Viherlevät
Wikipedia
| Viherlevät | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||
| Chara hispida -näkinpartaislevä | ||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Kaaret ja luokkia | ||||||
|
||||||
| Katso myös | ||||||
 Viherlevät Wikispeciesissä |
Viherlevät (engl. Green algae) on nimitys leväryhmille (varsinaiset viherlevät Chlorophyta ja näkinpartaislevät Charophyta), jotka kuuluvat kehitysistoriallisesti samaan kuntaan kasvikunnan kanssa. Viherleviksi kutsutaan usein niitä tämän kunnan lajiryhmiä, jotka eivät kuulu versokasveihin eli alkiollisiin kasveihin (Embryophyta). Koska kuitenkin näkinpartaislevät ja versokasvit muodostavat yhdessä monofyleettisen ryhmän (Streptobionta), kutsutaan varsinaisiksi viherleviksi vain Chlorophyta-taksonia. Viherlevät ovat monimuotoinen leväryhmä, johon kuuluu 8 000 - 10 000 lajia, joista suurin osa (90 % tunnetuista lajeista) esiintyy makeissa vesissä. Jotkut lajit elävät suolaisissa vesissä tai maalla (esimerkiksi puunrungot tai maaperä). Niitä elää myös symbioosissa sienten kanssa (jäkälät). Lajien koko vaihtelee yksisoluisista levistä lähes metrin kokoisiin versokasvien kaltaisiin leviin. Viherlevien viherhiukkaset sisältävät versokasvien tapaan a- ja b-klorofylliä, joten ne ovat väriltään kirkkaanvihreitä.
Viherlevät kehittyivät prekambrikaudella noin 1 500 miljoonaa vuotta sitten. Noin 700 tai viimeistään 425–490 miljoonaa vuotta sitten alkiolliset kasvit eli versokasvit kehittyivät nykyisten näkinpartaisleviin kuuluvien viherlevien kanssa yhteisestä kantamuodosta. Viherlevät ovat siten parafyleettinen ryhmä, koska ne eivät sisällä kaikkia samasta kantamuodosta kehittyneitä lajeja.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luokittelu
Viherlevien luokittelu on ollut muutoksen tilassa ja eri lähteissä eri aikoina esitetyt luokittelut poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi kysymys näkinpartaislevien luokittelusta on tulkinnanvarainen, sillä ne ja alkiolliset kasvit (Embryophyta) ovat kehittyneet samasta kantamuodosta.
Viherleviksi kutsutuissa levissä erottuu neljä selkeää ryhmää:
[muokkaa] Varsinaiset viherlevät (Chlorophyta)
Varsinaisiin viherleviin kuuluu yksisoluisia, pieniä yhdyskuntia muodostavia ja rihmamaisia alkeellisia leviä. Ne ovat pääasiassa makeanveden lajeja. Monet lajit ovat ekologisesti tärkeitä ja ovat symbiontteina esimerkiksi jäkälissä ja koralleissa.
[muokkaa] Suomusiimalevät (Prasinophyceae)
Suomusiimalevät ovat alkeellisimpia viherleviä. Niillä on liikkumiseen tarkoitetut siimat ja yksi tai useampi kerros polysakkaridista koostuvia suomuja. Suuri osa lajeista elää merissä kasviplanktonina. Ne luokitellaan yleensä omana Prasinophyceae-luokkanaan varsinaisiin viherleviin (Chlorophyta).
[muokkaa] Ulvophyceae
Ulvophyceae-luokka käsittää meressä eläviä sekovartisia makroleviä, kuten esimerkiksi Ulva-sukuun kuuluva merisalaatti (Ulva latuca). Luokkaa on myös joissakin luokitteluissa alettu jakaa useampiin erillisiin luokkiin (mm. Bryopsidophyceae, Ulvophyceae ja Cladophorophyceae).
[muokkaa] Näkinpartaislevät (Charophyta)
Näkinpartaislevät eriytyivät omaksi ryhmäkseen jo varsin aikaisessa vaiheessa. Ne on luokiteltu joko omana kaarenaan Charophyta, erillisinä luokkina viherlevien kaaressa (Charophyceae, Klebsormidiophyceae jne) tai yhtenäisenä luokkana (Charophyceae). Niitä esiintyy lähes kaikissa maailman vesissä. Ne muistuttavat ulkoisesti vesikasveja: niillä on nivelikäs ja haaroittunut sekovarsi. Ne ovatkin kehittyneimpiä viherleviä ja läheistä sukua versokasveille. Koska niillä ja versokasveilla on yhteinen kantamuoto, mutta näkinpartaislevät on monissa luokitteluissa erotettu omaksi ryhmäkseen, näkinpartaislevät ovat siten parafyleettinen ryhmä.
[muokkaa] Viherlevien ja versokasvien polveutuminen
| Viridiplantae |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
[muokkaa] Lähteet
- Rikkinen, Jouko: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN 9789515703637
- Lewis, Louise A.; Richard M. McCourt:. Green algae and the origin of land plants. American Journal of Botany 91 (10): 1535–1556. http://dx.doi.org/10.3732/ajb.91.10.1535
