Mikrobi
Wikipedia
Mikrobi, mikro-organismi ja pieneliö ovat yleisnimityksiä mikroskooppisen pienille eliöille, jotka eivät näy paljain silmin. Mikrobit voivat koostua yhdestä solusta tai solurykelmästä (esimerkiksi homeet). Mikrobit eivät ole yksi yhtenäinen taksonominen eliöryhmä, vaan kaikki virukset, bakteerit, arkit, homeet, hiivat, alkeistumalliset eliöt ja mikroskooppiset kasvit, esimerkiksi jotkin viherlevät, ovat mikrobeja. Sana "mikrobi" tulee kreikan sanoista μικρον (mikron) = pieni ja βιοσ (bios) = elämä. Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.
Mikro-organismit ovat yleisesti erittäin pieniä, esimerkiksi bakteerien koko on tyypillisesti 1-5 µm:n välillä. Mutta koko vaihtelee virusten 0,01 µm:n (1/10 000 mm) ja ripsieläinten 0,2 mm:n välillä. Mikrobeja esiintyy kaikkialla biosfäärissä, myös elämän kannalta äärimmäisissä olosuhteissa.
[muokkaa] Merkitys ihmiskunnassa
Usein keskitytään vain mikrobien haittapuoliin, kuten niiden aiheuttamiin sairauksiin, mutta mikrobeista on myös runsaasti hyötyä. Mikrobeja hyödynnetään useilla teollisuuden aloilla monin eri tavoin. Mikrobeista ollaan kiinnostuneita bioteknologiassa, muun muassa entsyymien tuotossa. Elintarvikkeissa mikrobeja on hyödynnetty jo useita tuhansia vuosia, esimerkiksi jo roomalaiset tekivät viiniä kaksituhatta vuotta sitten. Mikrobien avulla voidaan parantaa ruoka-aineiden säilyvyyttä ja valmistaa kokonaan uusia ruokia, kuten hapanleipää, juustoja ja tempehiä. Mikrobeilla on kuitenkin suuri rooli myös elintarvikkeiden pilaajina. Lääketieteessä mikrobeja tutkitaan niiden aiheuttamien sairauksien kannalta, mutta myös geeniteknologiassa mikrobeilla on useita sovelluksia, joita voidaan käyttää terveyden edistämiseksi. Vaikka mikrobit aiheuttavat sairauksia, on niiden olemassaolo ihmisen suolistossa ja iholla merkittävä vastustuskyvyn kannalta.
[muokkaa] Lähteet
Madigan, Michael et al.: Brock biology of microorganism. Upper Saddle River (NJ): Prentice Hall International, 2000. ISBN 0-13-081922-0.
