoren väri ei vaikuta makuun vaan tärkeämpi maun antaja on kanalle syötetty rehu.
Kuoren alla on kuorikalvo. Kuorikalvoja on munassa kaksi, molemmat kuorikalvot ovat heti kananmunan kuoren sisäpinnalla. Kananmunan päässä on ilmatila, joka on heti kuoren ja kalvon välissä.
[muokkaa] Valkuainen
Valkuaisessa on neljä osaa. Kuorikalvojen alla on nestemäisiä ja sakeita valkuaiskerroksia vuorotellen. Lähimpänä munan keltuaista on sakea kerros. Sakeat munan osat muuttuvat munan vanhetessa nestemäisiksi.
[muokkaa] Keltuainen
Keltuaisen ympärillä on keltuaiskalvo. Munan vanhetessa myös keltuaiskalvo menettää pitokykynsä. Keltuainen muodostuu pääasiassa proteiinista ja rasvasta. Keltuaisessa on tummempi ja vaaleampi alue. Keltuaisen pinnalla on alkiokeltuainen, jossa sijaitsee alkiolevy, eli munasolu. Keltuaista käytetään paitsi ravinnoksi, myös temperavärien raaka-aineena.
 Kananmunan valkuainen ja keltuainen paistumassa |
 Vapaan kanan munia |
 Kananmunia munakennossa |
 Yksinäinen kananmuna |
[muokkaa] Ravintona
Kananmunaa syödään esimerkiksi paistettuna ja keitettynä, ja se on osa ruokalajeja ympäri maailman.
Leivonnassa kananmunaa käytetään yleensä taikinan sitomiseen, ja se antaa vaahtoutuessaan taikinalle kuohkean rakenteen. Joissakin ruoissa, kuten murekkeissa ja laatikoissa, kananmuna pitää aineksen koossa. Kananmunan keltuaisessa on aineita, jotka toimivat emulgaattoreina yhdistäen veden ja rasvan tasaiseksi seokseksi, minkä takia sitä käytetään esimerkiksi majoneesin valmistuksessa.
[muokkaa] Ravintosisältö
Kananmuna sisältää runsaasti vitamiineja ja proteiineja. Valkuaisosa sisältää proteiineja ja keltuainen sisältää vitamiineja.
Kananmuna on myös tärkeä proteiinin lähde, sillä ihmiskeho ei itse valmista kaikkia kananmunan sisältämiä tärkeitä aminohappoja. Kananmuna on myös suhteellisen yleinen allergeeni, varsinkin lapsilla. Allergiaa aiheuttaa useimmiten kananmunanvalkuaisen proteiinisisältö.
Kokonaisenergian osuudet: Rasvaa 63 %; proteiineja 36 %; hiilihydraatteja 1 %.[1]
Energiaa sadassa grammassa (kuorittu muna): 143 kilokaloria (597 kilojoulea)[2]
Kananmunat eivät esimerkiksi Michael D. Levittin tutkimusten mukaan ole pahanhajuisten suolikaasujen aiheuttajia, koska ne eivät sisällä moninmutkaisia hiilihydraattimolekyylejä.[3]
[muokkaa] Erilaisia kananmunia
Kanalatyypistä riippuen saatetaan puhua esimerkiksi onnellisten kanojen munista. Munivien kanojen ruokinnalla voidaan vaikuttaa munan sisältämiin ravintoaineisiin. Sydänystävällisten ja omegamunien tuotannossa kanat saavat rehua, johon on lisätty rypsi- tai pellavaöljyä[4] . Erityisen suosittuja ovat olleet rasvahappokoostumukseltaan kolesterolin alentamista helpottavat munat. Munien keltuaisen väriä arviodaan ja se otetaan huomioon ruokinnan suunnittelussa.
