Neoliittinen kausi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Acap.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tämä jakso on osa holoseenia.
Pleistoseeni
Paleoliittinen
Varhaispaleoliittinen
Keskipaleoliittinen
Myöhäispaleoliittinen
Holoseeni
Mesoliittinen tai Epipaleoliittinen
Neoliittinen
Neoliittista kiillotettua kiviesineistöä

Neoliittinen kausi eli nuorempi kivikausi (kreikan neos uusi, lithos kivi) oli se kausi, jolloin maanviljely ja karjanhoito syntyivät ja kehittyivät. Lähi-idässä ja Manner-Euroopassa neoliittinen kausi alkoi maanviljelyn ja karjatalouden synnystä. Neoliittiselle kaudelle tyypillistä oli laaja metallin käytön puuttuminen, hiotut kiviesineet, poltetut saviastiat eli keramiikka ja kankaan kudonta. Neoliittisella kaudella rakennettiin taloja, asutus oli yleensä kiinteää tai puolipysyvää. Maanviljelyn synty muutti yhteiskunnan toisenlaiseksi kuin metsästäjien aikakaudella. Eri seuduilla viljeltiin eri viljalajeja maanviljelyn keksimisen aikoihin. Lähi-idässä kasvatettiin monijyväistä vehnää ja ohraa, Kiinassa riisiä, Amerikassa intiaanit viljelivät maissia.

Suomen kivikaudesta puhuttaessa käytetään joskus termiä subneoliittinen kivikausi kuvaamaan kampakeraamisesta kulttuurista alkavaa vaihetta, jolloin saviastiat ja hiotut kiviesineet ovat jo käytössä, mutta maanviljelystä ja karjanhoidosta ei ole selviä todisteita.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Neoliittinen vallankumous

Maanviljelyn ja karjanhoidon aloittamista on joskus sanottu neoliittiseksi vallankumoukseksi, joka ajoi kulttuurikehitystä eteenpäin. Ennen neoliittista vallankumousta elanto hankittiin metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä luonnon kasveja ja sieniä. Maanviljely alkoi Lähi-idässä kauden 9800–8700 eaa. päättymiseen mennessä Levantissa tai Eufratin latvoilla Pohjois-Mesopotamiassa.[1][2]

Joidenkin lähteiden mukaan ruista olisi viljelty jo 11 000 eaa.[3]

Maanviljelyä edelsi Lähi-idässä tehostettu villiviljan keräily ja varastointi noin 13 000 eaa.[4][5]

Tällöin huomattiin, että kerättävän ravintokasvin siemenestä itää uutta viljaa. Vilja oli helposti varastoitavaa ja turvasi hengissä pysymisen silloin, kun riistaa ei ollut.[6] Maanviljelyn laajamittainen aloittaminen loi melko pysyvän asutusmuodon.[7] Ihmiset alkoivat asua taloissa, vaikka toisaalta kaskiviljely piti yllä liikkuvaa elämäntapaa. Ainakin joillain alueilla kiinteä asutus näyttää edeltäneen maanviljelyä. On siis vaikea sanoa, onko kiinteä asutus maanviljelyn syytä vai kenties toisin päin. Ei tiedetä, alkoiko viljely sattumalta, joistakin uskonnollisista syistä vai muun ravinnon puutteen takia. Joidenkin mielestä jääkauden päättymisen aikaiset ilmastonmuutokset ajoivat ihmisiä viljelemään maata.[8] Ilmaston äkillinen kuivuminen on voinut hävittää Lähi-idässä metsiä ja niissä viihtyviä riistaeläimiä ja edistää siten viljelyn omaksumista.

Maanviljelyn väitetään helpottaneen ihmisen elämää. Se kuitenkin vaati metsästystä enemmän työtä ja näyttää alentaneen elinikää, koska taudit levisivät nopeammin tiheästi asutuissa kiinteissä kylissä kuin liikkuvissa metsästäjäryhmissä.

Puhe neoliittisesta vallankumouksesta on pitkälti dramatisointia: metsästys säilyi viljelyn alettua vielä pitkään pääelinkeinona.[9] Maanviljely vaati paljon työtä metsästykseen verrattuna. Viljelyyn ei vaadittu suuria keksintöjä, ja kasvit saatiin luonnosta, joten maata alettiin viljellä eri puolilla maailmaa samoihin aikoihin. Varhaisessa maanviljelyssä ei vielä osattu käyttää työkaluja, mutta pikkuhiljaa ihmiset oppivat käyttämään ensin keppejä maan muokkaamiseen ("kaivukeppi") ja sitten kehittyneempiä välineitä kuten kuokkaa ja myöhemmin auraa. Myös kastelujärjestelmä kehittyi.

