Jogurtti
Wikipedia
Jogurtti on maitotuote, joka valmistetaan maidosta maitohappobakteerien avulla käyttämällä eli hapattamalla. Mitä tahansa maitoa voidaan käyttää jogurtin pohjana, mutta lehmänmaito on nykytuotannossa tärkeimmässä asemassa. Jogurtin geelimäinen rakenne johtuu maitosokerin (laktoosin) käymisestä maitohapoksi, jonka aiheuttama happamuus kokkaroittaa maitoproteiinin sakeaan muotoon. Jogurttia myydään usein maustettuna hedelmillä, marjoilla, vaniljalla tai suklaalla.
Perinteisesti jogurttia on tehty haihduttamalla maitoa ensin kolmanneksen verran lämmittämällä sitä hiljaisella tulella, mistä jogurtin paksu rakenne on johtunut. Nykyaikaisiin makeisiin jogurtteihin yleensä lisätään jauhoja eli muunneltua tärkkelystä sekä liivatetta tarpeellisen paksuuden saamiseksi. Jogurtin uskotaan olevan turkkilaiskansojen keksintöälähde? Keski-Aasiasta, vaikka maidon käyttämisestä on merkkejä muista kulttuureista jo 4 500 vuoden takaa. Sana jogurtti on peräisin turkin sanasta yoğurt (lausutaan [jɔˈurt]). Perinteisesti ennen 1900-luvun alkua jogurttia on syöty varsinkin Intiassa, Keski-Aasiassa, Länsi-Aasiassa sekä Kaakkois-Euroopassa. Myös Suomessa pienimuotoisen karjatalouden aikana talven varalle valmistettu säilyvä piimä muistutti jogurttia.
Jogurtin kaltaisia valmisteita voidaan tehdä myös esimerkiksi kaura- tai soijamaidosta.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Hapanmaitotuotteiden valmistus Finfoodin sivuilla
