Jogurtti

Purkillinen bulgarialaista lehmänmaitojogurttia.

Jogurtti, rinn. jukurtti, myös jugurtti, on maitotuote, jota valmistetaan maidosta maitohappobakteereja apuna käyttäen, hapattamalla. Mitä tahansa maitoa voidaan käyttää jogurtin pohjana, mutta lehmänmaito on nykytuotannossa tärkeimmässä asemassa.^lähde? Jogurtin geelimäinen rakenne johtuu maitosokerin (laktoosin) käymisestä maitohapoksi, jonka aiheuttama happamuus kokkaroittaa maitoproteiinin sakeaan muotoon. Jogurttia myydään usein maustettuna hedelmillä, marjoilla, vaniljalla tai suklaalla.

Maidon käyttämisestä on eri kulttuureissa merkkejä jo 4 500 vuoden takaa. Sana jogurtti on peräisin turkin sanasta yoğurt (lausutaan [jɔˈurt]). Ennen 1900-luvun alkua jogurttia syötiin varsinkin Kaakkois-Euroopassa, Keski-Aasiassa, Länsi-Aasiassa ja Intiassa. Myös Suomessa pienimuotoisen karjatalouden aikana talven varalle valmistettu säilyvä piimä muistutti jogurttia.

Perinteisesti jogurttia on tehty haihduttamalla maitoa ensin kolmanneksen verran lämmittämällä sitä hiljaisella tulella, jolloin siitä tulee paksumpaa.^lähde? Teollisiin jogurtteihin lisätään usein muunneltua tärkkelystä sekä liivatetta samanlaisen paksuuden aikaansaamiseksi.

Jogurtin kaltaisia valmisteita voidaan tehdä myös esimerkiksi kaura- tai soijamaidosta.

Katso myös

• Lactobacillus bulgaricus

Aiheesta muualla

• Hapanmaitotuotteiden valmistus ruokatieto.fi-verkkopalvelun sivuilla
• Jogurttien ravintoarvoja fineli.fi