Vilja varastoitiin saviastioihin, suojaan tuholaisilta.

Muualla kuin Lähi-idässä maanviljelyn alku tapahtui hieman eri tavalla. Esimerkiksi Amerikassa viljeltiin pitkään huonosti säilyviä kurpitsaa, chilipippuria ja papua puutarhaviljelynä ennen varsinaisen varastoitavan viljan viljelyn aloittamista.

Maanviljely on saattanut kehittyä Lähi-itää aiemmin Afrikassa, esimerkiksi Egyptissä, josta on löydetty 16 300-10 000 vuotta vanhoja jauhinkiviä liittyen muun muassa Esnan kulttuuriin. Joidenkin tietojen mukaan maata olisi viljelty jo noin 25 000 vuotta sitten Melanesiassa.

[muokkaa] Varhaisia domestikaatikeskuksia

Pääartikkeli: Domestikaatio

Domestikaatioksi sanotaan kasvin ottamista viljelyyn tai puutarhakasvatukseen, tai eläimen kesyttämistä kotieläimeksi.

Varhaisia maanviljelykeskuksia[10][11]

  • Lähi-itä 8000-7700 eaa. ohra, vehnä, n. 8000 eaa. lammas, 6500 eaa. nauta[12]
  • Kiina 6500 eaa. Riisi Jangtsejoen laaksossa
  • Afrikka, Sudanin seutu noin 4000 eaa. durra
  • Kaakkois-Aasia joidenkin väitteiden mukaan 7000 eaa. riisi, toisten mukaan saapunut myöhemmin muualta
  • Keski-Amerikka: 7000 eaa. kurpitsa, 5000 eaa., viimeistään 2700 eaa. maissi
  • Etelä-Amerikka: Andien seutu, Pohjoinen Etelä-Amerikka (Venezuelan seutu), Amazonjoen lähistö maniokki, maapähkinä, ananas
  • Yhdysvaltain länsiosa, Mississippin laakson länsipuoli

[muokkaa] Neoliittiseen kulttuuriin liittyviä käsitteitä

Viljelytapoja

  • Sadeviljely: alueilla, joilla sataa riittävästi, noin yli 200 mm
  • Kaskiviljely: metsää poltetaan viljan ravinteiksi, viljely paikasta toiseen liikkuvaa
  • Kasteluviljely: jokien liete ja vesi auttavat saamaan suuria satoja
  • Terassiviljely: viljelyä vuorten rinteillä

Maataloutta helpottavia keksintöjä:

  • Kaivukeppi (hyvin alkeellinen maanmuokkausväline)
  • Kuokka
  • Aura

[muokkaa] Maanviljelyn alku Lähi-idässä

Pääartikkeli: Neoliittinen Lähi-itä

Jääkaudella Lähi-idässäkin vallitsi suurriistan metsästyskulttuuri niillä alueilla jotka eivät olleet liian kuivia asumiseen. Jo tällä metsästyskaudelle kerättiin ja syötiin villien kasvien jyviä, nykytiedon mukaan jo noin 21 000 eaa[13]. Jääkauden lähestyessä loppuaan Lähi-idän ilmasto muuttui, niin että monet aikaisemmat metsät ja arot kuivuivat. Niinpä suurriista hävisi laajoilta alueilta, ja ihmiset alkoivat epipaleoliittisella ajalla metsästää enemmän pientä riistaa, mm gaselleja ja kerätä etanoita. Luonnonvaraista emmervehnää kerättiin piikivisirpeillä jo noin 18 000-13 000 eaa. Riistan määrä kasvoi taas ilmaston kostuttua aivan jääkauden lopussa. Mutta pian ilmasto kuivui pariksi tuhanneksi vuodeksi. Tällöin Levantissa syntyi ainakin puoliksi liikkuvaa metsästykseen ja keräilyyn perustuvaa mesoliittista elämäntapaa, ja ihmiset rakensivat pyöreäpohjaisia taloja.

Maata alettiin viljellä nykykäsityksen mukaan ensiksi Lähi-idän vuoriston ja aron rajalla. Tämä hedelmällinen puolikuu ulottuu Levantista Turkin eteläosan kautta Etelä-Iraniin ja Zagrosvuorista pohjoiseen ja itään.

Tällä maatalouden syntyalueella ja varhaisella leviämisalueella kasvaa villiä emmervehnää ja elää villejä lampaita.