[muokkaa] Merkinnät
[muokkaa] Leima munassa
Jokainen kananmuna merkitään leimalla, esimerkiksi:[4]
- 2FI 21610
OR 715
2FI 21610 Leiman ensimmäinen numero on joko 0, 2 tai 3, ja se kertoo tuotantotavan:[4]
| Numero | Tuotantotapa | Kuvaus | Esimerkkejä | Osuus kaikista kananmunista | Kappalehinta snt |
|---|---|---|---|---|---|
| 0 | Luomukanala | Luomukanalassa kanat ruokitaan luomurehulla. Kanoilla on oltava mahdollisuus päästä ulkoilmaan. Munakennossa lukee "luomu" ja siinä on valvotusta tuotannosta kertova aurinkomerkki.[4] | Paketissa esiintyy sana Luomu, esimerkiksi ¨Luomumunia¨. | 2 % | 35 snt |
| 2 | Lattiakanala | Lattiakanalassa kanat voivat liikkua vapaasti lattialla. Ne voivat nokkia, kuopia ja kylpeä pehkussa sekä munia pesiinsä. Niille on myös orsia. Kanalan rakennusvuodesta riippuen kanoja on enintään 7 tai 9 neliömetrillä.[4] Eläinten suuren määrän vuoksi ne eivät kuitenkaan voi muodostaa luonnollisia parvia, joissa on selvä hierarkia ja yksilöt tunnistavat toisensa. [5] | Vapaan tai Onnellisen kanan munat, Lattiakanojen munat | noin 13 % tuotannosta | Kappalehinta: 17–26 snt. |
| 3 | Häkkikanala | Useimmat munat ovat peräisin häkkikanalasta. Samassa häkissä on seitsemän kanaa, noin 16 neliömetrillä. | Maalais-, Omega- ja Hyvän olon munat. | yli 86 % | Kappalehinta 6–10 snt. |
| 3 | Virikehäkkikanala | Häkeissä on munintapesät, orret ja mahdollisuus kylpeä hiekassa. EU vaatii, että kaikista häkkikanaloiden häkeistä tehdään virikehäkkejä vuoteen 2012 mennessä.[4] | Esimerkiksi Virkku tai Orsikanalan munia. | noin 18 snt. |
2FI 21610 Tuotantotapaa kuvaavan numeron jälkeen leimassa tulee maatunnus, tässä FI.[4]
2FI 21610 Seuraava on kanalan tunnisteluku.[4]
OR 715 Joissakin munissa on pakkaamon tunnus.[4]
OR 715 Viimeinen on pakkauserän tunnus.[4]
Vanhemmassa, edelleen käytössä olevassa vaihtoehtoisessa merkinnässä toistuu maatunnus ja kolminumeroinen pakkaamokoodi[4] esimerkiksi FI050.
[muokkaa] Merkintä kennossa
Munakennosta on löydyttävä merkintä laatuluokasta A; munien kappalemäärä; munien painoluokka; pakkaajan nimi, numero ja paikkakunta; säilytysohjeet ja parasta ennen -päivämäärä.[4]
Munien painoluokat ovat:[4] S pienet: alle 53 grammaa; M keskikokoiset: 53–63 grammaa; L isot: 63–73 grammaa; XL erittäin isot: 73– grammaa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Palm, Eeva: Munan matkassa – Parasta ennen. Helsingin Sanomat 19.3.2008.
- ↑ Palm, Eeva: Munan matkassa – Parasta ennen. Helsingin Sanomat 19.3.2008.
- ↑ Jeffrey Kluger: What a Gas discovermagazine.com. 1.4.1995. Discover Magazine. Viitattu 16.6.2009. (englanniksi)
- ↑ 4,00 4,01 4,02 4,03 4,04 4,05 4,06 4,07 4,08 4,09 4,10 4,11 4,12 Palm, Eeva: Mitä numerot kertovat. Helsingin Sanomat 19.3.2008
- ↑ http://www.vegaaniliitto.fi/ukk.html#B4c
