Lactobacillus rhamnosus GG

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lactobacillus rhamnosus GG (ATCC 53103) on terveen ihmisen suolistofloorasta eristetty probioottinen maitohappobakteerikanta. Lactobacillus rhamnosus GG:n vaikutuksista on julkaistu yli 800 tieteellistä tutkimusta kansainvälisissä lehdissä ja se on siten maailman tutkituin terveysvaikutteinen maitohappobakteeri (probiootti). Lactobacillus rhamnosus GG täyttää terveysvaikutteiselle bakteerille asetetut kriteerit, sillä se kykenee säilymään elävänä ruoansulatuskanavan läpi, ja se pystyy kolonisoimaan paksusuolen väliaikaisesti (Saxelin ym. 1991). Säännöllisesti käytettynä lactobacillus rhamnosus GG asettuu osaksi suoliston normaalia bakteeristoa ja vahvistaa paitsi maitohappobakteerien osuutta myös hyödyllisten bifidobakteereiden osuutta bakteeristossa.

Lactobacillus rhamnosus GG terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikuttavan ainesosan määrä elintarvikkeessa pitää olla riittävä väitetyn terveysvaikutuksen aikaansaamiseksi, ja tehon tulee olla osoitettu ihmisillä tehdyillä tutkimuksilla. Lactobacillus GG:n määrä vaihtelee eri tuotteissa, mutta yksi päiväannos tiettyä elintarviketta (esim. lasillinen maitoa, mehua tai piimää, tai pikarillinen jogurttia) sisältää aina terveysvaikutusten kannalta riittävän määrän bakteeria. Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria lisätään muun muassa maitoihin, juustoihin ja mehuihin (esimerkiksi suomalaisiin Valio Gefilus -tuotteisiin).

LGG[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LGG on Valion rekisteröity tavaramerkki. Ensimmäiset LGG-tuotteet, jotka olivat samalla ensimmäiset kaupalliset Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeria sisältävät elintarvikkeet, lanseerattiin Suomessa vuonna 1990 brändillä Valio Gefilus. Valio on lisensoinut oikeudet LGG-tavaramerkkiin ja LGG-tuotteisiin liittyvään tietotaitoon usealle yritykselle ympäri maailman. Suomessa Lactobacillus rhamnosus GG:tä sisältäviä kapseleita ja tippoja markkinoi Oriola Oy Valion lisenssillä käyttäen tavaramerkkejä Gefilus ja LGG.

Tutkimuksia lactobacillus rhamnosus GG:stä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lactobacillus rhamnosus GG:n on useissa kliinisissä tutkimuksissa todettu vahvistavan vastustuskykyä, ja auttavan pysymään terveenä (mm. Hatkka ym. 2001, Hojsak ym. 2009, Saxelin 2003). Säännöllinen lactobacillus GG:n käyttö vähensi lasten sairastavuutta, hengitystieinfektioiden määrä väheni ja niiden hoitoon tarvittiin vähemmän antibiootteja kuin vertailuryhmässä.[1] Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto kielsi käyttämästä "vastustuskykyä lisäävä"-väitettä markkinoinnissa viitaten siihen että terveysväittämillä ei ollut riittävästi tieteellistä todistusta.[2] Lactobacillus rhamnosus GG:n myönteiset vaikutukset lasten hengitystietulehduksiin on osoitettu myös toisessa tutkimuksessa (Hojsak ym. 2009). Päivittäinen lactobacillus rhamnosus GG:tä sisältämän juoman nauttiminen vähensi haitallisten bakteereiden määrää aikuisten koehenkilöiden nenän limakalvolla.[3]

Lactobacillus rhamnosus GG:tä sisältävän maidon käyttö helsinkiläisissä päiväkodeissa vähensi hampaiden reikiintymisriskiä verrattuna tavalliseen maitoon (Näse ym. 2001).

Lactobacillus rhamnosus GG:tä saaneiden lasten riski sairastua akuuttiin ripuliin oli 80 % pienempi kuin lumevalmistetta saaneiden lasten (Szajewska ym. 2001). Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että lactobacillus GG lyhentää akuutin ripulin kestoa.[4]

Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa lactobacillus GG:tä saaneiden äitien lapsille kehittyi kahteen ikävuoteen mennessä atooppista ihottumaa 15 prosentissa tapauksista, lumeryhmässä esiintyvyys oli 47 % (Rautava ym. 2002). Laajassa tutkimuksessa, jossa allergiariskilapsia seurattiin seitsemän vuoden ajan, todettiin, että Lactobacillus rhamnosus GG pienentää atopian riskiä (Kalliomäki ym. 2001 ja 2007). Valio ja Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutti ovat yhteistyössä selvittäneet Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteerin täydellisen genomisekvenssin eli perimän (Kankainen ym. 2009). Sekvenssin avulla voidaan mm. tutkia tarkemmin terveysvaikutusten taustalla olevia mekanismeja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Glück U, Gebbers JO. Am J Clin Nutr 2003;77:517-20.
  • Hatakka K, Savilahti E, Pönkä A ym. BMJ 2001;322:1327-9.
  • Hojsak I, Snovak N, Abdović S, Szajewska H, Mišak Z, Kolaček S (2009). Lactobacillus GG in the prevention of gastrointestinal and respiratory tract infections in children who attend day care centers: A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Clin Nutr. 2009 Nov 4. [Epub ahead of print].
  • Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T, Isolauri E. Probiotics during the first 7 years of life: a cumulative risk reduction of eczema in a randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol. 2007;119:1019-21.
  • Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H, Kero P, Koskinen P, Isolauri E. Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet. 2001;357:1076-9.
  • Kankainen M, Paulin L, Tynkkynen S, von Ossowski I, Reunanen J, Partanen P, Satokari R, Vesterlund S, Hendrickx AP, Lebeer S, De Keersmaecker SC, Vanderleyden J, Hämäläinen T, Laukkanen S, Salovuori N, Ritari J, Alatalo E, Korpela R, Mattila-Sandholm T, Lassig A, Hatakka K, Kinnunen KT, Karjalainen H, Saxelin M, Laakso K, Surakka A, Palva A, Salusjärvi T, Auvinen P, de Vos WM. Comparative genomic analysis of Lactobacillus rhamnosus GG reveals pili containing a human- mucus binding protein. Proc Natl Acad Sci USA. 2009;106:17193-8.
  • Näse L, Hatakka K, Savilahti E ym. Caries Res 2001;35:412-20.
  • Rautava S, Kalliomäki M, Isolauri E. Probiotics during pregnancy and breast-feeding might confer immunomodulatory protection against atopic disease in the infant. J Allergy Clin Immunol 2002;109:119-21.
  • Saxelin M. Suomen Lääkärilehti 2003;34:3313-9.
  • Saxelin M, Elo S, Salminen S, Vapaatalo H. Dose response colonization of faeces after oral administration of Lactobacillus casei strain GG. Microb Ecol Health Dis 1991;4:209-14.
  • Szajewska H, Kotowska M, Mrukowicz JZ ym. J Pediatr 2001;138:361-5.
  • [1]. Sivu ladattu 02.12.2009.
  • [2]. Sivu ladattu 02.12.2009.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hatakka K, Savilahti E, Pönkä A ym.: BMJ, 2001, nro 322, s. 1327-9.
  2. http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2012/05/23/terveysruokia-tutkittiin-moni-on-pelkkaa-puppua/201229945/135
  3. Glück U, Gebbers JO.: Am J Clin Nutr, 2003, nro 77, s. 517-20.
  4. Saxelin M: Suomen Lääkärilehti, 2003, nro 34, s. :3313-9.