On kiistelty siitä miksi ja millä tavoin viljely alkoi Lähi-idässä. Joidenkin mukaan viljely olisi alkanut siten että ilmaston kuivuttua ihmiset muuttivat jokien ja lähteiden lähelle, joissa heidän olisi hengissä pysyäkseen ollut pakko muiden elinkeinojen lisäksi alkaa viljellä maata. Tätä keidasteoriaa kannatettiin 1900-luvun alussa, ja monet uudet löydöt tukevat sitä, mm. se, että esihistoriallinen Jeriko sijaitsi joen laskuviuhkan lähellä. Toisten mukaan maanviljely alkoi sadeviljelynä niillä alueilla, jossa satoi tarpeeksi viljakasveille. Maanviljelyyn olisi saattanut ajaa muun muassa väestönkasvu, joka johti riistan loppumiseen.

Viljan viljely alkoi joskus 13 500-8500 eaa. jossain Levantissa tai Kaakkois-Turkissa.

Noin 9000-8000 eaa. joissain paikoissa Levantissa Syyriassa, Libanonissa, Israelissa ja Jordaniassa luultavasti viljeltiin maata. Maanviljelyn lähdealueella kasvoi metsiä ja aroja.[14] Ensimmäiset täysin varmat merkit maanviljelystä ovat noin vuodelta 8000 eaa. nykyisten Israelin ja Syyrian alueelta.[15]

Samoihin aikoihin maanviljelyn keksimisen kanssa kesytettiin vuohi ja lammas, myöhemmin myös muita kotieläimiä. Noin 7000 eaa. hieman aiemmin keksitty keramiikka levisi laajalle.

Maanviljely levisi pian Levantista itäiseen Turkkiin, Irakiin ja Iraniin.[16][17][18]

Noin 6000 eaa. syntyi Lähi-idässä nykyisen tyylistä maataloutta, jossa kasvatettiin sikoja, lampaita, nautoja sekä viljeltiin ohraa ja vehnää. Eri eläimet kesytettiin hieman eri aikoina, ja eri viljalajit otettiin viljelykseen hieman eri tahtiin. Viimeistään noin 5400 eaa. Lähi-idässä alettiin laajoilla alueilla viljellä maata kastelemalla, toisin sanoen johdettiin kastelukanavilla vettä pelloille. Sitä näyttää tapahtuneen ensiksi aivan sadeviljelyalueen rajalla Pohjois-Mesopotamiassa ja Zagrosvuorten rinteillä Iranissa. Pian kasteluviljely levisi Mesopotamian alangoille, jossa tätä tehokasta maanviljelyä esiintyi suurissa määrin vasta noin 4000 eaa. Uruk-kaudella. Silti muinaisessa Mesopotamiassa yksittäisen viljelijän pellon tuotto oli epävarmaa.

Seurauksena oli maan tuoton lisääntymiseen, kiinteään tihenevään asutukseen siirtyminen väestön kasvaessa ja lopulta sivilisaation synty. Väestö jakautui Lähi-Idässä neoliittisella kaudella tai oli jakautunut paimentolaisiin ja jokilaaksojen viljelijöihin.

[muokkaa] Neoliittisen vallankumouksen arviointia

Maanviljelyn synty oli sivilisaation synnyn edellytys. Maatalouden tuottama viljaylijäämä mahdollisti ruokaa tuottamattoman väestön elättämisen. Tämä väestö oli esimerkiksi ylimystöä, pappeja ja käsityöläisiä. Näin maanviljely edisti yhteiskunnallisten kerrostumien syntyä. Toisaalta muun muassa puuvillan viljely edisti kauppaa, koska se loi edellytyksen kankaiden kudonnalle. Varastoitava vilja mahdollisti omistamattoman väestön kontrolloinnin ja sotaa käyvien armeijoiden ruokkimisen. Viljelyn aiheuttama väestönkasvu loi painetta sotiin viljelysmaiden omistuksesta, ja ruokki siten valtion syntyä, koska sodat vaativat selkeää johtoa. Maanviljelyn syntyyn näyttää liittyneen taipumus muodostaa paikallaan pysyviä asutuksia, maanomistus, ympäristön muokkaaminen, suuremmat väestötiheydet ja kasvis- ja viljaravinnon osuuden nousu ruokavaliossa, muutokset sosiaalisissa hierarkioissa, ylijäämiin perustuva kaupankäynti ja uusien teknologioiden kehittyminen.

