Käyminen

Wikipedia

Käyminen eli fermentaatio on aineenvaihduntatapahtuma, jossa pilkotaan orgaanisia aineita, usein hiilihydraatteja tai aminohappoja energian saamiseksi. Käyminen tapahtuu tavallisesti ilman happea, mutta on olemassa myös niin sanottuja hapetuskäymisiä, jotka vaativat happea. Käyminen tapahtuu solun sisällä. Kemiallisesti kyse on hapetus-pelkistysreaktiosta, jossa ei tapahdu nettopelkistymistä tai hapettumista. Käymisen lopputuotteena syntyy yhdisteitä, jotka solu erittää ympäristöönsä.

[muokkaa] Alkoholikäyminen

Alkoholikäymisessä sokeri (yl. glukoosi) hajoaa alkoholiksi ja hiilidioksidiksi entsyymin (hiiva) avulla. Käymisreaktio on hapeton.

Hiiva toimii prosessin katalyyttinä, eli se ei kulu, mutta se "kuolee", kun hiivatyypistä riippuva alkoholipitoisuus saavutetaan. (n. 14%) Tätä väkevämpiä alkoholeja syntyy teollisesti tislausprosessissa.

Yksinkertaistettuna alkoholikäyminen noudattaa seuraavaa kaavaa: C₆H₁₂O₆ ==> 2 C₂H₅OH + 2 CO₂

Etanolin lisäksi syntyy pieniä määriä muita alkoholeja, mukaan lukien myrkyllinen metanoli. Tästä ei kuitenkaan juuri ole haittaa. Teollisessa valmistuksessa metanoli poistetaan tislauksen yhteydessä, ja kotialkoholeissakin määrä jää niin vähäiseksi, ettei siitä ole haittaa, sillä se poistuu elimistöstä muodostamatta myrkyllistä formaldehydiä, kun hajottavat entsyymit pilkkovat etanolia.

[muokkaa] Maitohappokäyminen

Maitohappokäymisessä energiaa saadaan muuttamalla sokeria käymisen avulla maitohapoksi. Energiaa vapautuu paljon vähemmän kuin soluhengityksessä. Suurin osa energiasta jää käymisessä maitohapolle. Maitohappokäyminen on anaerobista eli se voi tapahtua hapettomissa oloissa.