Mikrobi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bakteerit ovat mikrobeja.

Mikrobi, mikro-organismi ja pieneliö ovat yleisnimityksiä mikroskooppisen pienille eliöille, jotka eivät näy paljain silmin. Sana "mikrobi" tulee kreikan sanoista μικρον (mikron) = pieni ja βιοσ (bios) = elämä. Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.

Mikrobit eivät ole yksi yhtenäinen taksonominen eliöryhmä, vaan mikrobeja löytyy kaikista eliökunnista. Kaikki bakteerit ja arkit ovat mikrobeja. Myös mikroskooppiset sienet, kasvit ja eläimet voivat olla mikrobeja. Tällaisia ovat homeet, hiivat, pienet viherlevät ja alkueliöt. Mikrobeihin voidaan luokitella myös virukset, joiden ei kuitenkaan ajatella olevan eläviä olentoja. Mikrobit voivat koostua yhdestä solusta tai solurykelmästä. Esimerkiksi bakteerit ovat yksisoluisia, homeet kasvavat solurykelminä ja alkueläimet taas ovat monisoluisia.

Mikrobeita on monen muotoisia. Kokit ovat pallomaisia mikrobeja ja basillit pitkiä ja kapeita. Käyriä bakteereita sanotaan vibrioiksi, ja kierteiset ovat sprillejä.

Mikro-organismit ovat yleisesti ottaen erittäin pieniä. Mikrobien koko vaihtelee virusten 0,01 µm:n ja ripsieläinten 0,2 mm:n välillä. Mikrobeja esiintyy kaikkialla biosfäärissä, myös elämän kannalta äärimmäisissä olosuhteissa.

Maailmassa mikrobeja on joidenkin biologien arvioiden mukaan noin 5 kvintiljoonaa[1]

Merkitys ihmiskunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein keskitytään vain mikrobien haittapuoliin, kuten niiden aiheuttamiin sairauksiin,[2] mutta mikrobeista on myös runsaasti hyötyä.[3] Mikrobeja hyödynnetään useilla teollisuuden aloilla monin eri tavoin. Mikrobeista ollaan kiinnostuneita bioteknologiassa, muun muassa entsyymien tuotossa. Elintarvikkeissa mikrobeja on hyödynnetty jo useita tuhansia vuosia, esimerkiksi jo roomalaiset tekivät viiniä kaksituhatta vuotta sitten. Mikrobien avulla voidaan parantaa ruoka-aineiden säilyvyyttä ja valmistaa kokonaan uusia ruokia, kuten hapanleipää, juustoja ja tempeä. Mikrobeilla on kuitenkin suuri rooli myös elintarvikkeiden pilaajina. Lääketieteessä mikrobeja tutkitaan niiden aiheuttamien sairauksien kannalta, mutta myös geeniteknologiassa mikrobeilla on useita sovelluksia, joita voidaan käyttää terveyden edistämiseksi. Vaikka mikrobit aiheuttavat sairauksia, on niiden olemassaolo ihmisen suolistossa ja iholla merkittävä vastustuskyvyn kannalta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madigan, Michael et al.: Brock biology of microorganism. Upper Saddle River (NJ): Prentice Hall International, 2000. ISBN 0-13-081922-0.

  1. Tiesitkö= Maailmassa on noin 5 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 mikrobia tekniikkatalous.fi. Viitattu 15.12.2010.
  2. Huovinen P, Hedman K, Heikkinen T, Järvinen A, Meri S, Vaara M. Mikrobiologia. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2010. ISBN 9789516562561.
  3. Huovinen P. Hyvät, pahat, näkymättömät. Miten selvitä elämässä mikrobien kanssa. WSOY, Helsinki 2003. ISBN 951-0-25796-6.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.