[muokkaa] Maanviljelyn leviäminen Eurooppaan

Pääartikkeli:Neoliittinen Eurooppa

Maanviljely levisi alussa noin 7000 eaa. Etelä-Turkista Kreikkaan ja Kreetalle, jonka jälkeen noin 6000 eaa. Serbiaan ja Romaniaan. Noin 6000–4000 eaa. maanviljely levittäytyi kaskiviljelijöiden nauhakeraamisen kulttuurin mukana kohti pohjoisempaa Keski-Eurooppaa, jonne maanviljely saapui jo 4500–4000 eaa. Yleensä Euroopan varhaisia maanviljelijöitä pidetään ei-indoeurooppalaisina, mutta arkeologi Colin Renfrew on esittänyt, että indoeurooppalaisten osittaista muuttoa Eurooppaan ja sekoittumista metsästäjäkansoihin on tapahtunut samanaikaisesti maanviljelykulttuurin leviämisen kanssa. Alkuperäinen metsästäjäväestö opetteli maanviljelyä nauhakeraamisen kulttuurin tapaan ensin kaskiviljelyllä. Maanviljely levisi nopeasti ensiksi lämpimille Välimeren rannoille, joista se levisi hitaasti sisämaahan, ja noin 2000 eaa. alettiin viljellä monilla vuoristoalueilla, esimerkiksi Apenniineilla ja Alpeilla.

[muokkaa] Maanviljelyn aikaansaama väentiheys

Maanviljely pani alulle nopean väestönkasvun. Maanviljelyn voima piilee siinä, että se mahdollistaa suuria väestötiheyksiä. Keskimäärin maanviljelijällä on 50 kertaa enemmän ravintoa jouleina kuin metsästäjillä. Sama pinta-ala elätti erään arvion mukaan 100-150 kertaa enemmän väestöä kuin metsästys.[19].

Suuret väestötiheydet mahdollistivat melko suurten asutuskeskusten synnyn. Metsästäjä-keräilijöiden väestötiheys saattoi olla 0,1 asukasta/km², kun taas maata viljelevien väestön asuinalueiden väestötiheys saattoi olla 50 kertaa suurempi, 5 asukasta/km². Puutarhoja viljelevän väestön väestötiheys voi olla 1 asukasta/km² ja alkeellista maanviljelyä harjoittavan väestön väestötiheys 3 asukasta/km². Kasteluviljely saa aikaan vielä suurempia väestötiheyksiä. Maanviljely, varsinkin kasteluviljely, liittyi paikallaan asuvaan väestöön, joka ei kierrä vuodenaikojan mukaan lukuun ottamatta puolipaimentolaisia.

[muokkaa] Maanviljelyn saapuminen Suomeen

Maatalous levisi Suomeen sekä idästä että etelästä. Suomeen maanviljely ja karjanhoito saapuivat mahdollisesti noin 3200 eaa. nuorakeraamisen kulttuurin mukana. Ahvenanmaalla on viljelty maata jo 4200 eaa. ja Keski-Suomessa vasta 2000 eaa. Maanviljelyyn liittyy kiukaisten kulttuuri. 2400–1200 eaa. Turusta Niuskalasta on löydetty vuodelta 1500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.


[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ http://www.comp-archaeology.org/NearEastChronologyTableCAWEB.jpg
  2. ↑ http://www.comp-archaeology.org/AgricultureEarliestScreenjpg.jpg
  3. ↑ http://cas.bellarmine.edu/tietjen/images/neolithic_agriculture.htm
  4. ↑ http://www.des.ucdavis.edu/faculty/Richerson/Origins_Ag_IV3.htm
  5. ↑ http://www.earlyfarmers.net/index.php?main=maps&nr=1&l=en
  6. ↑ http://www.primalseeds.org/agricult.htm
  7. ↑ http://www.motherbird.com/jerichohst.html
  8. ↑ http://www.comp-archaeology.org/AgricultureOrigins.htm
  9. ↑ Otavan suuri maailmanhistoria osa 1
  10. ↑ Historian kartasto, Bo Perdeby, Jukka Vahtola (suom.) Otava, ISBN 951-1-14984-9
  11. ↑ John Haywood: maailmanhistorian atlas
  12. ↑ http://www.indiana.edu/~origins/teach/P380/P380Agric.html
  13. ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3826731.stm, arming origins gain 10,000 years, BBC News Science/Nature, Last Updated: Wednesday, 23 June, 2004, 12:51 GMT 13:51 UK
  14. ↑ http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/245
  15. ↑ http://www.near-east.historians.co.uk/html/later_neolithic.html
  16. ↑ http://skyeome.net/BenderdeMoll01/thesisImages/Cavalli.JPG
  17. ↑ http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/OriginsFarming/Farming.php
  18. ↑ http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=5
  19. ↑ Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret sivu 96-97

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta neoliittinen kausi.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Neoliittinen_kausi
Henkilökohtaiset työkalut